Lue keskustelun säännöt.
"Kukaan ei pakota hankkimaan lapsia". Mutta se painostus!
22.03.2017 |
Aina sanotaan, että eihän kukaan pakota hankkimaan lapsia. No ei nyt fyysisesti pakotakaan. Mutta onhan se sellainen jatkuva painostus ja vihjailu lasten hankkimisesta yleistä naisten kesken. Siinä parinkymmenen paikkeilla alkoi tulla ensin sukulaisilta kyselyjä ja kolmenkympin tienoilla pariutuneilta ja lapsia suunnittelevilta/hankkineilta ystäviltä.
Miten teille on vihjailtu, että nyt olisi aika miettiä naisen roolin täyttämistä eli lasten hankintaa pikkuhiljaa?
Minä olen saanut useasti kuulla kavereiltani, sukulaisiltani, työtovereiltani mm. seuraavan laista kommentointia:
- kyllä sinäkin sitten tiedät kun sulla on lapsia
- montakos lasta sinä olet suunnitellut, montakos lasta sinä haluat
- ala sinäkin nyt niitä lapsia tekemään, niin voidaan tehdä leikkitreffejä lasten kanssa
- eikö sua jo haluta saada omaa lasta
- ei kannata liian kauaa odottaa, kun sitten ei välttämättä tule tervettä tai lasta lainkaan
- älä liian vanhana tee lapsia, nuorena äitinä jaksat paremmin pienten perässä
- joko olet hyvän isäehdokkaan löytänyt
- onko tullut vauvakuumetta
- no ainahan voi adoptoida jos ei lasta muuten saa
- eikö sua pelota, jos jäätkin ilman lapsia
- jne.
Mites muilla? Onko tämä teidän mielestä harmitonta jutustelua vai koetteko painostamiseksi?
Minusta tällainen kommentointi antaa ymmärtää, että minun pitäisi tavoitella samoja asioita kuin muidenkin naisystävieni ja tuttavieni. En kuitenkaan ole koskaan ollut kovin äidillinen, joten en tajua, miksi muut olettavat minun edes haluavan saavan lapsia.
Kommentit (5)
Ap unohit tärkeimmän syyn: kuka sua hoitaa sitten vanhana, jos sulla ei ole omia lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap unohit tärkeimmän syyn: kuka sua hoitaa sitten vanhana, jos sulla ei ole omia lapsia?
Sisältyy keskusteluun siitä, eikö pelota, jos jään ilman lapsia. :)
Tuo ei ole mitään; häiriintynyt taka-aasialainen tyrkyttää poikalasta miesasiakkaalle puhelinvarauksen aikana. huutaa vielä samaa keskikaupungilla. Näistä ja vastavista on todellakin mainittu liikkuville partioille.
Ei onneksi niinkään omilta vanhemmilta mutta esim. just työkavereilta ja sukulaisilta sitä kuulee. Olen 28-vuotias ja ollut sinkku omasta tahdostani jo vuosia. En haaveile lapsista enkä perheestä, en puolisosta. Mutta yllättävän koville se tuntuu muilla ottavan hyväksyä vapaaehtoinen sinkkuus ja lapsettomuus. Ajatellaan että minulla on huono itsetunto ja lohdutellaan, että kyllä sullekin joku vielä löytyy. Entä jos minä en halua jokua enkä ketään?
En ymmärrä miten se voi olla muilta, juuri näiltä perheellisiltä, pois jos minä en halua miestä enkä lapsia? Olen aivan täysin tyytyväinen näin, en koe että multa puuttuu mitään.
Ei mua oikeastaan ole painostettu. Toki vanhemmat ovat toivoneet että lisääntyisin, mutta en ole kokenut sitä mitenkään painostavana tai velvoittavana.