Miten uskallan poistua kotoa, kun tiedän olevani juorujen kohde
Olen mielestäni aivan tavallinen tyyppi, usein jopa harmitellut sitä ja toivonut olevani jotain "enemmän".
Ulkonäköni on täysin tavallinen ja luonnollinen, uskoisin olevani ihan nätti mutten mikään kaunotar. En ole erityisen suosittu tai tunne paljoa ihmisiä. Vakaa parisuhde on kestänyt jo useamman vuoden. Olen ujo ja epävarma, joten muiden kuin läheisteni seurassa olen hyvin hiljainen, pyrin kuitenkin aina hymyilemään ja olemaan kohtelias. Ympärilläni ei ole minkäänlaista draamaa ja sanoisin olevani kaiken kaikkiaan aika tylsä hahmo.
Tai ainakin luulin niin. Sain kuulla, että minusta levitellään seksijuoruja ympäri kaupunkia (en aio tarkemmin kertoa, eiköhän jokainen pysty suurin piirtein päättelemään minkä tyylistä juttua). Juorut eivät pidä missään määrin paikkaansa.
En tiedä kuka/ketkä juoruavat, en osaa millään keksiä ketään todennäköistä. Minulla on vain muutama ystävä, mutta olemme hyvin läheisiä enkä pysty/halua uskoa että he tekisivät näin. Siitä hypätäänkin jo suoraan hyvänpäiväntuttuihin. Minulla ei siis ole oikeastaan varsinaisia "vain kavereita", ei ole katkeria exiä, ei ole työkavereita jotka sopivat tällaiseen juoruilemiseen.
Ahdistaa poistua kotoa, kun en tiedä kuka ajattelee minusta ja mitä ajattelee. Tuntuu vainoharhaiselta ja nololta. Haluaisin pois koko kaupungista, mutta hankala vaihtaa noin vain asuinpaikkaa.
Pöh, menoksi vaan. Ja hymyilet leveästi.