Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yritin päästää eilen hiljaisen hiihtäjän kokouksessa töissä, mutta kuinkas kävikään?
14.04.2017 |
Tiedättehän te sen tunteen, kun on pakko pieraista eikä voi vain enää pidättää sitä kun on jo aikansa pidättänyt, ja sitten on semmoinen tunne, että ei tästä pierusta kuitenkaan tule ääntä niin samahan se on päästää.
Mutta kuinkas kävikään? Aivan jumalaton pörinä kuului puista tuolia vasten ja jokaikinen siinä kokouksessa oleva ihminen kääntyi katsomaan minuun päin. Siinä jotain koitin muka äkkiä sanoa, että sori on vähän ilmavaivoja ollut viimeaikoina ja koitin vähän muka hymyillä ja kääntää huumoriksi, mutta kaikki katsoi ihan vakavana mua todella pitkään ja tuimasti.
Siinä oli sitten seuraavat 2h aika noloa istuskella. Huhhuh, miten uskallan enää näyttää naamaani töissä!? Olen uusi työntekijä vielä kaiken lisäksi..
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kävi tuo sama jumpassa hiljaisena venyttelyhetkenä. Parempi tietysti se, ettei ollut työkavereita kuulemassa.
Voitko vähän paljastaa, millä alalla olet töissä..Voisin kuvitella, että esim astmapiippufirmassa katsottaisi astetta tuomitsevammin :)
Joka tapauksessa, otan osaa. Mieti jo uusia työpaikkavaihtoehtoja..
Olen kai vähän väsynyt, kun aloitus nauratti :D
Itsekin muistan kolmisen vuotta sitten sairaalassa juuri synnytettyäni kun olin illalla aivan kierroksilla, ei väsyttänyt yhtään ja hormonit hyrräsi, vauva oli siis alle vuorokauden ikäinen. Päästelin mennentullen pieniä, hiljaisia pieruja peittoni alle ja viestittelin kavereiden kanssa.
Kunnes koitti se hetki, kun minua aivastutti. Aivastin, ja samalla pieraisin niiiin kovan pierun, että verhot melkein tärisi. En tiedä, hävettikö vai naurattiko enemmän, mutta repesin ihan hillittömään nauruun - JA PERÄ PÖRISI SEN TAHDISSA LISÄPIERUJA!!!!
Yritin hillitä nauruani, laitoin peittoa suun eteen ja hihittelin hiljaa itsekseni. Kunnes laitoin kaverilleni viestin "ei hitto mä pierasin täällä huoneessa niin, et varmaan ruumishuoneellaki herättiin siihen", ja repesin taas nauruun. Ja taas peittoa naamalle.
En tänäkään päivänä tiedä, kuulivatko huonekaverit ja mitä he ajattelivat. Ehkä kansliassa kuultiin, koska seuraavat kaksi yötä olin ypöyksin huoneessa... ;)
Mitä hauskaa siinä on, että suolistobakteerit tuottavat hajoamistuotteina kaasua - yleensä väärän ravinnon ja mätänemistilan johdosta ylenmäärin.
Aaaahhahhhaaa pieru!
Alue: Aihe vapaa
:DDD