Mikä tätä miestä vaivaa??
Me olemme siis nyt ihan pian, muuttamassa erilleen. Kaksi viimeistä vuotta hän on vaan juopotellut, mutta uhkailuillaan hän sai tahtonsa läpi, asioissa, jotka oli mulle tärkeitä. Esim lapsen sukunimi, ja kahesta lapsesta lähihuoltajuuden.
Tää mies on jatkuvasti uhkaillut mua jos en ole tehnyt hänen mielensä mukaan. Esim uskallan lähteä yksin esim kauppaan, kirpputorille..ja jätän lapset kotiin miehen kanssa.
Hän on siis saanut tahtonsa läpi, ja lähihuoltajuus tulee hänelle mutta nää lapset on yhtä paljon kummallakin jatkossa.Minä yritin asiallisesti sopia että lapset menee puoliks, toinen kirjoille toiselle ja toinen toiselle, mutta mies sanoi että hakee yksinhuoltajuutta jos en suostu hänen ehtoihinsa.No mä olen antanut periksi. Joskus tämän takia, miten tuo mies on kohdellut meitä tämän kahden vuoden ajan ja sitten hän saa kaiken mitä haluaa ja mun mielipiteillä ei ole paskan väliä, niin hirveä vihan tunne yllättää.Mutta oon päättänyt että en jää siihen vihaan ja katkeruuteen, vaan olen onnellinen siitä että pääsen tuosta ihmisestä eroon.
Mutta miksi tää mies edelleenkin jatkaa uhkailujaan, vaikka hänen pitäisi olla kiitollinen että hän on saanut kaiken mitä halusikin.
Hän on tehnyt sitä, että lähtee mitään sanomatta esim vähän aika sitten mökille ryyppäämään. Jätti mut lasten kanssa kotiin ja ei edes viittinyt ilmottaa minne lähti. No kun siitä hermostuin, niin hänen vastaus oli, että kyllä hän voi ottaa kaikki lapset (mulla kaksi omaa lasta joittenka isä on kuollut) itelleen kun en kerta jaksa olla heidän kanssa!
Siis mitä, en missään vaiheessa sanonut etten jaksa, vaan suutuin koska toinen ei kertonut minne lähti ja millon tulee. Hän oli siis viikonlopun mökillä juopottelemassa.
Hän saa mennä ja tulla, mutta minä en koskaan uhkaile häntä sen takia.
Mutta kun mä lähtisin jonnekkin, tää mies on monesti ottanut puhelimen ja sanonut soittavansa esim. minun isälleni ja kertovansa millanen ihminen mä olen :0 tai lastensuojeluun koska en ole kelvollinen äiti. Tai äidilleen ja siskolleen.
Siis mitä sen päässä liikkuu??Ja kun hän jatkaa edelleen tätä samaa, vaikka ei pitäis olla mitään syytä.Enemmän kertoo mun mielestä siitä, että hän ei halua olla lasten kanssa.
Mutta hän kääntää asian aina niin että minä hylkään omat lapset jos lähden käymään jossain ja sitten jos hän itse lähtee ja otan asian puheeksi, niin silloin mä olen kelvoton äiti joka ei halua olla omien lasten kanssa.
Tuo mies on nyt kahden vuoden ajan aiheuttanut mulle hirveää ahdistusta ja pari viikkoa pitäis vielä kestää tätä. Mutta se tuntuu ikuisuudelta.Miten joku, joka on saanut tahtonsa läpi kaikessa, voi olla näin katkera ja koko ajan yrittää vieläkin hallita.
En haluais enkä jaksais nyt lähtee käräjille lasten huoltajuudesta. Haluan vaan päästä eroon mahollisimman nopeesti.
Minä en käytä alkoholia enkä myöskään tupakoi. Miehen juomisesta kun oon valittanut niin hän ei joko kommentoi mitään tai alkaa mun syyttely.
Hassua että mä olen meistä se joka käy ulkoiluttamassa lapset, nukun nuorimman kanssa ja kärsin huonosti nukutuista öistä. Mies nukkuu yksin ja yleensä hän valvookin jopa aamuyöhön ja sitten on väsynyt aamuisin. Usein hän vielä jää sänkyyn makaamaan kun mä hoidan nuorimman.
Sitten mies valittaa kun hän joutuu olee lasten kanssa jos minä meikkaan ja laitan tukan ennenkuin lähen ulkoiluttamaan lapset.
Hän siis käytännössä istuu/makaa sohvalla ja kattelee telkkaria, ja aina hän kehuu miten hän on kaiket päivät lasten kanssa.
Mutta ulos hän ei niitten kanssa mene.
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi tää mies edelleenkin jatkaa uhkailujaan, vaikka hänen pitäisi olla kiitollinen että hän on saanut kaiken mitä halusikin.
Hän on tehnyt sitä, että lähtee mitään sanomatta esim vähän aika sitten mökille ryyppäämään. Jätti mut lasten kanssa kotiin ja ei edes viittinyt ilmottaa minne lähti. No kun siitä hermostuin, niin hänen vastaus oli, että kyllä hän voi ottaa kaikki lapset (mulla kaksi omaa lasta joittenka isä on kuollut) itelleen kun en kerta jaksa olla heidän kanssa!
Siis mitä, en missään vaiheessa sanonut etten jaksa, vaan suutuin koska toinen ei kertonut minne lähti ja millon tulee. Hän oli siis viikonlopun mökillä juopottelemassa.
Hän saa mennä ja tulla, mutta minä en koskaan uhkaile häntä sen takia.
Mutta kun mä lähtisin jonnekkin, tää mies on monesti ottanut puhelimen ja sanonut soittavansa esim. minun isälleni ja kertovansa millanen ihminen mä olen :0 tai lastensuojeluun koska en ole kelvollinen äiti. Tai äidilleen ja siskolleen.
Siis mitä sen päässä liikkuu??Ja kun hän jatkaa edelleen tätä samaa, vaikka ei pitäis olla mitään syytä.Enemmän kertoo mun mielestä siitä, että hän ei halua olla lasten kanssa.
Mutta hän kääntää asian aina niin että minä hylkään omat lapset jos lähden käymään jossain ja sitten jos hän itse lähtee ja otan asian puheeksi, niin silloin mä olen kelvoton äiti joka ei halua olla omien lasten kanssa.
Tuo mies on nyt kahden vuoden ajan aiheuttanut mulle hirveää ahdistusta ja pari viikkoa pitäis vielä kestää tätä. Mutta se tuntuu ikuisuudelta.Miten joku, joka on saanut tahtonsa läpi kaikessa, voi olla näin katkera ja koko ajan yrittää vieläkin hallita.
En haluais enkä jaksais nyt lähtee käräjille lasten huoltajuudesta. Haluan vaan päästä eroon mahollisimman nopeesti.
Minä en käytä alkoholia enkä myöskään tupakoi. Miehen juomisesta kun oon valittanut niin hän ei joko kommentoi mitään tai alkaa mun syyttely.
Hassua että mä olen meistä se joka käy ulkoiluttamassa lapset, nukun nuorimman kanssa ja kärsin huonosti nukutuista öistä. Mies nukkuu yksin ja yleensä hän valvookin jopa aamuyöhön ja sitten on väsynyt aamuisin. Usein hän vielä jää sänkyyn makaamaan kun mä hoidan nuorimman.
Sitten mies valittaa kun hän joutuu olee lasten kanssa jos minä meikkaan ja laitan tukan ennenkuin lähen ulkoiluttamaan lapset.
Hän siis käytännössä istuu/makaa sohvalla ja kattelee telkkaria, ja aina hän kehuu miten hän on kaiket päivät lasten kanssa.
Mutta ulos hän ei niitten kanssa mene.Tiedän, on turhaa valittaa ja rutista. Enkä jaksaisikaan, mutta paloi hermot taas kun mies laitteli perään uhkailuviestejään sosiaalista, kun olin ensin käynyt lasten kaa ulkona ja vein kotiin ja sanoin käyväni asioilla. Lähdin ja mies ei taas kestänyt että lähdin yksin. Niin tuli taas viestiä perään.
Mikä sitä riivaa???
Anteeksi tuli tää nyt toisen kerran, kun en aluksi saanut kirjoitettua tätä kaikkea kun oli liian pitkä teksti, mut näköjää se tuli kuitenki tuohon aloitukseen..ap
Eikun ei tullutkaan kahteen kertaan...liian pitkä kirjoitus, meen jo ite sekasin tota lukiessa. Ap
Minä en missään tapauksessa antaisi tuollaiselle miehelle lähihuoltajuutta. Luultavasti vaatisin yksinhuoltajuuden, ja antaisin äijän uhkailla. Kerää todisteet miehen toimista ja käytöksestä ja mene lastenvalvojalle, ei mitään toivoa että tuollainen äijä saisi lapset kokonaan itselleen.
Eikö kellään oo samanlaista??? Tai no toivottavasti ei olisikaan, ite en enää ikinä halua tutustua samanlaiseen ihmiseen.
Vierailija kirjoitti:
Minä en missään tapauksessa antaisi tuollaiselle miehelle lähihuoltajuutta. Luultavasti vaatisin yksinhuoltajuuden, ja antaisin äijän uhkailla. Kerää todisteet miehen toimista ja käytöksestä ja mene lastenvalvojalle, ei mitään toivoa että tuollainen äijä saisi lapset kokonaan itselleen.
Oon käynyt yksin lastenvalvojalla, mutta jän sanoi ettei voi vaikuttaa mihinkään. Jän vaan kirjottaa sopimukset mitkä meidän pitää miehen kanssa ensin keskenään sopia näistä huoltajuuksista. Ap
Musta tuntuu että tuo mies on henkisesti saanut mut alistettua. Hän on vuorenvarma että saisi yksinhuoltajuuden ja on saanut mut pelkäämään että onnistuu siinä. Ja mä pelkään että juoko mies joka päivä kun lapset on hänellä ja mitä jos tapahtuu jotain kauheeta sinä aikana...joku onnettomuus tai jotain...ap
Hyvä, kun pääset noin pöpistä miehestä vihdoinkin, joka kuluttaa voimavarasi.
Ajankanssa voi alkaa sataa p****a miehen niskaan.
Kuule, tuo mies kääntää asiat omaksi edukseen ja puhuu ne et ne on muka totta. Ja nyt sä pyörit vain miehen sanomissa asioissa, muka-totuudessa, etkä paniikissa ajattele itse. Syy on ettet varmaan ole kovin päättäväinen ja itsevarma ihminen, tottelet herkästi mitä mies sanoi ja et halua riidellä.
Miten onnistuisi semmoinen et miettisit itse rauhassa miten haluat elää elämäsi, millaista se olisi - etsi oma tahtosi miten olisi parasta DINUN JA LAPSIEN KANNALTA TÄMÄ MIES UNOHTAEN ja sitten vain toteutat sen. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, kun pääset noin pöpistä miehestä vihdoinkin, joka kuluttaa voimavarasi.
Ajankanssa voi alkaa sataa p****a miehen niskaan.
Toivon että tuo mies mokaa itse asiansa ja menettää lasten lähihuoltajuuden. Eikö oo typerää, että samaan aikaan pelkkä ajatuskin, että tuo mies menettäisi lapset, saa mut säälimään häntä.
Oikeasti, oon miettinyt että jos joutuisin hakemaan yksinhuoltajuutta, ja saisin sen, niin tuntisin suurta sääliä miestä kohtaan.
Mutta onneksi nyt kun pääsen hänestä eroon, niin hän ei voi enää toivonmukaan, pelotella ja yrittää hallita jotenkin.
Paitsi lasten kautta, saattaa ruveta keksimään jotain kiusaa. Luulen että nyt hänellä on sellanen voittaja olo, että hän määrää kaikessa. Mutta samaan aikaan hän on niin katkera.
Vierailija kirjoitti:
Kuule, tuo mies kääntää asiat omaksi edukseen ja puhuu ne et ne on muka totta. Ja nyt sä pyörit vain miehen sanomissa asioissa, muka-totuudessa, etkä paniikissa ajattele itse. Syy on ettet varmaan ole kovin päättäväinen ja itsevarma ihminen, tottelet herkästi mitä mies sanoi ja et halua riidellä.
Miten onnistuisi semmoinen et miettisit itse rauhassa miten haluat elää elämäsi, millaista se olisi - etsi oma tahtosi miten olisi parasta DINUN JA LAPSIEN KANNALTA TÄMÄ MIES UNOHTAEN ja sitten vain toteutat sen. Tsemppiä!
Kiitos tsemppauksesta! Mä uskon että paha saa vielä palkkansa. En ite halua alentua siihen samaan mitä hän on tehnyt.
Pääasia että alkaa uus elämä, ja kyllä se sitten varmasti näkyy jos tuo ei lopeta juomistaan.
Aion nauhottaa sitten jatkossa aina kun kyselen tyttöjen kuulumiset, jos kertoo että jotain on tapahtunut isänsä luona, niin on todistusaineistoa. Pienin ei vielä puhu...
No tuota, voisin sanoa aika kärkeviäkin kommentteja, mutta ei ne varmaan auta mitään. Ensinnäkin, jos menet oikeuden kautta tämän prosessin ja vaadit yksinhuoltajuutta itsellesi niin mitä menetät? Tällä hetkellä olet antamassa sen ihan vapaaehtoisesti miehellesi jokatapauksessa. Ymmärrän, että olet loppuun asti väsynyt, mutta tässä on kyse sun lapsiesi hyvinvoinnista. Voitko hyvällä omatunnolla tosiaan antaa ne tuollaisen ihmisen huostaan vapaaehtoisesti ja luopua omista oikeuksistasi, joilla voisit lasten hyvinvoinnin turvata?
Vierailija kirjoitti:
No tuota, voisin sanoa aika kärkeviäkin kommentteja, mutta ei ne varmaan auta mitään. Ensinnäkin, jos menet oikeuden kautta tämän prosessin ja vaadit yksinhuoltajuutta itsellesi niin mitä menetät? Tällä hetkellä olet antamassa sen ihan vapaaehtoisesti miehellesi jokatapauksessa. Ymmärrän, että olet loppuun asti väsynyt, mutta tässä on kyse sun lapsiesi hyvinvoinnista. Voitko hyvällä omatunnolla tosiaan antaa ne tuollaisen ihmisen huostaan vapaaehtoisesti ja luopua omista oikeuksistasi, joilla voisit lasten hyvinvoinnin turvata?
Niin, en haluaisi mitään suurempaa sotaa tuon kanssa. Mitä jos sitten vasta alkaakin hirveä taistelu mikä ei lopu koskaan.
Ja nää lapset rakastaa kyllä isäänsä, en halua heiltä viedä tätä. Mutta tää kaikki on jotenkin noin omituista, kun sovussa olisin halunnut erota mutta toinen tuntuu haluavan riidellä ja aiheuttaa mulle lisää tuskaa.
Vaikka hän onkin jo saanut kaiken haluamansa.
Ihan kuin nää lapset ei edes olisi minun, miehen puheista tulee olo, että en edes ole mikään äiti.
Ja miten sen puheet vaikuttaa, en voi uskoa että yksi ihminen pystyy tekemään jotain tälläistä. Kaks vuotta ollu ehkä hirveimpiä aikoja mun elämässä, yhden ihmisen takia.
Ehkä hän sitten on jonkin sortin narsisti..
Nainen saa yksinhuoltajuuden helposti. Vie oikeuteen, niin minä tekisin. Mieshän kiristää sinua, voit kertoa kaikki kiristysjutut oikeudessa. Kerro läheisillesi kaikki jutut, ja säästä tekstarit jne. Älä suostu narsistimiehen pompotteluihin, muuten joudut kärsimään loppuikäsi, vaikka olettekin eronneet! Sun pitää seistä selkä suorana, eikä vaan luovuttaa lapsiasi tuollaiselle ikävälle tyypille. Miksi ihmeessä alistut hänen tahtoon? Mene terapeutille, joka osaa neuvoa sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en missään tapauksessa antaisi tuollaiselle miehelle lähihuoltajuutta. Luultavasti vaatisin yksinhuoltajuuden, ja antaisin äijän uhkailla. Kerää todisteet miehen toimista ja käytöksestä ja mene lastenvalvojalle, ei mitään toivoa että tuollainen äijä saisi lapset kokonaan itselleen.
Oon käynyt yksin lastenvalvojalla, mutta jän sanoi ettei voi vaikuttaa mihinkään. Jän vaan kirjottaa sopimukset mitkä meidän pitää miehen kanssa ensin keskenään sopia näistä huoltajuuksista. Ap
Huono lastenvalvoja, vaadi parempaa kohtelua! Soita lastenvalvojalle, ja kerro että sinua uhkaillaan. Kerrot myös miehen alkoholinkäytöstä ja sen perusteella haet yksinhuoltajuutta. Ilman muuta teet tämän! Muuten lapsesi saavat kärsiä!
Ei toi sun ukkos näytä edes haluavan lapsia itselleen.
Ellei kykene lapsien kanssa toimimaan avioliitossa, kuinka kauan luulisit homman hoituvan jos mies olisi vastuussa lapsista koko ajan.
Ota ero, älä suostu antamaan lapsiasi miehellesi, vaan suostu korkeintaan yhteishuoltajuuteen.
Pidä huoli että saat kunnollisen ja kohtuullisen elatussopimuksen aikaiseksi.
Mene oikeusaputoimistoon ja keskustele asiantuntijan kanssa erosta, tapaamisoikeuksista ja lasten eron jälkeen saamista elatustuista.
Äijäsi on totaalinen mulkku ja yrittää saada sinut pelkäämään eroa.
Ja tän kirjoitti mies, joka löysi nykyisen vaimonsa samantyyppisestä tilanteesta kusipääexän hankaloittaessa hänen ja lasten elämää vielä vuosia eron jälkeen.
Eipä jatka enää toimintaansa :-)
Eikä nainen enää alistu pompoteltavaksi.
Mutta miksi tää mies edelleenkin jatkaa uhkailujaan, vaikka hänen pitäisi olla kiitollinen että hän on saanut kaiken mitä halusikin.
Hän on tehnyt sitä, että lähtee mitään sanomatta esim vähän aika sitten mökille ryyppäämään. Jätti mut lasten kanssa kotiin ja ei edes viittinyt ilmottaa minne lähti. No kun siitä hermostuin, niin hänen vastaus oli, että kyllä hän voi ottaa kaikki lapset (mulla kaksi omaa lasta joittenka isä on kuollut) itelleen kun en kerta jaksa olla heidän kanssa!
Siis mitä, en missään vaiheessa sanonut etten jaksa, vaan suutuin koska toinen ei kertonut minne lähti ja millon tulee. Hän oli siis viikonlopun mökillä juopottelemassa.
Hän saa mennä ja tulla, mutta minä en koskaan uhkaile häntä sen takia.
Mutta kun mä lähtisin jonnekkin, tää mies on monesti ottanut puhelimen ja sanonut soittavansa esim. minun isälleni ja kertovansa millanen ihminen mä olen :0 tai lastensuojeluun koska en ole kelvollinen äiti. Tai äidilleen ja siskolleen.
Siis mitä sen päässä liikkuu??Ja kun hän jatkaa edelleen tätä samaa, vaikka ei pitäis olla mitään syytä.Enemmän kertoo mun mielestä siitä, että hän ei halua olla lasten kanssa.
Mutta hän kääntää asian aina niin että minä hylkään omat lapset jos lähden käymään jossain ja sitten jos hän itse lähtee ja otan asian puheeksi, niin silloin mä olen kelvoton äiti joka ei halua olla omien lasten kanssa.
Tuo mies on nyt kahden vuoden ajan aiheuttanut mulle hirveää ahdistusta ja pari viikkoa pitäis vielä kestää tätä. Mutta se tuntuu ikuisuudelta.Miten joku, joka on saanut tahtonsa läpi kaikessa, voi olla näin katkera ja koko ajan yrittää vieläkin hallita.
En haluais enkä jaksais nyt lähtee käräjille lasten huoltajuudesta. Haluan vaan päästä eroon mahollisimman nopeesti.
Minä en käytä alkoholia enkä myöskään tupakoi. Miehen juomisesta kun oon valittanut niin hän ei joko kommentoi mitään tai alkaa mun syyttely.
Hassua että mä olen meistä se joka käy ulkoiluttamassa lapset, nukun nuorimman kanssa ja kärsin huonosti nukutuista öistä. Mies nukkuu yksin ja yleensä hän valvookin jopa aamuyöhön ja sitten on väsynyt aamuisin. Usein hän vielä jää sänkyyn makaamaan kun mä hoidan nuorimman.
Sitten mies valittaa kun hän joutuu olee lasten kanssa jos minä meikkaan ja laitan tukan ennenkuin lähen ulkoiluttamaan lapset.
Hän siis käytännössä istuu/makaa sohvalla ja kattelee telkkaria, ja aina hän kehuu miten hän on kaiket päivät lasten kanssa.
Mutta ulos hän ei niitten kanssa mene.
Tiedän, on turhaa valittaa ja rutista. Enkä jaksaisikaan, mutta paloi hermot taas kun mies laitteli perään uhkailuviestejään sosiaalista, kun olin ensin käynyt lasten kaa ulkona ja vein kotiin ja sanoin käyväni asioilla. Lähdin ja mies ei taas kestänyt että lähdin yksin. Niin tuli taas viestiä perään.
Mikä sitä riivaa???