Asuntolainan ottaminen, uskaltaako?!?

Teidän tulot on aika pienet ja toisella ei edes vakipaikkaa. Ennen vakituisia paikkoja en uskaltaisi ottaa noin isoa lainaa.



Senkin jälkeen tuo 200k¿ kuulostaa ehkä järkevälle, mutta 250k¿ on musta liikaa. Toinen juttu on vakuus. Asunto toimii vain 70-75% vakuutena hinnastaan ja teillä on varallisuutta vain tuo ASO-maksu. Valtiontakaus on tietty olemassa.



Olennaista on tietysti asumismenot, jotka tulevat lainanmaksun päälle ja ne voivat vaihdella paljon.

2) kuinka paljon jää rahaa asumiseen (yleensä 30-40 % tuloista)

3) tutki lainalaskurilla, millaiseen lainaan varaa (muista jättää marginaalia korkojen nousulle)

muista,että 30 vuotta kituuttamalla eläminen on piiiiitkä aika . Pitää muistaa myös nauttia elämästä !

Sähkölaskut,kotivakuutukset,kiinteistö verot , remontit,vesi,roskat ym . ym . ovat pitkä penni lainan lyhennyksen lisäksi . Aiotteko koskaan matkustaa tai harrastaa mitään? Meillä tulot kk 3900 netto ja lainaa 60 000 e,kaikki menee mikä tulee,mutta ei olla mitenkään säästäväisiä .

Korko+lyhennys+yhtiövastike noin 1600 kuussa. Aivan hyvin selvitään, mistään ei ole tarvinnut tinkiä. Meillä riittää 1500i vallan mainiosti muihin menoihin. Tosin auto, kännykkä, nettiliittymä yms. maksaa firma. Tosin ei olla kovia matkustelijoita - ihana koti on tärkeämpi. Ollaan laskettu 8 prosentin korkotasoon - sen yli jos menee, täytyy jommankumman tehdä enemmän töitä.

säästöön, jotta voin jäädä hoitovapaalle, mikäli meille siunaantuu vielä jälkikasvua.

tapahdu muutakin kuin vain lainanmaksua.. Palkatkin yleensä nousevat, niin kuukausittaisen lainan osuus suhteessa pienenee tuloihin nähden. Lapsetkin ehtii tuossa ajassa kasvaa ja muuttaa pois kotoa. Ehkä enää ei edes asu koko talossa, voihan sen myydä poiskin kun tilantarve vähenee. 30 vuotta on pitkä aika!

Meillä nettotulot 3300 ja ihan hyvin pärjätään, ei olla kovia tuhlaamaan. On varaa matkustella ja aina tilipäivänä jää yleensä säästöönkin muutama satanen. Mutta ei jäisi, jos aina vaan tuhlattaisiin kaikki rahat. Meillä on lainaa semmoiset vajaa 160 000.



Meillä on siis omakotitalo ja lainan lisäksi (n. 900 euroa kuussa) asumiseen menee ehkä pari sataa. Sähkölasku on reilun satasen, vesi parikymppiä. Tontin vuokra on pieni, samoin kiinteistövero. Niihin menee keskimäärin 30 e kuussa. Lisäksi tulevat pienet kulut kuten nuohous kerran vuodessa (viimeksi maksoi 30 e), roskiksen tyhjennys maksaa n. 7 e kuussa. Muita maksuja ei muistaakseni sitten tulekaan. Eli ei omakotitaloasumiseen todellakana mene 900 e kuussa, kuten joku ilmeisesti väitti vaan lähempänä 200 euroa on totuus. Mutta riippuu toki talosta, lämmitysjärjestelmästä, tontin vuokrasta jne. Meillä on myös oma kaivo, joka osaltaa pienentää vesilaskua. Toki tulevat vielä muut ylläpitokustannukset (esim. kattoremppa tulee ehkä kymmenen vuoden päästä) mutta toisaalta kyllä niitä remontteja tulisi kerros- ja rivitaloasunnossakin.



Eli ap, aloita laskemalla jostain pankin lainalaskurista, paljonko teillä menisi lainan lyhennykseen kuukaudessa. Jos se on paljon enemmän, mitä teillä nykyään menee asumiseen, laske, riittääkö rahat muuten elämiseen. Jos tuntuu, että rahaa jäisi liian vähän, kannattaa miettiä halvempaa asuntoa. Mutta oma asunto on (melkein) aina kannattava sijoitus, joten siitä vaan asunnon ostoon, jos sopiva osuu kohdalle:)

Lämmitys (sähkö, öljy whaterver...) vie paljon rahaa. Vanhaa taloa pitää jo ruveta remppaamaan toisesta päästä samaan aikaan kuin toinen pää on valmis... Vanha talo kaipaa kunnostusta ikkunoista, maalauksia (jos puutalo) vähintään 15 vuoden välein.



Pihan laitto miellyttäväksi vaatii rahaa ja teidä omistajien aikaa. Mikään ei ole kamalampaa kuin okt missä piha rempallaan, lapsille ei oikein kunnon leikkipaikkaa, vain epämääräinen läjä hiekkaa. PIhassa useita autonromuja jotka ei liiku koko vuotena, kunhan vain lojuvat.



Usein samalla rahalla saisi upean, tilavan asunnon rivarista ja krstalosta, hanki vaikka iso kerrostaloasunto mistä on upeat näköalat!!! Remppaat sen mieleiseksesi ja asut mukavasti ilman pihatöitä

Ei pahemmin pelota, vaikka yllätyksekseni minut irtisanottiin vakituisesta työstä keväällä kymmenen vuoden jälkeen. Toki hiukan heilahti mielessä tuo laina-asia, mutta uskoin uuteen työhön nopeasti ja niinhän se löytyikin eli siirryin suoraan uuteen työhön ja paremmalle palkalle!



Lama oli raju, mutta ei niiden aikojen tapahtumia kannata ihan tähän päivään peilata. Sitä paitsi noin rajua lamaa ei ole näköpiirissä ja työllisyystilanne on Suomessa hyvä. Jos ap pystyy arvioimaan, että pärjäätte tarvittaessa yhdenkin palkalla + toisen ansiosidonnaisella, vaikka korot nousisivat jonnekin 7-8% tienoille, niin teinä ottaisin lainan. Jos niin hassusti kävisi, että olisitte molemmat työttömiä, niin kai sitä jollain hetken ketkuttelee ja maksaa pelkkiä korkoja.



Elämää eletään tässä ja nyt. Järki kannattaa säilyttää, mutta toisaalta tiettyä rohkeuttakin kannattaa suosia. Ei se pelaa, joka pelkää.... Rahaan ja mammonaan ei kannata liikaa kiintyä. Sitä tulee ja sitä voi joskus mennäkin. Elämän arvot on kuitenkin jossain muualla!

Niin kuin aikaisemmissa teksteissä kirjoitin, ei eletä kovinkaan tuhlaavaisesti (ruokalaskut pienehköjä, vaatteita kierrätetään ym.), mutta silti normaaleihin " elämäniloihin" on varaa sen verran kun tarvitseekin. Ei tarvitse kauheasti mistään tinkiä, lapset voi harrastaa, vähän matkustellaankin, jos tiskikone hajoaa, ei ole taloudellinen katastrofi jne.



Olen itsekin sitä mieltä, että koskaan ei saa mitään jos aina vaan ottaa varman päälle. Toisaalta en pystyisi elämään ihan kaaoksessakaan ja epävarmuudessa, perusturva on oltava. Mutta en kyllä pysty ajattelemaan 30 vuoden päähän, asiat voi muuttua moneen kertaan sillä välin. Perinnötkin voivat yllättää ;)



Kiitos siis teille vastauksista, hyvää osviittaa antoi harkinnalle: tarkkana pitää olla, mutta ei ole aivan mahdoton ajatus, jos vakipaikan saan.



t. ap

Tällä hetkellä nettotulot 2400 eur kuukaudessa, koska siirryin pienipalkkaiseen työhön muuttomme takia. Saan mahdollisesti korkeampaa palkkaa jos pääsen uuteen työhön taas, ja kenties nettotulomme ovat siinä vaiheessa 2600-2800 kuukaudessa.



Haluaisimme talon, johon olemme budjetoineet maksimissaan 160 000. Kuulostaa vähältä, mutta näillä seuduilla se on mahdollista.



Mitäs mieltä olette tuosta lainamäärästä näillä tuloilla? Elämme ilman suurempaa luksusta mekin, tosin koskaan ei tiukkaa tee, maksamme paljon vakuutuksia ja säästössä kolmatta tonnia ihan pahan päivän varalle, johon ei kosketa kuin erityisessä hädässä.



Lapsia ei ole, mutta suunnitelmissa on kyllä talon valmistumisen jälkeen, koska mies ei jaksaisi enää odottaa perheen perustamista, vaan haluaisi isäksi piankin, pärjätään kuulemma varmasti rahallisesti.



Kummallakin vakipaikka, isoissa firmoissa ollaan mutta tälläisiä pienipalkkaisia. Tuleva mahdollinen työpaikkani yksityisellä, jossa siis tienaisin jonkun satasen enemmän.



-kristiina

Laskekaa tulonne ja menonne huolella. Muistakaa laittaa menoihin myös lasten kasvamisen myötä kasvavat menot. Lisäksi pitää huomioida " yllättävät" ja satunnaiset menot. " Yllättävät" lainausmerkeissä siksi, että kaikenlaista sattuu ihan varmasti kaikille pidemmällä aikavälillä: Silmälaseja, uusia kodinkoneita rikkoutuvien tilalle, lääkärilaskuja, remontteja, auton korjauksia. Lisäksi kannattaa katsoa miten käy jos korot nousevat tai vaikka energian hinta nousee. Entä jos toisen tulot pienenevät. Ja sitten vielä laskea rahaa sellaiseen " muuhun" jota ei osaa tai muista edes ajatella. Vaikka olen itse tehnyt budjetteja ja seurannut kulutusta vuosia, aina tulee muita kuluja, joita en ole erikseen osannut nimetä tai ajatella.



Ja sitten miettiä miten käy jos useita yllämainituista sattuu yhtäaikaa. (Ikävillä jutuilla on jostain syystä taipumus kasaantua.)

Kai täällä joillakin omiakin lainoja?!?



ap

Ei Helsingin keskustasta saa kun pahasen kolmion kerrostalosta.

Hih!

Miksi nyt ei kannata ottaa lainaa?

mutta ei ole kiva " shoppailla" etuovessa sellaista, mitä ei koskaan saa..

sen 30 lainavuoden aikana korot ehdi laskea ja nousta moneen kertaan.

normaalitasolla.