Lue keskustelun säännöt.
PMS tekee ihan hulluksi, mitä asialle voisi tehdä?
24.04.2017 |
Olen niin stereotyyppinen nainen, muuten ihan "normaali" ja rauhallinen tapaus, mutta kahdesti kuussa napsahtaa, ovulaation aikaan ja seuraavaksi kuukautisten alkaessa. Noina hetkinä saan riidan mieheni kanssa aikaiseksi mistä tahansa. Tai, sellaisista asioista mistä ehkä muutenkin keskustelisimme tai tulisi jopa vähän sanomista, mutta noina ajankohtina tuloksena on todellinen riita. En voi kauheasti hillitä itseäni, sillä niinä hetkinä oikeasti en välitä vaikka eroaisimme, en välitä mistään. Olen vain hirveän, hirveän vihainen.
Miestäni asia ymmärrettävästi häiritsee, hän ei pidä riitelystä. En minäkään pidä. Emme riitele muuten ikinä, vain mainitseminani aikoina.
Olen aina todella pettynyt itseeni, kun joudun toteamaan että taaskaan en voinut asialle mitään, vaan huusin ja riehuin. Usein tekisi mieli heitellä tavaroita tai muuta, mutta sellaiselta olen onneksi toistaiseksi säästynyt.
Pelkään tulevaisuutta. Pelkään, että jonain päivänä lyön miestäni, jos tämä jostain syystä vielä pahenee. Pelkään myös sitä päivää, kun meillä on lapsia. Mitä jos tämä kohdistuu silloin myös heihin? Jollain tavalla en ollenkaan luota itseeni, mikä on kamalaa. Hormonit saavat minut kerta kaikkiaan sekoamaan.
Onko yhtään mitään mitä asialle voisi tehdä? Monta kertaa on jo todettu, että järjellä ajatteleminen ei noina hetkinä yksinkertaisesti toimi. Kun hormonitoiminta tasoittuu, olo on taas normaali ja rauhallinen, enkä ymmärrä miksi riehuin. Ainoastaan huono omatunto jää.
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä asialle voi tehdä jotain.
Kiva kuulla... vielä kun tietäisi että mitä ;)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan sulla käytössä kuukautiskalenteri kännykässä? Itsellä on selkeät päivät kun pimahdan ja kun olo on suorastaan itsetuhoinen (yleensä toivon kuolevani kivualiaaseen syöpään kun pms on pahimmillaan...). Kalenterista voin ennakoida, että aha, näinä päivinä tekee mieli lopettaa eläminen, joten valmistaudun niihin henkisesti. Vältän sokeria edeltävinä päivinä ja alkoholia, pyrin tekemään kaikkea sellaista, mistä tulee hyvä olo. Jos mahdollista, niin hierojalle tai johonkin kauneushoitoon, tai shoppailemaan tai hankkimalla hyvä kirja, lenkkeilemällä ulkoilmassa tai syömällä hyvin ja terveellisesti.
Edelleen olo on kauhea, mutta kun sen voi ennakoida, se taittaa jo enimmän kärjen raivolta.. perhettäkin varoitan yleensä, että jos tulee itku nyt yhtäkkiä tai raivokohtausta, se ei johdu heistä vaan minusta...
Voi jumalauta kun teillä on vaikeaa.
En ikävä kyllä pysty samaistumaan.
Tyttö 16v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä asialle voi tehdä jotain.
Kiva kuulla... vielä kun tietäisi että mitä ;)
ap
Vähennä sokerin syöntiä ja lisää rasvan syöntiä.
Huomaan että noina päivinä itse kuritan lapsiani herkemmin joten ongelma on täälläkin :( Pimahdan ihan mitättömistä jutuista enkä siedä yhtään lasten kiljumista ja riehuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä. Mietin juuri itse samaa. Lääkäri ehdotti vain e-pillereita mutta se ei ole vaihtoehto migreenin takia.
Mulla taas on enempi sellaista sulkeutumista ja ihmisvihaa kuin mitään raivoa. Samoin fyysiset oireet välillä aika pahoja :(
Mietin alle tunti sitten ihan samaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auringonvalossa oleminen helpottaa oireita mulla, mutta aina ei sitäkään ei ole näillä seuduilla niin vaan saatavissa...
Minkä ikäinen olet?
Pms oireilee kylläkin vain 1-5 vrk ennen kuukautisia, ei ovulaation aikana.
Itse olen kärsinyt pms:stä yli 20 vuotta, ennenkuin ymmärsin hakea apua. Olen menossa toista kertaa lääkärintarkastukseen ja laboratoriokokeisiin - yhdellä lääkärikäynnillä tähän vaivaan ei apua saa.
Keskustelin alustavasti lääkärin kanssa ja kieltäydyin jo sekä kierukasta että masennuslääkkeistä. Haluan hoitaa asian suun kautta otettavilla hormonivalmisteilla.
Mikäli tyydyt kierukan ottamiseen tai psyykenlääkkeisiin, selviät yhdellä lääkärireissulla ja näytelaboratorion pvk:lla. Itse odotan jo pikkuhiljaa vaihdevuosia,
eikä naisten ole lain mukaan pakko hoitaa ainakaan niitä psyykenlääkkeillä.
Pyydä hyvän lääkärin konsultaatiota. Jos lääkäri vähättelee tai tyrkyttää masennuslääkkeitä, vaihda lääkäriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikunta auttaa, samoin kasvispainotteinen ruokavalio,kana ja lohi!!!
Sokeria ,leipää, perunaa vähän tai ei ollenkaan, kalaöljy kapselit, B-vitamiinin tarve korostuu, unohtamatta sinkkiä ja d-vitamiinia.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet?
Pms oireilee kylläkin vain 1-5 vrk ennen kuukautisia, ei ovulaation aikana.
Itse olen kärsinyt pms:stä yli 20 vuotta, ennenkuin ymmärsin hakea apua. Olen menossa toista kertaa lääkärintarkastukseen ja laboratoriokokeisiin - yhdellä lääkärikäynnillä tähän vaivaan ei apua saa.
Keskustelin alustavasti lääkärin kanssa ja kieltäydyin jo sekä kierukasta että masennuslääkkeistä. Haluan hoitaa asian suun kautta otettavilla hormonivalmisteilla.
Mikäli tyydyt kierukan ottamiseen tai psyykenlääkkeisiin, selviät yhdellä lääkärireissulla ja näytelaboratorion pvk:lla. Itse odotan jo pikkuhiljaa vaihdevuosia,
eikä naisten ole lain mukaan pakko hoitaa ainakaan niitä psyykenlääkkeillä.
Pyydä hyvän lääkärin konsultaatiota. Jos lääkäri vähättelee tai tyrkyttää masennuslääkkeitä, vaihda lääkäriä.
Olen 27-vuotias. Ehkä termiä PMS ei voi käyttää siitä mitä ovulaation aikana tapahtuu, mutta minulla selvästi jotain tapahtuu myös silloin. Tunnen silloin myös kuukautiskipujen tapaista kipua. Osaan myös ennustaa ne huonot päivät aika tarkkaan, sillä kiertoni on todella säännöllinen.
Olen syönyt e-pillereitä nuorempana, mutta ne pahensivat asiaa. Eivätkä muutenkaan sopineet, joten päätin elää ilman ylimääräisiä hormoneja.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pms aiheuttaa minulle hillittömiä raivokohtauksia alle viikon sisällä ennen menkkoja.
Olen irtisanoutunut työstä,
haukkunut työkaverini, uhonnut ja raivonnut liikenteessä, töninyt ihmisiä, raivonnut miehelleni jne. jne. ...en kehtaa edes sanoa kaikkea.
Pms alkoi terrorisoida elämääni n. 16-vuotiaana,
hiljaiset viilipyttynaiset eivät ikinä ymmärrä tällaista.
E-pillereitä en syö lihomisriskin, sekä veritulppa- ja aivoinfarktivaaran takia.
Mielialalääkkeitä en huoli, koska ne vievät libidon kokonaan, samoin yöunet.
Pysyn yksinäni ne vaaralliset päivät, mikä on välillä hankala järjestää. Kaikkia naisia ei ole luotu jatkuvaan yhdessäoloon ihmislauman keskellä.
Onneksi minä pääsen melkein joka kuukausi 4-5 päiväksi yksin mökille saareen, mies pärjää hienosti sen ajan yksin kaupungissa, kun minä nautin yksinäisyydestä ja hiljaisuudesta.
Kyllä asialle voi tehdä jotain.