Olipa ihana myyjä tänää kaupan kassalla, ilman sitä myyjää oisin saanu pahan paniikkikohtauksen!
Olin ruokakaupassa ja menin kassalle, siihen asti meni kaikki hyvin. Maksoin ja aloin pakkaamaan. Mun ostokset ei mahtuneetkaan 2 muovipussiin, mutta koitin survoa niitä kun en kehdannut pyytää kolmatta pussia.
En kuitenkaan saanu niitä kaikkia ostoksia niihin kahteen pussiin millään ja sitten mulla alkoi kädet tärisemään, pulssi kiihtymään, kädet ja kasvot alkoivat hikoilemaan, tuntui että jalat menee alta.
No sitten se myyjä katsoi mua hymyillen ja kysyi, tarttisinko kolmannen pussin? Olin jo sen vertaa ahdistuneena ja paniikinomaisessa tilassa, että puistelin vaan päätä että en tarvi.. Se nainen otti sen kolmannen pussin ja tuli mun kanssa siihen kassan päätyyn ja sanoi että "Voin auttaa, ota ihan rauhassa vain" ja hymyili tosi iloisesti. Se laittoi ne loput ostokset siihen viimeseen pussiin ja mä kiitin ja lähdin pois.
Se varmasti tajusi mistä on kyse... Heti tuli rauhallinen olo kun se tuli siihen auttamaan ja tajusi antaa sen uuden muovipussin vaikka minä typerä vaan puistelin päätä etten muka tartte..
Ja joo, jotkut alkaa kuitenki ihmettelemään, miksi en kehtaa uutta muovipussia pyytää niin hyvä kysymys. Mä en itsekään tajua miksi se on niin vaikeaa, mutta tällänen mä oon :(
Mulla on sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikkihäiriö diagnosoituna, ehkä se selittää tuon ettei kehtaa.. Halusin vaan äkkiä pois.
Onneksi oli ilta ja pieni paikkakunta, ei ollu ketään muuta siinä jonossa just sillon! Koitan päivittäin altistaa itteeni näille sosiaalisille tilanteille :( Oon ollu kodin vanki jo vuosia ja yleensä tilannu ruoat netistä kotiovelle. En ole juuri missään käyny moneen vuoteen.
Kommentit (8)
Hyvä että käyt välillä jossain! Tsemppiä! Olipas ihana myyjä!!!
Mulla sama tosin ei noin paha eikä siis diagnoosia. Näillä mennään mitä in jaettu..
Oi, ihana kertomus. Kun minulla oli vaikea elämäntilanne ja mt-ongelmia, ihmisten pienet, auttavaiset teot tuntuivat tosi hyvältä ja suurelta asialta.
Olipa ihana myyjä. Hänellä täytyy olla omakohtaista tai lähipiirin kokemusta vastaavasta. Käy kiittämässä häntä!
Mua alkaa aina jännittää myös tuo kassalla asiointi, varsinkin nuoret naiset aiheuttaa sen kun itse olen mies.
Yritän aina valita joko miespuolisen tai keski-ikäisen naisen kun he jännittää vähiten.
Kiva että myyjä auttoi.
Tämä on nyt ihan ohis, mutta kertoisitko osoitteen/osoitteita, joista saa netistä tilattua ruokaostoksia pikkupaikkakunnallekin. Asun aika isossa kaupungissa mutta olen turhaan etsinyt sellaista palvelua. Huonosti liikkuvana kaipaisin sitä tosi paljon.
Ihanaa että kohdallesi sattui juuri tämä myyjä :) Tuommoisten ihmisten takia varmasti tuntuu, että ei se tilanne ollutkaan niin paha kuin kuvittelit sen olevan. Hienoa että olet päättänyt peloistasi huolimatta lähteä välillä ihmisten ilmoille, ja kauppaan. Pienillä askeleilla ne pelot pienenee, kun päätät vaikka että kerran tai kaksi kertaa viikossa altistat itsesi sosiaalisiin tilanteisiin, ihan vaikka käymässä siinä lähikaupassa. Tsemppiä!
Minuakin usein stressaa kaupan kassalla, vaikka sosiaalisten tilanteiden pelkoni on sanoisinko melko lievä. Etenkin, jos on jonoa takana, tulee sellainen älytön kiireen tunne ja sormet muuttuvat kömpelöiksi nakeiksi, eikä mikään suju.
Olipa ihana kassa! Tuli itsellenikin oikein hyvä mieli lukiessani. Ja tsemppiä vaan sinulle ja muista, että ympärilläsi on paljonkin jännittäjiä, kaikista ei vaan näy ehkä päälle päin.
Mulle tulee kans ruokakaupassa välillä noita paniikki ja pakokauhu kohtauksia. Yksin en nykyään edes käy ruokakaupoissa. Kurja vaiva.