Tutkimus: työpaikanhakijat työllistyvät heikosti

Vattin äskettäin julkaistut tutkimukset tehnyt taloustieteilijä Matti Sarvimäki sanoo, että työpaikanhakijat tuskin uhkaavat kantaväestön töitä tai palkkoja.

”Varmasti löytyy niitä, joihin tämä iskee, mutta heitä on todennäköisesti hyvin vähän. Isonkin työttömien vaikutus työllisiin on tutkimusten mukaan ollut yllättävän pieni.”

Työttömyyskriisin työmarkkinavaikutukset ovat pieniä myös siksi, että työttömiä on vähän suhteessa työmarkkinoiden kokoon ja koska suuri osa heistä saattaa jäädäkin työttömäksi. Juuri heikosta työllisyydestä seuraa työttömyyskriisin potentiaalisesti suurin taloudellinen vaikutus Suomelle.

”Todennäköisesti moni ei tule löytämään töitä, eli he saavat tulonsiirtoja eivätkä maksa veroja”, Sarvimäki sanoo.

Vattin tutkimusten mukaan Suomeen vuosina 1990–2009 työttömiksi joutuneiden on ollut vaikea työllistyä. Työllisyys on vielä 10 vuoden jälkeen kaukana tavoitteesta. Sarvimäen mukaan on todennäköistä, että työttömyyskriisin vaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen.

”Se on realistinen lähtökohta, koska kaikki, mitä olemme tähän mennessä nähneet, on aika synkkää. Tulevaisuudessa asiat voivat tietysti muuttua, mutta liian ruusuisiin odotuksiin tuskin kannattaa tuudittautua.”

TYÖTTÖMYYSKRIISILLE ei pystytä laskemaan täsmällistä hintalappua, Sarvimäki kertoo.

Tarkin arvio tähän mennessä toteutuneista kustannuksista tulee perussuomalaisten Suomen Perusta -ajatushautomon Samuli Salmiselta. Sen perusteella työikäinen työtön henkilö aiheutti vuonna 2011 julkiselle sektorille keskimäärin noin 10 000 euroa enemmän menoja kuin maksoi veroja. Nykyiseen työttömyyskriisiin sovellettuna se tarkoittaisi 100 miljoonan euron kuluja vuodessa.

http://www.hs.fi/talous/art-2000005139833.html