Teräs- vai nailonkielinen kitara?

Teräskielisen ostaisin itse.

En itsekään tiedä paljon, mutta valintaan vaikuttanee, minkälaista musiikkia haluat soittaa.

No mä tiedän todella vähän kitaroista, iltanuotiolla pystyn säestämään. Muovikielet! Ei satu sormiin (niin paljon) satunnaissoittajalla.

Nylon kielisellä klassista ja flmencoa sorminiplausta. Teräskielisellä kaikkea. Eli ehdottomasti kapeakaulaisempi teräs.

Jos tarkoituksena on soittaa ja tai säestää ihan poppia ja iskelmää teräskielinen, mutta se on, kuten edellä kerrottu, teräskielet ovat sormenpäille ankarammat. Klasariin nailonkielinen.

Jos talous kestää, aloittaa nailonkielisellä, ja päivittää myöhemmin teräskieliseen, kun tietää harrastuksen olevan pidempi ikäinen.

T:  Nailonkielisellä aloittanut, nyt yksi teräskielinen akkari, kolme sähköskittaa ja sähköbassokitara.

Nailonkielisellä pääsee nopeasti soittamisen makuun, ja hyvässä sellaisessa on tosi pehmeä ääni, t. Soittajan vaimo ja sunnuntairämpyttelijä.

Teräskielinen soi nätimmin.

Osta teräskielinen ja vie heti ammattilaiselle säädettäväksi. Uusissa kitaroissa on satula yleensä niin korkealla, että soittaminen on yhtä tuskaa. Kun säädöt on kohdallaan ja kitarassa riittävän ohuet kielet (kymppisarjaa), niin soitto sujuu ja sormet tottuu.

Teräskielinen sattuu sormiin, tappoi mun soittoinnostuksen, kun sormenpäät oli ihan sökönä. Mutta siihenkin varmasti tottuu ja karaistuu.

Laadukas teräskielinen on paljon parempi. Pysyy vireessäkin paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Laadukas teräskielinen on paljon parempi. Pysyy vireessäkin paremmin.

Paras kitara on sellainen, johon tarttuu mielellään. Ja se virittäminen ei monta hetkeä vie.

Vierailija kirjoitti:

Jos tarkoituksena on soittaa ja tai säestää ihan poppia ja iskelmää teräskielinen, mutta se on, kuten edellä kerrottu, teräskielet ovat sormenpäille ankarammat. Klasariin nailonkielinen.

Jos talous kestää, aloittaa nailonkielisellä, ja päivittää myöhemmin teräskieliseen, kun tietää harrastuksen olevan pidempi ikäinen.

T:  Nailonkielisellä aloittanut, nyt yksi teräskielinen akkari, kolme sähköskittaa ja sähköbassokitara.

Vähän sellaista poppi/iskelmä tyyppistä musiikkia mielelläni soittaisin, mutta eniten mietityttää toi sormijuttu. Että kuinka pian teräskielisen kanssa tottuu soittamaan ja kuinka pahasti sormet sitä soitellessa menevät?

Ei olisi varaa lähteä ensin nylonkielistä ostamaan ja sitten vaihtamaan, joten haluan tehdä hyvän päätöksen heti alussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tarkoituksena on soittaa ja tai säestää ihan poppia ja iskelmää teräskielinen, mutta se on, kuten edellä kerrottu, teräskielet ovat sormenpäille ankarammat. Klasariin nailonkielinen.

Jos talous kestää, aloittaa nailonkielisellä, ja päivittää myöhemmin teräskieliseen, kun tietää harrastuksen olevan pidempi ikäinen.

T:  Nailonkielisellä aloittanut, nyt yksi teräskielinen akkari, kolme sähköskittaa ja sähköbassokitara.

Vähän sellaista poppi/iskelmä tyyppistä musiikkia mielelläni soittaisin, mutta eniten mietityttää toi sormijuttu. Että kuinka pian teräskielisen kanssa tottuu soittamaan ja kuinka pahasti sormet sitä soitellessa menevät?

Ei olisi varaa lähteä ensin nylonkielistä ostamaan ja sitten vaihtamaan, joten haluan tehdä hyvän päätöksen heti alussa.

Tiedätkö musiikin teoriaa? Jos, niin osta teräskielinen ja viritä kitara vaikka sävele tai puolisävel matalammalle. Saat totutella teräskieliin, kevyemmällä tatsilla, kunhan muistaa että soittaa eri vireessä.

Voi vaikka treenata matalammassa vireessä, ja sitten kun haluaa soittaa "oikeasti" nostaa vireen oikealle tasolle. En tiedä, tää voi olla huono neuvo.

Tai sitten vaan kärvistelee sen normivireessä olevan teräskielisen kanssa. Lyhyemmät soittotreenit, mutta useammin. Sormet tottuu kyllä, into ratkaisee.

Nailonkielisessä menee kieliä aika usein poikki. Se ei pysy yhtä hyvin vireessä kuin teräskielinen, mutta on armollisempi sormille.

Onko tarkoitus soittaa plektralla vai sormin. Teräskielinen soveltuu paremmin plektrasoittoon. Nailonkielinen on sikäli monipuolisempi, että soveltuu klassisen kitaramusan soittamiseen, jos siitä innostut.

Molempi parempi, mutta maksa niin paljon kitarasta kuin pystyt, halvat on huonoja ja voi viedä soittoinnostuksen.

jos diggaat teräskielistä, osta sellainen. Sormet tottuvat ihan varmasti. Aluksi vähän päivässä, ja hiljalleen enemmän.