Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tunnetko ketään, joka olisi tipahtanut "luokkaansa" alemmaksi? Ylöspäinhän kaikki pyrkii.

Vierailija
13.03.2017 |

Kaikkihan pyrkivät nostamaan omaa luokkaansa, tämä selvä. Mutta tunnetko ketään, tai onko sinulle käynyt niin, että sosiaaliluokka ja elintaso on tipahtanut alemmaksi?

Luin aikoinaan mielenkiinnolla JP Roosin kirjasta naisesta, joka oli elänyt lapsuudessaan (siis varmaan jotain 20-30-luvulla) hyväosaisena perheessä, jossa oli mm. palvelijoita, kesäasunto, kulttuuria ja kutsuja. Kirjassa (80-luvulla) hän oli jossain vantaan lähiössä matalapalkkatöissä ja rahat tiukilla.

Yläasteella samaan aikaan oli koulussa tyttö, jolla oli todistus pelkkiä kiitettäviä. Keskiarvo varmaan jotain 9,99.

Viitisen vuotta myöhemmin hän ei suinkaan ollut valmistumassa diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi tms, vaan oli turvakodissa ja kaksi ihan pientä lasta jonkun raivopäisen kurdin kanssa. Tilanne vaikutti senverra sekavalta, että ennenkuin hän jotenkin saa elämän hallintaansa, voi kestää tosiaan tovin. Tuskin ikinä saavuttaa sitä tasoa, mihin olisi koulumenestyksen perustella voinut päästä.

Enää ei ole oikeastaan elossa sellaisia ihmisiä, jotka olisivat eläneet 20-luvulla nuoruuttaan kunnon, vanhanaikaisen yläluokan elmää. Kinnostaisi tietää, mihin heidän jälkeläisensä ovat päätyneet? Jatkuuko yläluokkainen elämä, vai onko elämä muuttunut vaatimattommamaksi, keskiluokkaiseksi?

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
13.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä siitä luokasta, mutta muuten meni työkaverilla elämä noin kahdessa vuodessa arvostetusta työkaverista ja perheenisästä vuokrayksiöön kaupungin laidalle: Hänen toinen(kin) liitto päätyi eroon. Yllätyksenä miehelle, kun vaimo laittoi eräänä aamuna teksarin miehelle töihin että haluaa eron. Asiasta ei oltu puhuttu sanallakaan aikaisemmin, ei edes yhteisellä aamiaisella joku tunti sitten.

Vaimolla oli kaikki suunniteltu selväksi: kaksi lasta vaimolle, asunto oli myynnissä jo viikossa (näin itse ilmotuksen päivämäärät) ja mies asunnoton.

Lasku tuli miehelle; sekä edellisen liiton lapsista (jotka muutettu jo satojen km päähän vuosia sitten) sekä tästä liitosta elatusmaksut, pienestä palkasta,niin ei paljon jäänyt. Auto myyntiin, pienin mahdollinen , halvin ja kämäsin yksiö rupulähiöstä.

Lapsia sai nähdä hyvin harvoin ja ex piti lapset visusti itsellään, myös lomat ja vapaat. Aina oli jotain tärkeämpä menoa.

Siinä mein ihan hyvä mies ja perheenisä rappiolle.

Kääntyi pullon pariin yksinäisyydessään: nyt on työpaikka mennyt, ulosotto hakee elatusmaksuja ja hän näyttää itseään 20 vuotta vanhemmalta. Sääli tosiaan. 

Se mies jauhettiin maahan, eikä se siitä enää nouse, en usko. Uutta naista se ei enää saa, kuin jonkun pubiruusun, velallisena ja rahattomana on aika huonot markkinat. 

Varmaan juo itsensä hautaan pian. Ikävää.

Vierailija
2/3 |
13.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunnen yhden miehen, joka olisi täysin syrjäytynyt ja elintaso tippunut, mutta koska vanhemmat huolehtivat, se ei samalla tavalla vaikuta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
07.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunnen miehen, jonka vanhemmat olivat varakkaita. Tämä mies kuitenkin käytti nuoruutensa humputteluun ja lopulta alkoi käyttää huumeita. Päättyi ongelmalähiöön toimeentulotuella.

Myös toisessa tietämässäni tapauksessa on taustalla alkoholiongelma. Mies oli menestynyt ja kuului tuloeliittiin. Alkoholi vei lopulta perheen, talot, työn ja terveyden. Käytännössä sielä yhteiskunnan huipulta aivan alas. Rikkauksista ryysyihin.