Lue keskustelun säännöt.
Perutteko usein sovittuja juttuja, jos tulee jotain mielenkiintoisempaa?
04.03.2017 |
Siis olette vaikka sopineet mennä istumaan iltaa jonkun ystävänne luokse, mutta toinen ystävänne pyytääkin teitä baariin?
Kommentit (26)
Yksi entinen kaveri teki noin. Oli joku kesäreissu suunniteltu, mutta hänelle tulikin kivempi reissu toisten kavereiden kanssa, joten tämä reissui sitten peruuntui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En peru. Sovitusta on pidettävä kiinni.
No riippuu vähän kuinka tarkasti on sovittu jne. Esimerkiksi yhdellä entisellä ystävälläni oli tapana "varata" minut jo puoli vuotta etukäteen viettämään kanssaan vappua, juhannusta ja uuttavuotta. Lisäksi hän usein jo alkuviikosta kysyi mitä teen viikonloppuna ja ehdotti, että vietämme sen yhdessä. Jollen olisi silloin tällöin perunut näitä näkemisiä, niin en olisi koskaan muita ihmisiä nähnytkään. Joskus tietysti sanoin, että en päätä vielä mitä teen vappuna, katson sitten lähempänä. Ystävä tietysti suuttui jos sitten kuuli myöhemmin, että olinkin ollut jonkun aivan toisista piireistä olevan ystäväni kanssa enkä ollut ilmoittanut hänelle mitään.
Koitan käyttää tilannetajua ja mennä lähtökohtaisesti sillä ajatuksella, että sovituista asioista pidetään kiinni koska sellaista toimintaa arvostan myös muilta. Peruminen aiheuttaa ärsytystä ja pahaa mieltä.
En peru, koska pidän perumista junttimaisuutena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä on törkeää perua joku tapaaminen ja tehdä jonkun muun kanssa sama asia.
Perun illanistujaiset nuhaan vedoten ja illalla sitten baarissa tapaan ne, joiden illanvieton peruin.
En kehtaisi tehdä noin, minulle on kyllä tehty.
Itse en peru sovittuja. Mutta minua ei jostain syystä arvosteta. Turhaan olen odotellut treffipaikalla tai kylään tuliaa... Ystävällisenpää on edes ilmoittaa ettei tulekkaan. Sitten on nämä jotka aina peruvat, eivät välitä että olen varannut kyseisen päivän tapaamiseen joten en ole muuta ohjelmoinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mielenkiintoisemman takia, vaan sen takia, etten nyt vaan jaksa.
Siis ehkä viidesti elämäni aikana. Rankka duuniviikko tms. ei pysty ei kykene ja myös kerron syyn, vaikkei olis tarvis.
En peru tapaamisia tai muita juttuja sen takia, että olisi mukavampia suunnitelmia, vaan useimmiten ne peruuntuu sen takia, että olen vetänyt itseni liian piippuun. Teen paljon töitä, ihan liikaa kun tarkkaan miettii ja olen jo muutenkin ollut sen vähintään 20-vuotta puolivaloilla (traumaperäistä stressireaktiota, siihen liittyvää epätyypillistä masennusta ja ajdistuneisuushäiriö).
En huutele näistä ongelmistani ulospäin ja näytän yleensä ihan pirteeltä ja iloiselta. Toivon, että ystävät ja tuttavat eivät tulkitse perumisia väärin, vaan uskovat, kun sanon, että nyt ei terveys tai jaksaminen anna periksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun yks kaveri veti ihan hirveät kilarit kun en mennytkään hänen kanssaan perjantaina kaupungille kun hän oli asiasta tiistaina kysynyt. Just silleen halusi "varata" mut... Ihan vitun ääliö ihminen. Ihan sillä mulle ei perjantaina enää sopinutkaan, vaan sovin muuta päästäkseni hänestä. Luulisi ihmisen tajuavan vinkin ja menevän itseensä, mutta ei tämä tyyppi.
En voinut tajutakaan hänen pahoittavan mielensä, ja nähdessäni, että häneen oikeasti sattui, niin sanoin hänelle tietysti, että voinkin perua sen toisen menon... Että on mulla varaa lastenkaitsea sinua....mutta se ei hänelle kelvannut, ois pitänyt suorilta olla hänestä ihan maximum jeejee. Vaikka tyyppi oli käynyt naureskelemassa ja kiusaamassa minua muutama vuosi aikaisemmin leikkiessäni pihalla, kun hän oli jo ISO 14-vuotias...tirsk. Eikä ollut koskaan pahoitellut käytöstään. Niin minkä arvoiseksi mä hänet laskin? Kakan.
Jos joku peruu ilman painavaa syytä, joka on siis jotain muuta kuin oma mukavuudenhalu, niin uutta kutsua ei tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos joku peruu ilman painavaa syytä, joka on siis jotain muuta kuin oma mukavuudenhalu, niin uutta kutsua ei tule.
Ai oikein kutsua? Oletpa olevinasi. Kuka tuommoisen kanssa haluaisikaan nähdä. Yhdessä ne menot yleensä sovitaan. Sä ehdotat, ja toinen joko suostuu tai ehdottaa jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku peruu ilman painavaa syytä, joka on siis jotain muuta kuin oma mukavuudenhalu, niin uutta kutsua ei tule.
Ei tarvitsisi tullakaan. En edes haluaisi olla kiristäjän ystävä tai kaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ex-ystävä alkoi perumaan sovittuja juttuja viime hetkellä uuden miesystävänsä keksittyä aina parempaa tekemistä. Katkaisin välit kun suunnitelmien yllättäviä muutoksia oli jatkunut pari vuotta. Nyt ex-ystävä on kuulemma taas sinkku ja seura kelpaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku peruu ilman painavaa syytä, joka on siis jotain muuta kuin oma mukavuudenhalu, niin uutta kutsua ei tule.
Ai oikein kutsua? Oletpa olevinasi. Kuka tuommoisen kanssa haluaisikaan nähdä. Yhdessä ne menot yleensä sovitaan. Sä ehdotat, ja toinen joko suostuu tai ehdottaa jotain muuta.
Ei tule myöskään uutta ehdotusta yhteisiksi menoiksi. Vain luotettavat ystävät ovat jääneet jäljelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku peruu ilman painavaa syytä, joka on siis jotain muuta kuin oma mukavuudenhalu, niin uutta kutsua ei tule.
Ai oikein kutsua? Oletpa olevinasi. Kuka tuommoisen kanssa haluaisikaan nähdä. Yhdessä ne menot yleensä sovitaan. Sä ehdotat, ja toinen joko suostuu tai ehdottaa jotain muuta.
Ei tule myöskään uutta ehdotusta yhteisiksi menoiksi. Vain luotettavat ystävät ovat jääneet jäljelle.
Millälailla se, että toisella on sinusta erillistä elämää, on epäluotettavaa?
En usein, mutta joskus. Jos vaikka olisin halunnut jollekin keikalle, mutta liput on loppuunmyyty, saatan sopia kaverini kanssa jotain muuta. Toinen kaverini kertookin, että hänellä olisi ylimääräinen lippu, jonka voisi myydä. Tietenkin lähden mieluummin keikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku peruu ilman painavaa syytä, joka on siis jotain muuta kuin oma mukavuudenhalu, niin uutta kutsua ei tule.
Ai oikein kutsua? Oletpa olevinasi. Kuka tuommoisen kanssa haluaisikaan nähdä. Yhdessä ne menot yleensä sovitaan. Sä ehdotat, ja toinen joko suostuu tai ehdottaa jotain muuta.
Ei tule myöskään uutta ehdotusta yhteisiksi menoiksi. Vain luotettavat ystävät ovat jääneet jäljelle.
Se mua kiusannut ihminen piti myös sellaista luotettavana, joka ei peru menojaan. Minusta luottamuksessa on kyse vähän eri asioista. Ei minulla ole mitään syytä ajatella, että menonsa peruva ihminen peruisi sen jotenkin koska minä. Mutta ehkä tuollaisilla kiusaajilla on.
Vierailija kirjoitti:
No riippuu vähän kuinka tarkasti on sovittu jne. Esimerkiksi yhdellä entisellä ystävälläni oli tapana "varata" minut jo puoli vuotta etukäteen viettämään kanssaan vappua, juhannusta ja uuttavuotta. Lisäksi hän usein jo alkuviikosta kysyi mitä teen viikonloppuna ja ehdotti, että vietämme sen yhdessä. Jollen olisi silloin tällöin perunut näitä näkemisiä, niin en olisi koskaan muita ihmisiä nähnytkään. Joskus tietysti sanoin, että en päätä vielä mitä teen vappuna, katson sitten lähempänä. Ystävä tietysti suuttui jos sitten kuuli myöhemmin, että olinkin ollut jonkun aivan toisista piireistä olevan ystäväni kanssa enkä ollut ilmoittanut hänelle mitään.
Tuo jahkailu on ihan yhtä ärsyttävää kuin peruminen. Okei, vappusuunnitelmia ei tarvitse tehdä 6kk etukäteen, mutta jos alkuviikosta kysyy kaverilta nähtäiskö viikonloppuna ja kaveri vastaa että "ehkä, en ole vielä varma mitä teen viikonloppuna mutta katsotaan sitten lähempänä" niin sama kuvio se on kuin perumisissa. Että nähdään vaan, paitsi jos ilmaantuu parempaa tekemistä parempien kavereiden kanssa. Eikä tästä sitten saisi edes loukkaantua kun ei kerran sovittu mitään varmaksi.
Pitäisi kai vaan ottaa vinkistä vaari ja hankkia uusia ystäviä.
Joo, kivemman tekemisen perässä mennään. Elämä on lyhyt!