Hei ajokortiton nainen, miksi et ole hommannut ajokorttia?
Itse hankin ajokortin ihan vaan sen takia, että on ollut kaikki nämä vuosikymmenet niin ihanan vapauttavaa lähteä omalla autolla ajelemaan paikasta toiseen kuin mennä jonkun toisen kyydissä tai julkisilla kulkuvälineillä tsekkaillen aikatauluja ja ostellen tikettejä niihin.
Kommentit (74)
Eikö ajokortittomat miehet saa vastata?
No ei oo vielä 40 vuoteen tullut tilannetta jossa olisin tarvinnut autoa niin että itse ajelisin, toki se varmasti mukavaa olisi mutta ei ole oikein ollut koskaan varaakaan. Jos raskisin ajaa kortin, en raskisi kuitenkaan ostaa autoa eli plus miinus nolla.
Miksi kysymys on vain naisille?
Minulla ei ole ajokorttia, koska asun kaupungin keskustassa ja itse asiassa pidän julkisilla matkustamisesta. Ei yhtään haittaa lähteä työmatkalle junalla, voin ottaa vaunussa vaikka torkut tai työskennellä, mitä nyt ikinä. Harvemmin noita kuitenkaan on, yleensä kuljen vain tuohon päätyöpaikalleni 500 metrin päähän.
M35
1. En tarvitse ajokorttia.
2. Ei ole rahaa.
3. En omista autoa.
4. Suosin julkisia.
5. Asun keskustassa.
18-vuotiaana mulla ei ollut rahaa ajokorttiine ikä autoon, nyt nelikymppisenä en koe kumpaakaan tarvitsevani.
Ei ollut nuorena rahaa. Sittemmin sitä oppi elämään ilman autoa. Jalat toimii, voi kävellä tai pyöräillä, julkiset kulkee ja taksin voi tilata, jos on tarve. En ole koskaan ollut autoihminen, meillä ei perheessäkään ollut autoa, vaikka vanhemmilla oli ajokortit.
En halua ajaa. En tunne minkäänlaista "vauhdin hurmaa" tai "vapautta". Asun kaupungissa ja pääsen liikkumaan jalan tai julkisilla. Ja säästää muuten tosi pitkän pennin rahaa muuhun.
Ei ole ollut rahaa ajaa korttia. Kaikille luokkalaisilleni vanhemmat kustansivat ajokortin.
Ja toiseksi pelkään tosi paljon. Pelkään auton kyydissä istumista ja ajatuskin ajamisesta hirvittää.
En halunnut korttia aikanaan. Olin kaksoistutkinnolla ja kävin myös iltalukiossa ylimääräisiä kursseja, joten en jaksanut päälle ajokoulua. Sekä olin hieman hippi tuolloin, enkä halunnut koko korttia, tämä oli se suurempi syy olla hankimatta korttia.
Vielä ei ole ollut rahaa eikä autottomana tarvetta kortille. Voi olla, että jatkossa lasten harrastuksiin viemisessä se auto ja kortti olisi hyvä olla olemassa. Mies reissutöissä, joten ei ole aina viemässä.
Olen kaupunkilainen. Ei minulle olisi autosta kuin haittaa. Koskaan ei ole tullut tilannetta, että olisi ollut tarvetta ajokortille.
Olen aina asunut kaupungissa niin, että tarvitsemani palvelut ovat joko kävellen tai julkisilla kulkuneuvoilla saavutettavissa (tai polkupyörällä; sellaisenkin omistan). Eli että ihan pakko ei ole ollut. Opiskeluaikaan ei ollut rahaa, töihin siirryttyäni ei mielenkiintoa eikä oikein aikaakaan. Auton hankinta-, ylläpito-, ja bensakuluilla ajaa taksilla monta kertaa. Tietysti voisi ajaa kortin ja auton omistamisen sijaan vuokrata autoa tarpeen mukaan, mutta tuntuu että minulla ei pysyisi ajotaito yllä pelkästään silloin tällöin ajelemalla.
Nyt kun julkinen liikenne pikkupaikkakunnille on ajettu alas, tulee toisinaan mieleen että pitäisikö se ajokortti olla jotta pääsen helpommin esim. sukulaisissa käymään (osa heistä asuu maalla). Mutta toisaalta kulkeehan ne taksit sinnekin. Ja sitten minusta tuntuu että olisin huono kuski: jo polkupyörällä liikenne on hermostuttavaa, tuntuu etten ehdi havainnoita kaikkea mitä pitäisi, ja vasurille ne auton ohjauslaitteetkin tuntuu olevan väärin päin, mikä mutkistaa asiaa. Olisin sellainen hidas ja varovainen tien tuke :) Niinpä olen päätynyt siihen että ulkoistan autoiluni ammattikuskeille niin on kaikille osapuolille mukavampaa.
Jännä juttu, kun minulle nimenomaan se, etten tarvitse autoa, tuottaa vapauden tunnetta. Olisi ihan kamalaa asua jossakin haja-asutusalueella, jossa olisi pakko ajaa joka paikkaan tai palvelut eivät olisi kävelyetäisyydellä. Vakuutusmaksut, huollot, bensat, hirmukalliit kantakaupungin autopaikat... Joo, todellista vapautta. :D
Jännitän ajamista,
Ei ole aikaa ajokortin suorittamiseen,
Eikä rahaa ostaa ja ylläpitää autoa.
Ei ole ollut tarvetta, rahaa eikä ole autoakaan millä ajaa. Kaupungissa sillä ei tee mitään ja maksat pelkästään sen seisottamisesta pihalla, jos pihassa edes on tilaa sille. Miksi maksaisin tuhansia euroja siitä, että ehkä kerran vuodessa etelänlomalla voi vuokrata auton? Ja silloinkaan en uskaltaisi ajaa, koska ei olisi ajokokemusta sen autokoulun jälkeen.
Autot saastuttaa ja laiskistaa ihmisen. Tärkeä syy on myös se, että en adhd-ihmisenä huomaa asioita ympärilläni ja vaivun ajatuksiin heti kun on tylsä hetki. Olen joskus vaarallinen liikenteessä jopa kävellen ja pyöräillen.
Varmaan samasta syystä kuin moni mieskin. En halua.
Asun sellaisessa paikassa (samoin kuin ne ihmiset joiden luona vierailen), että pääsen näppärästi julkisilla kaiken liikkumiseni.
Auto olisi meidän taloudessa aivan turha. Ajokorttia kaipaisin keskimäärin kerran tai kaksi vuodessa, mutta ei kannata hankkia: ajaisin ajokortin, ja seuraavan kerran tarve ajamiselle olisi vuoden päästä; en varmastikaan uskaltaisi rattiin, kun vuoteen en olisi autoon koskenut, ja takana vain autokoulun ajotunnit.
Helpompaa nuo satunnaiset kerratkin sitten mennä vaikeampia reittejä julkisilla/taksilla/hankkia kyyti.
Kieltämättä joskus kun on istunut keskustasta parkkipaikkaa autolleen etsivän kaverinsa kyydissä on tullut mieleen, että todellista vapautta on käyttää julkisia.
En ole ajanut korttia siksi että en halua ajaa autolla.