Olenko tyhmä vai kuuluisiko minulla olla jonkinsortin diagnoosi?

Olen koko elämäni ajan tuntenut että olen jotenkin hitaampi ja typerämpi kuin muut. Olen kuitenkin mielestäni ihan fiksu, tiedän paljon asioista, olen kiinnostunut tieteistä ja olen hyvä ongelmanratkaisussa.

Minulla on muutamia ongelmia, joiden kanssa olen painiskellut koko elämäni ajan. Pahin on ehkä se, että kun turhaudun en pysty jotenkin keskittymään mihinkään. Vaikka olisin miten hyvä jossain kouluaineessa, jos turhaudun asian x kanssa, koko asian opettelusta tulee ihan mahdotonta.
Tai, jos pelaan vaikka peliä, missä on arvoitus mikä pitää ratkoa. Jos turhaudun, hommasta ei tule yhtään mitään, en näe ratkaisua vaikka normaalisti huomaisin sen heti.

Minulla on myös ärsyttävä tapa suuttua, jos joku häiritsee ajatteluani tai tarjoaa apua kysymättä. Jotenkin se ajtustyön keskeytyminen raivostuttaa ihan hillittömästi.

Sitten, en pysty jotenkin keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa. Esimerkiksi minun on vaikea tehdä molemmilla käsilläni eri asioita samaan aikaan, en kykene soittamaan rumpuja tai muitakaan instrumentteja tämän takia.
Jos on tehtävä, jossa pitää etsiä x ja y, en löydä esimerkiksi x:ää jos olen keskittynyt y:n etsimiseen.
Tietokonetta osaan sentään käyttää niin, että toinen käsi operoi hiirtä ja toinen näppäimistöä, mutta en pysty käyttämään esimerkiksi videopelien näppäimistön pikanäppäimiä kunnolla.

Minulla menee myös vasen ja oikea ihan täysin sekaisin, jos en keskity oikeasti siihen kumpi on kumpi.

En ole hankkinut ajokorttia, koska minusta tuntuu aivan mahdottomalta ajatukselta ajaa autoa. Pitää muistaa kaasun ja jarrun paikka, käyttää vaihteita, kytkintä ja vaikka mitä. Plus tietenkin liikenteen seuraaminen yms.

Äitini mielestä olen vain tyhmä, mihinkään tutkimuksiin ei suostunut minua koskaan viemään, vaikka päiväkodista ja koulusta yritettiin näitä suositella.