Kuolemanjälkeinen elämä on parempaa kuin maanpäällinen

Oletko vaipunut nyt johonkin synkkiin ajatuksiin ?

No ei se ainakaan tätä kurjempaa voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ikävä henkimaailman kotiin. Se on todellinen kotini.

Sieltä pitää kuitenkin tulla taas takaisin tänne.

Kyllä me sinne ehditään, nautitaan nyt tästä reissusta.

Totta. Mäkin odotan sitä.

Koska kuolemanjälkeistä elämää ei ole niin on helppo ivallisesti hymähtää hihhulien sekoiluille. Jälleen kerran.

Elämä on tässä ja nyt.

Elämä päättyy kuolemaan. Pahvi.

Kuolemanjälkeinen elämä on paljon parempaa kuin ajallinen, langennut elämä täällä maan päällä :D Joillain ihmisillä elämä täällä on lähes pelkkää kärsimystä, ja pahoin pelkään, että näin on suurella osalla maailman ihmisistä. Eihän sitä mielellään ajattelisi, mutta se on fakta.

On kuitenkin välttämätöntä, että jatkamme täällä, kunnes Jumala ottaa iankaikkisuuteen. On se yksi kristillinen laulu, jossa sanotaan "kipu sammumaton kerran päättyvä on".

Vierailija kirjoitti:

Koska kuolemanjälkeistä elämää ei ole niin on helppo ivallisesti hymähtää hihhulien sekoiluille. Jälleen kerran.

Onneksi sinä et päätä siitä, onko kuolemanjälkeistä elämää vai ei..

Kuoleman jälkeinen elämä on sitä elämää, joka tänne jää kuoleman jälkeen. Eli siis ihan sitä samaa elämää kuin eläessäsikin miinus sinä. 

Sana kirjoitti:

Kuolemanjälkeinen elämä on paljon parempaa kuin ajallinen, langennut elämä täällä maan päällä :D Joillain ihmisillä elämä täällä on lähes pelkkää kärsimystä, ja pahoin pelkään, että näin on suurella osalla maailman ihmisistä. Eihän sitä mielellään ajattelisi, mutta se on fakta.

On kuitenkin välttämätöntä, että jatkamme täällä, kunnes Jumala ottaa iankaikkisuuteen. On se yksi kristillinen laulu, jossa sanotaan "kipu sammumaton kerran päättyvä on".

Entäs jos synnytkin uudelleen johonkin köyhään kylään Intiassa?

No, onhan olemattomuus tietysti sinällään parempi kun ainakaan mitään kärsimyksiä ei ole kun ei ole yhtään mitään.

Kolmekymppinen on ehtinyt kuolla jo monta kertaa. Sitä pikkulasta, sitä teini-ikäistä tai sitä parikymppistä tyyppiä ei enää ole kuin muistoissa. Kaksvitosena aloin pikku hiljaa olla sitä mitä olen nyt, ja se ihminen on mielestäni yhä läsnä. Mutta tuskin nelikymppisenä enää tunnen yhteyttä siihen, kuka olin kun olin 25-vuotias. 

Vierailija kirjoitti:

Sana kirjoitti:

Kuolemanjälkeinen elämä on paljon parempaa kuin ajallinen, langennut elämä täällä maan päällä :D Joillain ihmisillä elämä täällä on lähes pelkkää kärsimystä, ja pahoin pelkään, että näin on suurella osalla maailman ihmisistä. Eihän sitä mielellään ajattelisi, mutta se on fakta.

On kuitenkin välttämätöntä, että jatkamme täällä, kunnes Jumala ottaa iankaikkisuuteen. On se yksi kristillinen laulu, jossa sanotaan "kipu sammumaton kerran päättyvä on".

Entäs jos synnytkin uudelleen johonkin köyhään kylään Intiassa?

Ihminen syntyy tähän maailmaan vain yhden kerran.

Niin on. Neitsyet odottaa oikeauskoisia.

Allāhu akbar.

Miten te voitte uskoa, että sellainen on? Siis haluaisin itsekin uskoa ja uskonkin ennen, mutta kasvoin siitä jotenkin ohi. Voisinko kasvaa takaisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kuolemanjälkeistä elämää ei ole niin on helppo ivallisesti hymähtää hihhulien sekoiluille. Jälleen kerran.

Onneksi sinä et päätä siitä, onko kuolemanjälkeistä elämää vai ei..

Ei sitä päätä kukaan. Sitä ei vaan ole.