Lue keskustelun säännöt.
Miksi et mennyt opiskelemaan yliopistoon?
Kommentit (51)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajusin itsekin, että kiinnostava ala ei olisi työllistänyt.
Menin, mutta pääsin sinne vasta n. 30-vuotiaana ja lopuksi opinnot jäivät kesken mielenterveysongelmien takia.
Liikennelentäjäksi pääsi ilman yliopistoakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menin ja tulin ja ehkä vielä menen tohtoriksi oppimaan tai sitten en.
Halusin ammatin nopeammin. Kouuluttaudin laboratorihoitajaksi 2½ vuodessa sairaanhoito-opistossa. Olin 4 vuotta niissä hommissa ja hain lääketiteelliseen ja pääsin. Nyt niissä hommissa jo pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan supertylsää olisi ollut, en olisi jaksanut.
En kelvannut useiden vuosien yrittämisestä huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekussa oli paljon mielenkiintoisemmat lelut ja vaihtoehdot opiskellu kuin paikallisen yliopiston TKO:ssa (TKT nykyään?). Tosin sitten joskus myöhemmin kyllä tuli haettua se dippakin vaikka eipä sitä olisi tarvinnut kun "vähemmälläkin" pärjäsi töissä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei neuvonut, ohjannut ja kannustanut. Tämä kaikki ennen internetiä.
En mennyt, koska koen että amk-tutkinto alaltani riittää ja hyvin on riittänyt, työkaverit saman alan dippainssejä. Koulumenestyskään ei myöskään lukion jälkeen ollut mikään paras (matikasta tuli B ja fysiikasta C) ja tää ratkaisu oli hyvä.
Jos joku näkee akateemisuuden jotenkin erottelevana ominaisuutena niin ainakin teknillisillä aloilla voi todeta että mitä väliä. Insinööri on insinööri ja osaa laskea, ja jos kaupan kanssa vielä pääsee tekemisiin niin palkka on sama kun di:llä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
harmittaa tosi paljon akateemisuuden missaaminen. Avoimessa olen jotain sitten lukenut. Yliopistotasoinen opiskelu kiinnostaa, kävin amk:ta ja opistoa ,ja opetus oli aika lekkeria
Hain ekana amkiin ns. varma työllistyminen joku kirjanpitäjä tms. tradenomi raha- ja taloussuuntautumisella. Opiskelen samaan aikaan biologiaa, kemiaa ja matematiikkaa (en fysiikkaa) ja haen Tarton lääkikseen, kunhan ekana tämä b-suunnitelma, jos en onnistuisikaan.
Työt veivät mennessään ja niin ne vievät vieläkin.
Koska mua ei kiinnostanut mikään yliopistoala. Ammattikorkeaankin hain vain ja ainoastaan siksi, kun en saanut työpaikkaa amiksesta valmistuttuani. Nyt yritän vain saada insinöörinpaperit kouraan ja toivon saavani töitä alalta johon valmistuin amiksesta.
Koitin itse asiassa miettiä tätä kysymystä juuri. En oikein muista tarkkaan silloista ajatusmaailmaani, mutta olin kuitenkin juuri tullut kesken kaiken pois armeijasta, enkä ollut miettinyt ainakaan paljon jatko-opiskelujani, koska ajatukseni oli lähinnä armeijan epätasa-arvoisuudessa ja siinä nöyryytyksessä, jonka koin siitä, että minut pakotettiin sinne sukupuoleeni, uskontooni, asuinpaikkaani ja terveydentilaani perustuen. Kuitenkin jossain vaiheessa ilmeisesti aloin asiaa miettimään ja laitoin hakemuksen sisään. Yliopistoja en kai miettinyt siksi, että en ollut mitenkään valmistautunut pääsykokeisiin, joka olisi ollut edellytys ainoastaan keskinkertaisella todistuksellani. En lukenut pääsykokeisiin, enkä päässyt sisään, koska kysymyksiin ei voinut tietää vastausta ilman ennakkomateriaaliin perehtymistä. Hain täydennyshaussa uudestaan toiseen ammattikorkeakouluun ja siinä kokeessa osasin muistaakseni kaikki tehtävät ja pääsin sisään.
Nyt olen kyllästynyt työhöni ja haen yliopistoon seuraavassa haussa opiskelemaan sitä alaa, jota alunperin aioin lähteä opiskelemaan.
tuli ns paskaa tuulettimeen ja kasetti ei kestänyt. siksi