Kuvailkaa vilkkaiden taaperoidenne käyttäytymistä :)

Vierailija:

Olisi myös kiva kuulla jo hiukan vanhempien lasten vanhemmilta, että millaisia hurjapäitä näistä villikoista on isompana tullut 

- Olisi tosiaan kiva kuulla minkälaisia pyörremyrskyistä tulee isompana :D

Jatkuvaa paininvääntöä, sohvilla ja sängyillä pomppimista, kiipeilyä (mm. varaston katolle yksi päivä), piirretään seiniin jos silmä välttää tai vaikka omaan naamaan. Kaupassa mummut on niin ihqu ihania, että suurinta osaa pitää päästä halaamaan... Jos saavat ruuvimeisselin käsiinsä niin irrottavat kyllä ruuvit sieltä mistä löytävät jne. mm puhelimen pistokkeen...

Että sellasta. Poikien isä ollut myös melkoinen vilpertti pienenä mutta nykyään ihastellaan miten rauhallinen mies mulla on=). Jospa poikienkin vilkkauskausi on nyt ja loppuu ennen murrosikää.... Hope so!

Varsinkin kuulostaa tutulta vieraissa paikoissa joka paikan tutkiminen ja se ettei lelut jaksa kiinnostaa!



Nyt poika reilu 2-v ja tuntuu että meno on hieman rauhoittunut, lempileluja on autot, piirtää jaksaa ehkä 2 minuuttia paikallaan.

Ihan tervettähän vilkkaus on usein, mutta ero on kyllä järkyttävä kun vertaan meidän rauhallisempaan poikaan.

Olenkin miettinyt, mitä teille nykyään kuuluu! Misä ryhmässä A nykyään on, voitais tulla poikien kanssa taas sinne pihalle ulkoilemaan joku päivä...



K

meillä 1v10kk poika, joka aika mahdoton ainakin esikoiseemme verrattuna, esikoinen on tyttö. Ikinä ei ole paikallaan; kiipeää pöydille, hakee tuli ja yrittää kiivetä milloin minnekin, äsken repi keittiön verhot alas ja pissasi päälle(opettelemme potalle ja oli ilman vaippaa) aina kolahtaa jonkun päähän jos herralla jotain kättä pidempää, puree niin että veri tulee aina silloin tällöin ja nauraa kun uhri huutaa tuskasta, ja apua kun kylään mennään, menos silloin vielä hurjempaa kuin kotona. Uökona yrittää tielle ja juoksee nauraen pakoon...lista lopoton...

Tässä pojan touhuja sisällä:



*kiipeilee sohvan selkänojille ja tiputtautuu sieltä alas

*kiipeää keittiönpöydälle

*siirtelee kalusteita ja availee/paiskoo ovia

*yrittää aina välillä mennä keittiönkaapeille + hellalle

*juoksee lähes jatkuvasti (kävelee vain harvemmin)

*kiukuttelee kun ei saa tahtoaan löpi, heittäytyy lattialle, potkii, hakkaa, lyö päätään seinään ja lattiaan ja puree

*leikkii myös kohtalaisen paljon omilla leluillaan. Esim autoilla ja leegoilla tykkää leikkiä pitkiä leikkejä.

*tanssii mielellään musiikin tahtiin

*pitää jatkuvaa meteliä myös suulla, mölisee, juttelee ja ääntelee. Mutta ennen kaikkea huutaa!



Pojan touhuja ulkona:



*juoksee ihan koko ajan, ei oikeastaan kävele

*menee vastakkaiseen suuntaan kuin minä

*heittäytyy maahan jos ei tehdä mitä hän haluaa

*aidatussa puistossa leikkii ja kiipeilee " isojen poikien" telineissä, joskus yrittää karata aidanyli

*rakastaa vesilätäköissä pomppimista

*ei pysy sekuntiakaan paikallaan







Vinkkejä:



*meillä pelastus on ollut videot. Olemme ostaneet Disneyn piirrettyjä satuja joita poika rakastaa katsoa. Kun meno villiintyy sisällä niin pahaksi, että äiti ja isä ei enää jaksa, niin videot pyörimään. Sitten poika istuu kuin tatti tv:n ääressä eikä liikahda. Silloi pystyy itse valmistamaan esim ruokaa tai käymään suihkussa. Muutenhan tuota saa vahtia 24/h sillä kiipeää hyllyihin ym. satuttaa itsensä.



*olemme myös huomanneet että akvaariokalat rauhoittavat poikaa. Eläinkaupassa kun ollaan käyty niin kalojen katselu saa hänet pysähtymään hetkeksi. Olenkin miettinyt akvaarion ostamista kotiin.



*myös piirtäminen ja muovaileminen on kivaa puuhaa, missä saa tehdä käsillä mutta silti istutaan paikalla välillä.

En ole kuvitellutkaan, että lapset olisivat rauhallisia ehkä olettamallasi tavalla. Minusta on ihan kiva puuhata ja sählätä poikani kanssa. Kerta kiellon päälle ei auta, ei.

Tuon ikäinen jos malttaa katsella videoita ja piirtää ja muovailla (eik syö muovailuvahaa ja kyniä), se on oikea pikku enkeli.

Vierailija:

Normaali vajaa 3-v uhmaikäinen poika

En ole kuvitellutkaan, että lapset olisivat rauhallisia ehkä olettamallasi tavalla. Minusta on ihan kiva puuhata ja sählätä poikani kanssa. Kerta kiellon päälle ei auta, ei.

Hyvänlainen ja aurinkoinen on, mutta kova touhottamaan. Hiekkalaatikolla hösää ja juoksentelee koko ajan, ei pysähdy hetkeksikään. On motorisesti hyvin kehittynyt, kiipeää ja laskee isosta liukumäestä eikä useinkaan telo itseään. Mutta kova meno koko ajan! Puuhat kiinnostavat muutaman sekunnin kerrallaan, sitten taas mennään. Haluaa osallistua kaikkeen. Juoksee joka paikkaan. Puhuu/pärpättää jatkuvasti, juttelee omiaan tai lauleskelee. Ottaa kontaktia muihin ihmisiin ja on kiinnostunut heistä. Ei juurikaan vierasta.



Välillä ihmettelen, kuinka minä, rauhallinen ihminen, olen tuollaisen lapsen saanut. Mutta poika on niin ihanan eläväinen ja persoonallinen, että en häntä pois vaihtaisi!

:)

itse olemme aika puheliaita mutta muuten enemmänkin rauhallisia joten olemme aika ihmeissämme mistä kaikki tuo energia pursuaa.



hoitopaikan täti oli maininnut miehelleni että pojalla on vaikeuksia keskittyä yhteen asiaan kun paikalla on paljon muitakin. kotona kuitenkin sujuu kirjan tutkiskelu itsekseen, palapelit, lasten ohjelman katsominen etc. eli ilmeisesti tuo hoitopaikan hälinä tosiaankin tekee rauhattomaksi. toki hän osaa olla kotonakin levoton, silloin on pakko pyytää että voisiko olla edes minuutin hiljaa ja yleensä ei voi...



vilkkauden kanssa käsi kädessä kulkevat meillä sellaiset upeat piirteet kuin reippaus ja sosiaalisuus. hän ei turhia jännitä eikä arastele vaan on hyvin kiinnostunut ottamaan kontaktia muihin ja kokeilemaan uusia asioita.



joskus on aika rankkaa mutta voi niitä ilon ja riemun hetkiä!



voimia kaikille vilkkaitten vanhemmille!

on muillakin! Meillä tuttavapiirin samanikäiset pikkupojat ja -neidit ( 1v - 1v6kk) on kaikki huomattavasti rauhallisempia kuin oma herra-hurjapää.



Poitsu (1v2kk) ei ole hetkeäkään paikoillaan, aina pitäisi olla tutkimassa jotain¿

Kun muut lapset istuu lattialla ja tutkii leluja, meidän mies kiertää tutkimassa kaappeja, astianpesukonetta, uunia

jne.

Ja kuten monet muutkin täällä ovat sanoneet, meilläkin on erittäin voimakastahtoinen herra, joka on myös motorisesti lahjakas.



Kiva kuulla, että tälläisiakin tapauksia on.

Olisi myös kiva kuulla jo hiukan vanhempien lasten vanhemmilta, että millaisia hurjapäitä näistä villikoista on isompana tullut 

Toivon mukaan sä pääset vähemmällä. Meillä tuota laulua ja juttua ei tule niinkään vaan kaikenlaista muuta eläimellistä ääntä, itkua, huutoa, karjuntaa.



Ja karjuminen joskus on tehokas keino kieltää, kun muilla tavoilla ei ole merkitystä.



Jos liikkuminen on kovin vaikeaa, suosittelen rattaiden käyttöä viisipistevöillä.



Tämä on muuten toinen vilkas lapsi minulla, esikoinen on tosin rauhoittunut

noin 4 vuoden iässä:)

Välillä sitä toivoo että lapsi olisi edes sen 2 sekunttia paikallaan.





Mutta ei.... jatkuva touhuaminen yötäpäivää.



Kokoajan menossa, niin jääräpäinen ja rohkea. Onneksi myös liikunnallisesti taitava...... ( ei pääse vahinkoja sattumaan niin paljon )





Mutta sellainen hän on. Ihana rakas pikkutyttöni.

Meidän lapsella on vilkkauden lisäksi vaikeuksia keskittyä ja toisinaan kontaktin saaminen on vaikeaa. On tuntoherkkä (ei syö omituisen tuntuisia ruokia, iho on herkkä) ja juo liian vähän. Pakkoliike tunnetiloissa. Ei tee asioita ennen kuin monen kerran jälkeen ja sittenkin vain, jos kokee sen itselleen mielekkääksi (pukeminen, pottailu, pyöräily..)



Iloinen ja innokas poika, kehitys on normaalia.

Vierailija:

Välillä sitä toivoo että lapsi olisi edes sen 2 sekunttia paikallaan.

Mutta ei.... jatkuva touhuaminen yötäpäivää.

Kokoajan menossa, niin jääräpäinen ja rohkea. Onneksi myös liikunnallisesti taitava...... ( ei pääse vahinkoja sattumaan niin paljon )

Mutta sellainen hän on. Ihana rakas pikkutyttöni.

On kyllä liikunnallisesti myös taitava mutta valitettavasti myös hullunrohkea ja pää kolisee koko ajan. :I Joka paikkaan ja joka paikassa juostaan, aina on kauhea sählinki, kaikkeen haluaa osallistua ja kaikki pitää nähdä.

Meillä on myös toinen samanlainen mutta poika, onneksi ei osaa vielä kävellä.

pakko kävellä joko edellä tai jäljessä. Normaali puhe ei tehoa; aina on pakko karjua, jottei jää esim auton alle. Lisänä 1 vuotiaat kaksoset. Osaavat kävellä ja kiipeilevät kotona joka paikkaan. Jos tuoli jää ruokapöydän ääreen, niin ovat pöydällä, jos vessan ovi on auki, ni sormet ui vessanpöntössä, tiskikonetta ei voi tyhjentää kun sormet on heti siellä veitsiä näpläämässä, kaikki koneet, sähkölaitteet, videot, tietokone, digikamera ja etenkin kännykkä kiinnostaa ja kaikki näpelöidään, kaikki tuhat kenkää on pitkin asuntoa vaikka ne ois järjestetty minuutti sitten, sohvatyynyt on ympäri olohuonetta ku isoveli leikkii pienempien kanssa majaa, kaikki kiipeilevät sohvalla ja hyppivät villisti kunnes joku kolauttaa päänsä ja alkaa hirveä huuto, toinen kaksonen repii toista tukasta ja toinen puree sormesta, kaikki 3 haluavat yhtäaikaa syliin ja suuttuvat jos joku muu kuin hän itse on sylissä. Jos joku lehti jää pöydälle, niin se syödään tai revitään.

Tämän lisäksi lasten 11-v sisaruspuoli soittaa mankkaa täysillä ja tuo kavereita kylään. Arvatkaako vain, että pääseekö meille aina. Ei todellakaan. Just kun saan nämä nukkumaan, ni ei kiitos.