Millaisia teidän 7kk vauvat ovat ja mitä osaavat?
Tuntuu että meidän päivät on yhtä selviytymistä. Lapsi kitisee ja itkee lattialla sekä sylissä. Kun lähdetään ulos, nukahtaa vaunuihin, kotiin palatessa herää heti eteisessä. Meidän kerrostalossa ei ole omia parvekkeita ja tuuletusparvekkeelle en uskaltaisi ikinä jättää nukkumaan. Yritän ajatella positiivisesti että lapsi kasvaa koko ajan ja kohta hän osaa jo puhua, kävellä yhdessä leikkipuistoon yms mutta nopeasti taas negatiivinen mieli valtaa. Hän ei osaa vielä ryömiä eikä istua kaatumatta, kovasti yrittää molempia. Pyörimällä liikkuu. Nukkuu melko huonosti (omassa sängyssään alusta asti + juo korviketta pelkästään) ja syö hyvällä ruokahalulla yöllä useamman kerran ja päivällä myös kaikki ruoat maistuu. Mulla on jokaisesta asiasta huono omatunto, siitä jos en ole hetkeen jaksanut siivota, jos en jaksa tehdä ruokaa vaan tilaan sen, jos en jaksa lähteä tänään ulos, jos joku vahtii vauvaa että saan omaa aikaa. Voihan äitiys :D Ja ei vissiin tarvitse sanoa että on ensimmäinen lapsi ja yksin huolehdin, koska mies jätti raskauden loppuvaiheessa vaikka oltiin molemmat toivottu lasta ja seurusteltu pitkään.
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Oppi derivoimaan tänään. :)
No heh heh!
Mulla myös 7 kk tyttö. Ei osaa istua ja liikkuu pyörimällä. Nukkuu hyvin. Jopa 5 tunnin päiväunia. En ole huolissani hitaasta kehityksestä. Enkä koe syyllisyyttä jos joskus oon netissä tai katson telkkua. Siivota jaksan ja ruokaa laitan, koska saan itsekin nukuttua hyvin ja mies hoitaa 100% sen ajan kun on kotona.
Älä koe syyllisyyttä, ei siitä ole mitään hyötyä. Ota niin paljon omaa aikaa kun saat. Niin mäkin teen. Ja ole ylpeä kun jaksat hoitaa yksin, minä en jaksaisi.
Vierailija kirjoitti:
Mulla myös 7 kk tyttö. Ei osaa istua ja liikkuu pyörimällä. Nukkuu hyvin. Jopa 5 tunnin päiväunia. En ole huolissani hitaasta kehityksestä. Enkä koe syyllisyyttä jos joskus oon netissä tai katson telkkua. Siivota jaksan ja ruokaa laitan, koska saan itsekin nukuttua hyvin ja mies hoitaa 100% sen ajan kun on kotona.
Älä koe syyllisyyttä, ei siitä ole mitään hyötyä. Ota niin paljon omaa aikaa kun saat. Niin mäkin teen. Ja ole ylpeä kun jaksat hoitaa yksin, minä en jaksaisi.
Kiitos sulle, et tiedäkkään miten paljon kommenttisi piristi!
Ap
Meillä kitinää kesti siihen asti että oppi liikkumaan.
Meillä nousee pystyyn ja kulkee "puita pitkin" . Ei konttaa, mutta ryömii kovaa vauhtia.
Tämä helpottaa viihtymistä kovasti, mutta tietysti tuo valvonnan haasteita.
Toisaalta juuri tämä viihtyminen vähentää kaikenlaista kitinää.
Pitää vain yrittää muistaa, että jokainen vaihe on niin äärettömän lyhyt vauva-aikana. Eli valittamisen sijasta näkisi aina ne kivat jutut. Itsekin voisin påivitellä ja surkutella, että se sylissä pidettävä vauva kävelee kohta. Mutta en!
En ole koskaan tajunnut, mitä hoitamista nyt yhdessä vauvassa on. Tai tietysti on hoitamista, mutta siis niin, että on puhki, poikki ja pinoon... Puhun tietysti terveistä, täysiaikaisista vauvoista.
Itsellä neljä lasta eli ei täältä kukaan vela huutele.
Leppoisinta aikaa elämässä on ollut kotonaolo vauvan kanssa.
On se raskasta jos et saa yöllä nukkua. Korvikevauvat usein syö vähemmän yöllä joten voisit yrittää vähentää ruokapalvelua öisin...yöllä nukutaan ja päivällä syödään. Tarjoa tuttia tai vettä.
Tyttö nukkui 7kk jo täydet yöt. Osasi kontata ja nousi pystyyn tukea vasten ja oppi istumaan ilman tukea.
Tyttö oli touhukas ja hyväntuulinen ja viihtyi myös itsekseen kunhan vain oli leluja ympärillä.
Kirjoja "luettiin" yhdessä joka päivä. Päiväunet hän nukkui yleensä sisällä omassa pinnasängyssä.
Usein riitti vain yhdet pitkät päiväunet koska yöunet oli 21-09. Joskus nukkui vielä pienet tirsat viiden maissa.
Meillä loppui yösyönnit 4 kk iässä molemmilla lapsilla. Nukkuivat keskimäärin 8 tuntia putkeen.
En syötäisi yöllä enää tuon ikäistä, en ainakaan useaa kertaa.
6 kk oppivat istumaan, konttausvaihe jäi, kiskoivat itseään eteenpäin, 11-12 kk iässä oppivat kävelemään.
Kaikkihan on yksilöllistä.
Yöllä en kyllä enää syöttäisi
No miten te lopetatte sen syöttämisen yöllä kun vauva vaan huutaa sitten?
Ap
Oot joutunut ilman omaa syytäsi niin hankalaan tilanteeseen, että älä nyt oikeesti tunne huonoa omatuntoa mistään pikkujutuista! :) Hyvin sä pärjäät, ja kyllä se lapsi siitä kasvaa ja oppii.
Vauvat on erillaisia. Meillä 7kk osaa istua, ja pääsee välillä istumaan itsekkin. Liikkua ei osaa, eikä pyöriä lattialla. 3kk kääntyi kyljeltä toiselle mutta se jäi pois. Nyt on sellainen paikallaan tillistelijä.
Fyssärillä käytiin käski enemmän pitää lattialla mahallaan jotta vahvistuu. Tyttö kun ei ole ollut 7kk lattialla mahallaan edes 10h yhteensä eli tosi vähän.
Meillä 7kk käveli ja kiipeili. Yöllä heräsi parin tunnin välein huutamaan. Oli ihan hirveää.
Tekisi mieli halata sinua ja sanoa, että huoli pois. Kaikki aikanaan.
Itse mietin kaikkea mahdollista kun lapseni oli pieni. Kävelemään hän oppi 1v ja 3kk:n ikäisenä, ryömimäänkin vasta 8,5kk.
Mahtava ja taitava tyttö hänestä on tullut. Täyttää kohta jo 10v.
Oppi derivoimaan tänään. :)