Koukussa unilääkkeisiin?
Eli tosiaan olen syönyt jo about 5 vuotta melatoniinia uniongelmien takia, ja sen pahennettua annosta nostettiin. About vuos sitten listalle lisättiin tarvittaessa imovane, joka sitten silloin tällöin yks tabletti autto heti nukkumiseen. Noh, sitten kävi hups sillein ettei se enää nii äkkiä tehonnukkaa, ja sitten kun oli päiviä että odotin seuraavaa päivää niin taisin ottaa imovanea koska se tyrmäs heti nii ei tarvinnu odottaa. Nykyään sitten ongelmat on pahentunu sen verran ettei uni edes enää tule melatoniinin ja imovanen avulla vaikka otan kumpaakin kaks tablettia, imovanea välillä kolme. Melatoniinia yhteensä 12mg ja Imovanea 15-22,5mg Ja nykyään otan kumpaakin joka ikinen yö. Eli olenko periaatteessa koukussa niihin?
Mulla ei siis nykyään enää nekään toimi vaan valvon pitkälle yöhön vaikka otan ne illalla, lisäksi näen joka yö todella ahdistavia unia ja ihan tajuttoman pahoja painajaisia jotka vie yöunet seuraavaltakin yöltä kun pelottaa, lisäksi hikoilen, on virtsankarkailua ja juon todella paljon, liittyykö asiaan vai onko jotain muuta? Mitä asialle pitäisi tehdä? Pitäisikö minun puhua psykiatrini kanssa asiasta? Minulla oli ennen todella pahat uniongelmat ja se näkyi siitä kun psykoosit alkoi, saatoin helpolla valvoa sen kolme vuorokautta ja nähdä hallusinaatioita, ja nyt pelkään että sama käy uudestaan ja yritän vain syödä unilääkkeitä että joutuisin keinotekoiseen uneen.
Asiallisia kommentteja ja kiitos paljon jo etukäteen avusta!
Kommentit (22)
Eiköhän lääkäri ole oikeampi osoite kysymyksellesi kuin mammapalsta. Ja kuinka paljon se kirjoittaa sulle noita lääkkeitä, jos voit vetää kolmin-nelinkertaisen annoksen niin ettei se huomauta siitä mitään?
Unilääkkeitä saisi ottaa yhtäjaksoisesti n. 2 vko, koska niihin kehittyy nopeasti toleranssi.
Jos et itse kykene lopettamaan, niin hae apua itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Unilääkkeitä saisi ottaa yhtäjaksoisesti n. 2 vko, koska niihin kehittyy nopeasti toleranssi.
Jos et itse kykene lopettamaan, niin hae apua itsellesi.
Joo, meillä on psykan kanssa tapaaminen 24.4 ja pelkään asiasta kertoa kun en halua uudestaan lääkekuurille ja sairaalaan. D:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän lääkäri ole oikeampi osoite kysymyksellesi kuin mammapalsta. Ja kuinka paljon se kirjoittaa sulle noita lääkkeitä, jos voit vetää kolmin-nelinkertaisen annoksen niin ettei se huomauta siitä mitään?
Meillä siis on perheessä muita jotka syö Imovanea, ja itsellä ollut tosiaan lääkekaapissa omia se pari laatikkoa.
Okei, sulla on lääkeongelma, älä huoli, niistä pääsee irti. Kerrot lääkärille asiasta.
Sitten ne muut ongelmat. Siis miksi juot paljon? Jano? Muuten vaan, tapajuomista? Virtsaaminen lisääntyy kun juo paljon, joten se on aika selkeää mutta miksi juot? Ei mua muuten kiinnostaisi, mutta korkea verensokeri aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia, hikoilua ja janoa.
Vierailija kirjoitti:
Okei, sulla on lääkeongelma, älä huoli, niistä pääsee irti. Kerrot lääkärille asiasta.
Sitten ne muut ongelmat. Siis miksi juot paljon? Jano? Muuten vaan, tapajuomista? Virtsaaminen lisääntyy kun juo paljon, joten se on aika selkeää mutta miksi juot? Ei mua muuten kiinnostaisi, mutta korkea verensokeri aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia, hikoilua ja janoa.
Ok.
No siis, en tiedä. Ennen join vaan se puol litraa päiväs, ja nykyään menee ehkä se reippaasti viis litraa, mulla on vaan koko ajan jano. Sitten se hikoilu, se vaan alkoi tossa kaks kolme viikkoa sitten, hikosin ku sika vaikka olin pelkillä alusvaatteilla ja tuuletin huonetta. Sellotunneilla oli tosi epämukavaa ku melkein delasin että ope näkee ja jousi melkeen ui siinä hiessä, joudun sen takia pestä vähän väliä käsiä kun ne hikoaa. Ja sitten toi virtsankarkailu, siis mulla ihan tiputtelee koko ajan vaikka olisin just käynyt vessassa ja vaatteita siksi saa vaihtaa joka päivä ja suihkussa käydä se kaks kertaa vuorokaudessa.
En saanut imovanea edes pitkäksi aikaa ennen kuin vaihdettiin vähemmän koukuttavaan ja sitten vaihdettiin taas eri tuotteeseen. Todella nihkeästi lääkärit määräävät nukahtamis- ja unilääkkeitä.
Miyan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, sulla on lääkeongelma, älä huoli, niistä pääsee irti. Kerrot lääkärille asiasta.
Sitten ne muut ongelmat. Siis miksi juot paljon? Jano? Muuten vaan, tapajuomista? Virtsaaminen lisääntyy kun juo paljon, joten se on aika selkeää mutta miksi juot? Ei mua muuten kiinnostaisi, mutta korkea verensokeri aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia, hikoilua ja janoa.
Ok.
No siis, en tiedä. Ennen join vaan se puol litraa päiväs, ja nykyään menee ehkä se reippaasti viis litraa, mulla on vaan koko ajan jano. Sitten se hikoilu, se vaan alkoi tossa kaks kolme viikkoa sitten, hikosin ku sika vaikka olin pelkillä alusvaatteilla ja tuuletin huonetta. Sellotunneilla oli tosi epämukavaa ku melkein delasin että ope näkee ja jousi melkeen ui siinä hiessä, joudun sen takia pestä vähän väliä käsiä kun ne hikoaa. Ja sitten toi virtsankarkailu, siis mulla ihan tiputtelee koko ajan vaikka olisin just käynyt vessassa ja vaatteita siksi saa vaihtaa joka päivä ja suihkussa käydä se kaks kertaa vuorokaudessa.
Kerro lääkärille lääkeongelmastasi sekä kaikista näistä muista vaivoistasi ja ongelmistasi ihan rehellisesti, niin saat apua niihin.
Mikä ihme siinä on, että tälläiset luuserit kehittää itselleen lääke tai alkoholiriippuvuuden, ja sitten vaikeinta tuntuu olevan avun hakeminen. Lääkärillä kyllä juoksette naukumassa, mutta koko totuutta ette uskalla kertoa, ettette joudu säilöön. Kaunistelette ja valehtelette. Hirveitä luusereita.
Ja kuormitatte omaisianne.
Miksi ihmiset myrkyttää itsensä? Fakta on miten ihminen saa nukuttua kun liikkuu päivällä ja viettää aikaa frendien kanssa. Ja jos joskus joku asia painaa mieltä niin ennen nukkumaan menoa kirjoittaa sen ylös paperille!
Pitää myös selvät rutiinit mitä noudattaa kuten nukkumaan klo. 21:00 ja ylös viimeistään klo. 05:00 ja kolmea tuntia ennen nukkumaan menoa kaikki viihdelaitteet kuten telkku, tietokone, kännykkä pois.
Sitten on pirteä ja iloinen ja jaksaa! :)
Mun äite ei liiku, ei syö, ei harrasta, ei tee mitään. Se makaa kotona ja juo ja syö unilääkkeitä ja näkee harhoja ja herättelee ihmisiä kolmelta yöllä, kun ei tiä onko yö vai päivä. Lääkärillä kertoo kuinka kaikki on niiiiin hienosti, mutta niiiiin on kipua ja murhetta ( muiden ihmisten takia) että vähä tarttee unilääkkeitä.
Teillä on paha vika päässä. Ja ongelma on ihan te itse.
Mirtaziprin -masennuslääke (nimessä voi olla pieni virhe) minimaalisella annostuksella 1/4 tabletti( toimii uniongelmiin hyvin. Nuo oireet voivat johtua aivan liian suurista lääkeannoksista. Lopeta ihmeessä.
Vierailija kirjoitti:
Mirtaziprin -masennuslääke (nimessä voi olla pieni virhe) minimaalisella annostuksella 1/4 tabletti( toimii uniongelmiin hyvin. Nuo oireet voivat johtua aivan liian suurista lääkeannoksista. Lopeta ihmeessä.
*Mirtazapin*
Mulla oli iso lista psykoosilääkkeitä, masennuslääkkeitä jne. Mutta ne lopetettiin niin vahvojen neuroleptisen oireiluiden takia eikä olla sen jälkeen niitä lääkkeitä annettu niin kauan kun kaikki menee hyvin. Ennen kuin nyt näiden uniongelmien takia, mistä aion sitten puhua siellä psykalla!
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset myrkyttää itsensä? Fakta on miten ihminen saa nukuttua kun liikkuu päivällä ja viettää aikaa frendien kanssa. Ja jos joskus joku asia painaa mieltä niin ennen nukkumaan menoa kirjoittaa sen ylös paperille!
Pitää myös selvät rutiinit mitä noudattaa kuten nukkumaan klo. 21:00 ja ylös viimeistään klo. 05:00 ja kolmea tuntia ennen nukkumaan menoa kaikki viihdelaitteet kuten telkku, tietokone, kännykkä pois.
Sitten on pirteä ja iloinen ja jaksaa! :)
Jos se olisi noin yksinkertaista niin ei kukaan tarvitsisi unilääkkeitä. Helppohan se on sieltä terveenä huudella.
Minä vietän normaalia elämää johon kuuluu normaalit elämän rutiinit ja surut ja murheet.
Onko tullut mieleen että olisiko jotain tehtävissä ilman lääkkeitä?
Minulla ollut käytössä Stella (tsolpideemi) 5–10 mg annoksella ja kahden viikon ajan. Viikon jälkeen jouduin nostamaan annoksen 5:stä 10 mg:aan. Toki annos oli täysin ohjeen mukainen, mutta silti unen saaminen sen lopettamisen jälkeen oli todella vaikeaa. Minua auttoi iso määrä melatoniinia (10 mg), pieni annos ketiapiinia (25 mg) ja pieni annos mirtatsapiinia (15 mg). Noilla sain ilman Stellaakin unta. Kokeilin myös Triptyliä mutta se ei auttanut juurikaan. Keskustele lääkärin kanssa ehdottomasti, tuo annoksen lisääminen kun ei auta mitään muuta kuin riippuvuuden pahentumista. Tarvittaessa psykoosin estoon etenkin jos ennakko-oireita tulee voidaan käsittääkseni käyttää pieniä määriä psykoosilääkkeitä. Tärkeintä olisi lopettaa alkoholinkäyttö koska se huonontaa unta ja vähitellen pienentää unilääkkeiden annosta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ollut käytössä Stella (tsolpideemi) 5–10 mg annoksella ja kahden viikon ajan. Viikon jälkeen jouduin nostamaan annoksen 5:stä 10 mg:aan. Toki annos oli täysin ohjeen mukainen, mutta silti unen saaminen sen lopettamisen jälkeen oli todella vaikeaa. Minua auttoi iso määrä melatoniinia (10 mg), pieni annos ketiapiinia (25 mg) ja pieni annos mirtatsapiinia (15 mg). Noilla sain ilman Stellaakin unta. Kokeilin myös Triptyliä mutta se ei auttanut juurikaan. Keskustele lääkärin kanssa ehdottomasti, tuo annoksen lisääminen kun ei auta mitään muuta kuin riippuvuuden pahentumista. Tarvittaessa psykoosin estoon etenkin jos ennakko-oireita tulee voidaan käsittääkseni käyttää pieniä määriä psykoosilääkkeitä. Tärkeintä olisi lopettaa alkoholinkäyttö koska se huonontaa unta ja vähitellen pienentää unilääkkeiden annosta.
Joo, mulla ei nyt tosiaan ole ollut mitään lääkkeitä kun ne edelliset lääkemäärät aiheutti tosi rajun neuroleptisen epilepsiakohtauksen, minkä jälkeen ne lopetettiin. Oon nyt eläny ilman niitä onnellisena se 2-3kk, jos ei nyt lasketa tätä koukutusta unilääkkeisiin ja uniongelmien pahentumiseen. Pelkään vain että mulla alkaa psykoosi uudestaan ja siksi nää uniongelmat taas, mutta en kuitenkaan uskalla ottaa enää ainakaan tuota Mirtazapiinia koska en tiiä että jos mulla tulee taas ne oireet. Pitää tosiaan puhua lääkärin kanssa.
Olen kanssa yrittänyt nukkua välillä ilman noita unilääkkeitä, mutta se on yhtä helvettiä eikä siitä tule mitään muuta kuin valvomista, valvomista ja valvomista.
Normaali rytmi, liikkuuminen, sosiaalinen elämä ja rauhoittuminen. Siinä on ne "lääkkeet" hyviin yöuniin. Ja usko Jeesukseen meidään herraamme ei myöskään ole pahasta.
Meillä on säännöt ja niistä pidetään kiinni lapset iältään 4 , 6 , 13 menevät nukkumaan joka ilta klo 20:00 ja isä sekä minä menemme klo 22:00 nukkumaan tästä pidetään aina kiinni. Kukaan meistä ei kärisi uniongelmista vaan olemme normaaleja. Herääminen pitää myös olla säännöllistä eli aamupala on joka aamu kello 06:00. Ja jos ei halua syödä niin ei tarvitse tulla... Mutta sitten ei tarvitse valittaa.
Miksi te myrkytätte itsenne?
Vierailija kirjoitti:
Normaali rytmi, liikkuuminen, sosiaalinen elämä ja rauhoittuminen. Siinä on ne "lääkkeet" hyviin yöuniin. Ja usko Jeesukseen meidään herraamme ei myöskään ole pahasta.
Meillä on säännöt ja niistä pidetään kiinni lapset iältään 4 , 6 , 13 menevät nukkumaan joka ilta klo 20:00 ja isä sekä minä menemme klo 22:00 nukkumaan tästä pidetään aina kiinni. Kukaan meistä ei kärisi uniongelmista vaan olemme normaaleja. Herääminen pitää myös olla säännöllistä eli aamupala on joka aamu kello 06:00. Ja jos ei halua syödä niin ei tarvitse tulla... Mutta sitten ei tarvitse valittaa.
Miksi te myrkytätte itsenne?
Kyllä kyllä ja ruumillinen työ on hyväksi. Voitko hyvä ihminen siis kertoa minulle, miksi se vain ei kaikille toimi? Tein töitä (ja siis edelleenkin teen), seitsemäksi töihin joka arkipäivä, ei alkoholia, ei tupakkaa, säännölliset tulot, säännölliset menot, avosuhde ollut sama jo 15v, seksiä vapaalla. Ruoka on itse tehtyä, terveellistä, ravitsemusterapeutin tarkistamaa ja suosittelemaa (FODMAP). Jostain syystä karkasi unet muutama vuosi sitten eikä niitä ole sittemmin näkynyt. Sain Imovanea, sain SSRI-lääkkeet, sain Opamoxia. Imoa enkä Opaa enää syö koska riistäytyi käsistä, SSRIt tuhoaa parisuhteen,en siis syö enää enkä ole masentunut.
Pitkän työputken, sen aiheuttaman ylikuormituksen ja infektiokierteen, viikon nukkumattomuuden ja pikku-ukkojen jälkeen antibioottitipassa ollessa osastolla oli pakko keskustella lääkärin kanssa siitä, että työnteko ei auta kaikkeen ja en pysty rasittamaan itseäni uneen turvallisesti. Tätä on kokeiltu sittemmin parikin kertaa koska haluaisin itsekin uskoa, että kyse on elämänhallinnasta. Ja onhan se, nukkumistani en voi hallita, elämääni kyllä.
Edelleenkään en nuku kuin ajoittain riittävästi ilman lääkitystä (ketiapiini), nukun ilman lääkkeitä yleensä maks 3h vuorokaudessa ja senkin pätkissä. Katson kellosta ja kuuntelen toissijaisia oireita ruumiistani väsymyksen kannalta. En ole koskaan väsynyt tai olen aina väsynyt, aina mua väsyttää, nukuttaako? No ei. Jos on vapaata, voin pitää taukoa lääkkeistä ja kokeilla miten nukun. Yleensä pari yötä ns kohtalaisesti 5-6 h, sitten unet katoaa. Viikon unettomuuden jälkeen alkaa tulemaan outoja tuntemuksia. Olen kokeillut ilman lääkkeitä olemista työaikana myös, unettomuus on sama, väsymys on nopeammin ilmenevää.
Mitä siis tehdä kun se elämänhallinta ei auta?
Hienoa että kirjoitit, mulla on kans toi sama ongelma.