Minkärotuinen kissa olisi hyvä meille?

Ragdoll ehdottomasti. Sen kanssa pitää vaan jaksaa olla ja touhuta paljon. Jos kissa joutuu olemaan pitkiä aikoja yksinään, niin sitten kaksi ragdollia.

Meillä on monen 'merkkisiä' kissoja ollut, mutta tuo rotu on kyllä ylitse muiden.

' hanki ragdoll, ja et ole enää ikinä yksin' pitää kyllä paikkansa jopa raivostuttavan hyvin 😃

Maatiainen. Eläinsuojelut ovat täynnä kodittomia kissoja.

Scottish fold/straight tai brittiläinen lyhytkarva. Molemmat ovat ehdottomasti sisäkissoja, eivät pärjäisi ulkona.

Molemmilla hyvin ystävällinen ja utelias luonne. Ihana tiivis ja kimmoisa turkki.

Norjalainen metsäkissa! Sosiaalinen ja kaikessa mukana. Todella ihmisrakkaita.

Maatiainen, mutta ei missään tapauksessa Maine Coon, se ei ole mikään leikkikone.

Jos tykkää lumileopardeista, ni ulkoisesti sitä eniten muistuttavia lienee Bengali ja Ocicat. Jos haluaa pitkäkarvaisen tai isomman kissan, ni sitte hopean värinen maine coon, norjalainen metsäkissa tai siperian kissa).

Tee hyvä teko ja anna koti kodittomalle kissalle! Ennakkoluulot pois, moni koditon kissa on aivan ihana ja ihmisläheinen kissa, onhan se yleensä jo kerran ollut jonkun kissa ennen hylätyksi tulemistaan. 

Vierailija kirjoitti:

Tee hyvä teko ja anna koti kodittomalle kissalle! Ennakkoluulot pois, moni koditon kissa on aivan ihana ja ihmisläheinen kissa, onhan se yleensä jo kerran ollut jonkun kissa ennen hylätyksi tulemistaan. 

Samaa mieltä:) On järjestöjä, jotka luovuttavat myös ns. villeinä löytyneet kissatkin ensikotien kautta sisäsiisteinä ja kesyyntyneinä. Nuoria pentujakin löytyy. Esim. Pirkanmaalla toimiva Kisu ry

En tiedä sitten onko se vika minussa vai missä miksi en ymmärrä kissojen valintaa ulkonäön perusteella. Suosin kissoja, jotka odottavat pelastuskodeissa että uusi perhe sen ottaa elämäänsä. Raukat.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä sitten onko se vika minussa vai missä miksi en ymmärrä kissojen valintaa ulkonäön perusteella. Suosin kissoja, jotka odottavat pelastuskodeissa että uusi perhe sen ottaa elämäänsä. Raukat.

Ei sinussa mitään vikaa ole, oikein hyvä periaate. Minusta uusia kissoja ei pitäisi edes tuottaa niin kauan kun meillä on täällä laajamittainen kodittomien kissojen populaatio. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä sitten onko se vika minussa vai missä miksi en ymmärrä kissojen valintaa ulkonäön perusteella. Suosin kissoja, jotka odottavat pelastuskodeissa että uusi perhe sen ottaa elämäänsä. Raukat.

Ei sinussa mitään vikaa ole, oikein hyvä periaate. Minusta uusia kissoja ei pitäisi edes tuottaa niin kauan kun meillä on täällä laajamittainen kodittomien kissojen populaatio. 

Edelleen periaate on todella hyvä, mutta toisten ihmisten erilaisen kissanvalinnan tuomitseminen on vähän sama kuin tuomitsisi sen, että ihmiset haluavat biologisia lapsia sen sijaan, että ainoastaan adoptoidaan niin kauan, kuin maailmassa on kodittomia lapsia. Kaikki eivät halua valita lemmikkiä *ainoastaan* sillä perusteella, että se on vailla kotia, vaan halutaan myös huomioida jokin tietty ominaisuus, jota todennäköisemmin saa esim. tietyn kissarodun valitsemalla.

Hylätyt ja pelastetut eläimet eivät valitettavasti lopu Suomesta tai maailmasta pelkästään siten, että kaikki lemmikin haluavat ottaisivat ainoastaan hylättyjä. Pelastaminen on hyvä asia, mutta eri valinnan tekevien tuomitseminen ei.

Pyhä birma, ehdottomasti. Hyvältä kasvattajalta. Ystävällinen, uskollinen, sitä voi pussailla ja sylitellä. Leikkisä . Lapsiystävällinen.

Meidä kisu viihtyy yksinkin kotona ,omassa rauhassa. Kun tulemme kotiin ,seurailee koko illan. Maukuu ja jutustelee välillä. Sisäkissa.ulkona valjaissa. Minulla stressitasot laski kun otimme kissan. Kannattaa selvittää, että kasvattaja on "sosiaalistanut" kisun jo pennusta asti . Ihmisiin ja muihin kissoihin mielellään.

Vierailija kirjoitti:

Scottish fold/straight tai brittiläinen lyhytkarva. Molemmat ovat ehdottomasti sisäkissoja, eivät pärjäisi ulkona.

Molemmilla hyvin ystävällinen ja utelias luonne. Ihana tiivis ja kimmoisa turkki.

Brittiä äänestän minäkin (: kesäisin meidän britti on kyllä vapaana mökillä eikä ole ongelmaa sen suhteen että vaeltamaan lähtisi, on niin seura herra niin pyörii aina porukoissa ja yksin ulos ei jää mielellään (: on muutenkin ihana rotu ja hyvin seurallinen ja utelias

Vierailija kirjoitti:

Ragdoll ehdottomasti. Sen kanssa pitää vaan jaksaa olla ja touhuta paljon. Jos kissa joutuu olemaan pitkiä aikoja yksinään, niin sitten kaksi ragdollia.

Meillä on monen 'merkkisiä' kissoja ollut, mutta tuo rotu on kyllä ylitse muiden.

' hanki ragdoll, ja et ole enää ikinä yksin' pitää kyllä paikkansa jopa raivostuttavan hyvin 😃

Ragdoll ei vain taida olla pienten lasten perheeseen hyvä koska sylissä muuttuu lötköksi ja lapset saattavat vahingossa satuttaa kissaa 😕Tätini ragdoll oli vähällä halvaantua kun tädin lapset nostelivat sitä ja retuuttivat

Joku mainitsi bengalin. En tiedä suosittelisinko teille vai en, mutta itselläni on bengali ja on kyllä todella seurallinen, aktiivinen, leikkisä, fiksu ja ennen kaikkea äänekäs kissa! Aivan ihana, mutta ei ole sylikissa vaikka kaikenlaisen retuutuksen kyllä sietääkin kiltisti. Bengalit on vähän koiramaisia siinä mielessä, että ne tykkää seurata lempi-ihmisiään ja haluaa nähdä mitä tapahtuu. Ne on myös super uteliaita ja tekee helposti pientä tuhoa jos niille tulee tylsää.

Bengal varmaan pärjäis hyvin ulkonakin ainakin kesällä (muuten on liian kylmä), mutta itse pidän omaani sisäkissana. Bengalit on kuulemma hyviä metsästäjiä ja siinäkin mielessä olen kuullut suositeltavan, ettei niitä laskettaisi omineen ulos, koska muuten ne saattaa raaha kuolleita elukoita kotiin jatkuvasti.

Bengalit näyttää vähän leopardeilta tai joltain muilta villikissoilta.

Siitäkin huolimatta, että bengaleita rakastan, niin suosittelisin ensikissaksi mieluummin jotain helpompa rotua tai ihan maatiasikissaa. Maatiaiskissoja on eläinsuojeluyhdistykset pullollaan ja aikuisesta kissasta on helpompi arvioida miten kissan luonne sopii perheeseen. Bengal ei myöskään ostoksena ole sieltä halvimmasta päästä.

Meillä ainakin on todella seuralliset, ihanat maatiaiset, toinen eläinsuojelusta otettu. Vetävät seurallisuudessaan vertoja näille rotukissoille aivan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Scottish fold/straight tai brittiläinen lyhytkarva. Molemmat ovat ehdottomasti sisäkissoja, eivät pärjäisi ulkona.

Molemmilla hyvin ystävällinen ja utelias luonne. Ihana tiivis ja kimmoisa turkki.

Samaa mieltä, paitsi en kyllä suosittele yhtään tukemaan scottish fold -rotua. Niillä voi olla luusto/rusto-ongelmia. Eläinlääkäri on maininnut minulle tästä sivulauseessa ja netistä löytyy tästä hyvää keskustelua.

Mutta meidän brittiläinen lyhytkarva on todella todella leikkisä, seurallinen ja ystävällinen. Ei viihdy kylläkään sylissä, ellei saa itse päättää siitä :)

Jos ei ole kissoista juuri kokemusta niin maatiainen, eläinsuojeluyhdistykset ovat taas kevään jälkeen täynnä eri ikäisiä kissoja. Rotukissoista suosittelisin näitä "helpompia", ei todellakaan bengalia, itämaisia, karvattomia tai turkkilaisia vaneja/angoroita ihan ekaksi kissaksi. Ovat kyllä seurallisia ja leikkisiä, mutta väärin käsiteltynä niistä saa takuuvarman ongelmakissan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä sitten onko se vika minussa vai missä miksi en ymmärrä kissojen valintaa ulkonäön perusteella. Suosin kissoja, jotka odottavat pelastuskodeissa että uusi perhe sen ottaa elämäänsä. Raukat.

Ei sinussa mitään vikaa ole, oikein hyvä periaate. Minusta uusia kissoja ei pitäisi edes tuottaa niin kauan kun meillä on täällä laajamittainen kodittomien kissojen populaatio. 

Edelleen periaate on todella hyvä, mutta toisten ihmisten erilaisen kissanvalinnan tuomitseminen on vähän sama kuin tuomitsisi sen, että ihmiset haluavat biologisia lapsia sen sijaan, että ainoastaan adoptoidaan niin kauan, kuin maailmassa on kodittomia lapsia. Kaikki eivät halua valita lemmikkiä *ainoastaan* sillä perusteella, että se on vailla kotia, vaan halutaan myös huomioida jokin tietty ominaisuus, jota todennäköisemmin saa esim. tietyn kissarodun valitsemalla.

Hylätyt ja pelastetut eläimet eivät valitettavasti lopu Suomesta tai maailmasta pelkästään siten, että kaikki lemmikin haluavat ottaisivat ainoastaan hylättyjä. Pelastaminen on hyvä asia, mutta eri valinnan tekevien tuomitseminen ei.

Samaa mieltä. Jos joku pitäisi tuomita, niin kissojen hylkääjät! Meillä on nyt kaksi maatiaista. Ensimmäisen kissan otin noin 6 vuotta sitten tuttavien kautta, kun silloinen omistaja kuoli. Toinen kissa tuli vahinkopentueesta. Kolmas kissa tuli sukulaisen sairastumisen takia meille, ettei tarvitse totuttaa uusiin ihmisiin.

Tämä pentuna meille tullut kissa oli luonteeltaan tosi erityinen ja aivan älyttömän ihana hulivili. Sosiaalinen, leikkisä, omasi outoja tapoja. Innosti kahta muutakin leikkimään. Avasi kerran suljetut mutta lukitsemattomat ovet, muttei uskaltanut kauas, kun oli aina ollut sisäkissana. Valitettavasti hän sairastui pahasti ja piti tehdä vaikea päätös. Meille jäi kaksi rakasta kissaa, jotka ovat myös ihania, mutta luonteeltaan enemmän sellaisia stereotyyppisiä kissoja. Nukkuvat, eivät innostu oikein mistään leluistaan tai leikityksestä, lempiharrastus on hieman creepy mutta kuitenkin huvittava omistajan tuijotus. Toinen kissoista tykkää myös kerjätä märkäruokaa jatkuvasti, ja usein kun ruoan tarjoilee hän haistaa sitä ja lähtee pois, mutta lopettaa toki kerjäämisen... hetkeksi :D Monta marketin ja eläinkaupan ruokaa on jo haisteltu ja todettu huonoksi. Raaka liha toki myös.

Joten jos vielä hankimme kolmannen kissan, haluaisin varmaan skottilaisen tai jonkun muun sosiaalisemman rotukissan, jonka luonnetta voi ennustaa paremmin kuin maatiaisten. Kaipaan yhteistä aikaa ja leikkimistä. Koen koirat kuitenkin aika rasittavina takertuvina höösääjinä pääosin, en haluaisi sellaista edes hoitoon ja pidän itseäni kissaihmisenä.

Edesmenneen kissan kanssa leikittiin joskus niin, että juoksin välillä huoneesta toiseen ja pidin maukumisääniä. Tämä juoksi perässäni maukuen myös 💗 Edelleen yli vuoden jälkeen ikävöin tätä murusta :( Meidän koiramainen kisuli.

Cornish rex on aivan ihana rotu! Leikkisä, ihmisiä rakastava ja fiksu. Ja toki ovat atleettisen kauniita eikä ainakaan minua allergisoi niin paljon kuin muut kissat. Toki olen samaa mieltä, että kodittomista kissoista varmasti löytyisi se oma rakas kisu tai parikin.