Taas yksi tuttava haluaa erota...
...jotta voi elää Omaa Elämää. Lasten puolesta kuulemma vähän harmittaa, mutta kyllähän nemuidenkin avioerolapset pärjää. Kotona on kaikki hyvin, mutta Jotain Muuta hän haluaa elämältään nyt. Omaa elämää.
Kommentit (16)
Jotenkin musta tuntuu, ettei sulla ole tuttuja, tai ainakaan ketään niin läheisiä, jotka oikeasti avautuisivat sinulle eronsa oikeista syistä.
Oikein, kerran täällä vain ollaan....
Valitettavan yleistä naisten keskuudessa. Halutaan erota ihan hyvästä miehestä kun kuvitellaan, että ollaan menetetty jotain suurta perhe-elämän vuoksi. Tiedoksi vaan ettei se sinkkuelämä perusnaikkosella ole mitään samppisbrunsseja ja kokkarijuhlia.
Minun ystäväni erosi viime syksynä. Arki oli tylsää ja hirveää, ja joten kehitti itselleen suhteen ja erosi aviomiehestään. Kaipa hän on onnellinen nyt, mutta minua harmittaa hänen (hyvän) eksänsä ja lapsen puolesta.
Tietenkään ei kannata jäädä suhteeseen vain lasten takia, mutta onko arkea vaikeampi kestää? Että kun tulee tylsää, aletaan seikkailla ehkä toisen tunteiden kustannuksella.
Näitä tällaisia on minunkin tuttavapiirissä muutama. Ja aina lähdetään sitä kautta, että hommataan ensin uusi kiihkeä rakkaus. Sitten nostetaan kytkintä. Ei siinä mitään jos olisikin kyseessä lapsettomia ihmisiä mutta se, että lapset siinä sivussa siten kärsivät, niin sitä en jaksa ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Näitä tällaisia on minunkin tuttavapiirissä muutama. Ja aina lähdetään sitä kautta, että hommataan ensin uusi kiihkeä rakkaus. Sitten nostetaan kytkintä. Ei siinä mitään jos olisikin kyseessä lapsettomia ihmisiä mutta se, että lapset siinä sivussa siten kärsivät, niin sitä en jaksa ymmärtää.
Se siinä on juurikin naurettavinta ,että etsitään joku varalle ensin ja sitten ilmoitetaan erosta. Ei ole häpyä kertoa toiselle, että nyt pitäisi tälle suhteelle jotain tehdä ennen kuin tulee se ero. Helvetin lapsellista. pitääkö niiden lastenkin sitten heti tottua uuteen isiin tai äitiin???? Todella itsekästä.
Jännää, kun mun tuttavapiirissä ei ole yhtään tällaista eroa.
Ja toisekseen kyllä lennosta vaihtamisen ymmärrän, jos oikein rakastuu. Se nyt vaan on tunne, jolle ei mitään voi ja, jos vanhan puolison kanssa on ollut yhdessä enää vain lapsien vuoksi (eli yritetty elää moraalisesti ja oikein, kuten ap toivoikin), niin kyllä siinä sitten yleensä tulee nostettua kytkintä.
Mistäs kukaan ulkopuolinen sitä tietää että kotona on "kaikki hyvin"? Harvemmat siitä liitosta kovin kevyin perustein lähtee.
Ja kuten tuossa yläpuolella jo sanottiin, kerran täälä vaan eletään. Pitääkö se ainut elämä ihan oikeasti käyttää siihen että yhdessä ollaan vaikka hammasta purren "lasten vuoksi"?
He eivät ole kertoneet eron todellista syytä ap:lle.
Minun hyvä ystäväni eroi juuri miehestään. Kertoo varmaan kaikille jotain tuollaista yleispätevää. Todellinen syy on kuitenkin se, että mies on väkivaltainen ja lapsikin pelkää häntä, eikä heillä ole ollut seksiä 8 vuoteen, koska mies pihtaa.
Vierailija kirjoitti:
He eivät ole kertoneet eron todellista syytä ap:lle.
Minun hyvä ystäväni eroi juuri miehestään. Kertoo varmaan kaikille jotain tuollaista yleispätevää. Todellinen syy on kuitenkin se, että mies on väkivaltainen ja lapsikin pelkää häntä, eikä heillä ole ollut seksiä 8 vuoteen, koska mies pihtaa.
Mun ystävällä ei ollut noin. Kertoi itse että seksiä olisi ollut, ja paljon yhteistä aikaa ilman lasta. Ja suunnitelmia tulevaisuudessa, yhteisiä.
Ei kaikilla ole paskaa ja väkivaltaista miestä, joka vaihdetaan lennossa toiseen. Ystäväni kertoi myös, ettei häntä ole koskaan jätetty. Hän ehtii aina ensin.
Jos mies jättää naisen toisen takia, naista ei sanota huonoksi puolisoksi läheskään yhtä hanakasti kuin naisen jättämää miestä. Kummallista.
Tämä on vain minun näkemykseni aikuisena naisena: me naiset olemme ehkä vähän keskimäärin seikkailuhaluisempia kuin miehet? Itselläni on hyvä mies, mutta olen kerran avioliittomme aikana rakastunut rajusti toiseen. Voin sanoa, että otti kaikki voimat etten lähtenyt mukaan juttuun, toinen osapuoli oli ihan tyrkyllä. Tiesi että olen varattu ja perhettä on, muttei se vaikuttanut myöskään tähän pyydystäjään mitenkään. Pitkän suhteen aikana luulen että kaikille tulee joskus jotain kovia tilanteita ja vaikeita valinnan paikkoja. En usko, että vaihtamalla hyvä se paranisi, mutta mustavalkoisia asiat eivät todellakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Jännää, kun mun tuttavapiirissä ei ole yhtään tällaista eroa.
Ja toisekseen kyllä lennosta vaihtamisen ymmärrän, jos oikein rakastuu. Se nyt vaan on tunne, jolle ei mitään voi ja, jos vanhan puolison kanssa on ollut yhdessä enää vain lapsien vuoksi (eli yritetty elää moraalisesti ja oikein, kuten ap toivoikin), niin kyllä siinä sitten yleensä tulee nostettua kytkintä.
Tuo ettei tunteilleen voi mitään on kyllä paskapuhetta.
Ihminen kyllä kykenee ihan hyvin ajattelemaan mitä tekee jos on täysjärkinen.
Uskaltaisin väittää että onnelliset vanhemmat on suurempi tekijä lasten hyvinvoinnin kannalta kuin yhdessä pysyttelevät vanhemmat.. sekä hyvä että paha olokin kun tuppaa heijastumaan niihin lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää, kun mun tuttavapiirissä ei ole yhtään tällaista eroa.
Ja toisekseen kyllä lennosta vaihtamisen ymmärrän, jos oikein rakastuu. Se nyt vaan on tunne, jolle ei mitään voi ja, jos vanhan puolison kanssa on ollut yhdessä enää vain lapsien vuoksi (eli yritetty elää moraalisesti ja oikein, kuten ap toivoikin), niin kyllä siinä sitten yleensä tulee nostettua kytkintä.
Tuo ettei tunteilleen voi mitään on kyllä paskapuhetta.
Ihminen kyllä kykenee ihan hyvin ajattelemaan mitä tekee jos on täysjärkinen.
Tässähän on kyse siitä, ettei tunteille mahda mitään, mutta teoilleen voi. Jos entisen kumppanin kanssa on yhdessä vain lapsien takia ja yhteiselämä tuskaa, sitä helposti lähtee rakastuessaan. Jos kotona on toimiva parisuhde ja arki, harva rakastuessaankaan lähtee hyvästä liitosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää, kun mun tuttavapiirissä ei ole yhtään tällaista eroa.
Ja toisekseen kyllä lennosta vaihtamisen ymmärrän, jos oikein rakastuu. Se nyt vaan on tunne, jolle ei mitään voi ja, jos vanhan puolison kanssa on ollut yhdessä enää vain lapsien vuoksi (eli yritetty elää moraalisesti ja oikein, kuten ap toivoikin), niin kyllä siinä sitten yleensä tulee nostettua kytkintä.
Tuo ettei tunteilleen voi mitään on kyllä paskapuhetta.
Ihminen kyllä kykenee ihan hyvin ajattelemaan mitä tekee jos on täysjärkinen.Tässähän on kyse siitä, ettei tunteille mahda mitään, mutta teoilleen voi. Jos entisen kumppanin kanssa on yhdessä vain lapsien takia ja yhteiselämä tuskaa, sitä helposti lähtee rakastuessaan. Jos kotona on toimiva parisuhde ja arki, harva rakastuessaankaan lähtee hyvästä liitosta.
Tämä naulan kantaan.
So what?