Kukaan lopettanut runsasta juomista ja tupakointia kertaheitolla?

Itse olen lopettanut. Tupakoinnin lähes 15 vuotta sitten ja juomisen joku vuosi takaperin. Luulen, että omalla kohdalla toimii parhaiten 'kerrasta poikki'- menetelmä kaikissa asioissa, en osaa mitään hallittuja' pikkuhiljaa vähennellen'-juttuja. Tärkein asia itselleni oli se, että tein lupauksen itselleni ja lupauksia en petä.

Käytännössä jos riippuvuus on paha, ainoa tapa on lopettaa kertaheitolla. Ne vähennän vähitellen toimii niille, joilla ei ole varsinaisesti riippuvuutta vaikka olisivatkin käyttäneet paljon. 

Mutta ei toimi riippuvaisella. Itse kokeilin vuosikaudet vähittäistä kohtuukäyttöön pyrkimiistä alkoholin kanssa, mutta eihän siitä mitään tullut, koska sitten kun sain sen yhdenkin annoksen alkoholia joka oli mielestäni sallittu, koko päätökset vähentämisestä tuntuivat typeriltä ja join kunnolla, ajatellen: "ehtii sitä raitistua huomennakin, tai ensi viikolla, tai ensi kuussa, tai projektin loputtua, tai ensi vuonna, tai eläkkeellä". Tämä kierre jatkui ja jatkui, tein päätöksiä että juon vain 3 annosta tms ja joinkin 13, kerta toisensa jälkeen. Lopulta koko päätökset eivät enää vaikuttaneet mitään koska eihän ne olleet uskottavia koska kokemus opetti ettei ne pidä. 

Päätin lopulta että ainoa keino on lopettaa kokonaan. Siihen pystyin kyllä, yksi lankeemus tuli vaikeassa elämäntilanteessa 3 kk lopettamisesta mutta muuten olen ollut juomatta. Enkä ole missään AA:ssa käynyt tai missään, ihan itsekseni vaan lopettanut. On paljon helpompi päättää ettei ota yhtään kuin että ottaa kohtuudella.

Lopetin kerrasta monivuotisen, päivittäisen viininjuonnin. Nelisen vuotta join lähes putkeen, jokapäivä käytin alkoholia. Lasillinen viiniä yhtenä päivänä, seuraavana kaksi pulloa viiniä. Viikonloput yhtä putkea viinipönikän kanssa.

Alkoholin väärinkäyttö alkoi minulla 16-vuotiaana. Alusta pitäen join toisin kuin ikäiseni; alkoholi näytteli suurta roolia elämässäni ja tilanteissa - joissa MUUT NUORET olivat juomatta. Toistin vanhempieni mallia. Heille alkoholi kuului aina kaikkiin vapaa-ajan sosiaalisiin tilanteisiin. Istuskelu lasin ääressä. Työnsä tosin vanhempani hoitivat kunnialla. Mutta aina se konjakkilasi...

Kerrasta lopetin, koska tuli ns. pohjakosketus. Jouduin sairaalaan päiväkirurgiselle erään vaivan vuoksi. Leikkausta edeltävänä iltana  join kaksi pulloa viiniä. Menin siis vahvasti krapulaisena leikkaukseen - vastoin ohjeita. Tämä herätti minut huomaamaan, että mitä helvettiä teen!

Kotiin palattuani teeskentelin leikkauksesta toipuvaa monta pitkää päivää vuoteessa. Käytännössä tärisin, raivosin, hikoilin, tuskailin, yms. vieroitusoireita alkoholista. Makasin aamusta iltaan sängyssä makuuhuoneessani suljetun oven takana. Tiesin, että jos sohvalle menen, niin alkoholinhimoni vie voiton. Ja minun puolisoni on niin kiltti (ja sokea), että pienestäkin pyynnöstä hän meni ja osti viiniä "ruualle" - joka oli täysi tekosyy juomiselle.

Tämä päätös on ollut pitävä. Ja hyvä päätös. Tein elämäntapamuutoksen kerrasta. Toki pahoja paikkoja on ollut, yksi retkahdus, mutta yhä vaan jatkan uutta elämää. Alkoholin käyttäminen päivittäin oli minulle tuhoisaa. Viini on yliarvostettu aine, kuten myös muut alkoholijuomat. Elän hyvin ilman viinaa.

Raitistumisprosessi aukaisi silmäni näkemään, että on olemassa toisenlaista alkoholin käyttöä, jota voi kutsua fiksuksi ja kohtuulliseksi. Sitä ei suvussani tai omalla kohdallani ole ollut. Pistin lopun sukuni perinteelle ja tavalle. Suvussani on naisalkoholismia.

Nykyään suhde alkoholiin on välinpitämätön. Reagoin kuitenkin näihin raitistumiskirjoituksiin: kerron anonyymisti mielelläni oman kokemukeni. Ja olen aina pitänyt itseäni löperönä, heikkotahtoisena. Kuitenkin tahto ja halu elää toisin on pysynyt.

Vielä kun pitkäaikaistyöttömyyden saisi elämässään käännettyä uudelle uralle. Onko ideoita tähän...

Minä lopetin molemmat kuin seinään. Eri aikaan toki. Aloin suunnata energiaani toiseen suuntaan, harrastukseen, liikuntaan ym. Päätin etten anna mielitekojen viedä, vaan olen itse oma "herrani" enkä tarvitse tupakkaa ja alkoholia tunteakseni hetken helpotusta.

Toisaalta pienet paheet on ok, mutta -kohtuus- on avainsana kaikkeen.

N35