Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Erosin v.-99, mutta edelleen rakastan sitä miestä

Vierailija
01.03.2017 |

Olen uudessa suhteessa, avioliitossa ja on kaksi lastakin. Silti vuodesta toiseen se entinen mies on mielessä ja välillä hirvittävä ikävä.
Miten lakata rakastamasta? Miten sen oikein tekee, kun ei tässä ajassa ole tunteet hiipuneet?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
01.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinka paljon olet exäsi kanssa tekemisissä? Olisikohan kyse enemmänkin kaukaisista mielikuvista kuin rakkaudesta? Jos taas on kyse rakkaudesta, niin miksi erositte ettekä ole palanneet takaisin yhteen?

Vierailija
2/4 |
01.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon olet exäsi kanssa tekemisissä? Olisikohan kyse enemmänkin kaukaisista mielikuvista kuin rakkaudesta? Jos taas on kyse rakkaudesta, niin miksi erositte ettekä ole palanneet takaisin yhteen?

Mielikuvista?

Ei olla juurikaan tekemisissä, koska se tekee liian kipeää. Olen tietoisesti vältellyt, mutta nyt se on alkanut hiukan kaduttaa...

Se on liian monimutkainen juttu tässä kertoa, että miksi ei palattu yhteen.

ap.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
01.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla sama, ero 8 vuotta sitten. Tunsimme alusta asti olevamme enemmän kuin rakasvataiset tai pariskunta - sielunkumppanit. Valitettavasti miehellä oli päihde- ja mielenterveysongelmia ,jotka tekivät hänestä aika mahdottoman kumppanin jo yhdessä elämiseen, ja varsinkin perheen perustamiseen. 

Mutta en minä ole ajatellut ikinä että minun täytyisi lakata häntä rakastamasta. Tunnen, että olen rakastanut häntä monta elämää ja tulen rakastamaan aina. Mutta ei se tarkoita että mun täytyisi hinkua seksiä tai suhdetta hänen kanssaan. Voimme olla vain ystäviä, koska parisuhdehomma ei toiminut. Minulla on aviomies, jota rakastan. Hän -eikä kukaan muu kuin ex- ei ole sillä tavalla sielunkumppani, mutta hyvä mies jota en ikinä pettäisi enkä ilman erittäin vakavaa syytä jättäisi. Ei se sielunkumppani aina ole oikea puoliso.

Vierailija
4/4 |
01.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minulla sama, ero 8 vuotta sitten. Tunsimme alusta asti olevamme enemmän kuin rakasvataiset tai pariskunta - sielunkumppanit. Valitettavasti miehellä oli päihde- ja mielenterveysongelmia ,jotka tekivät hänestä aika mahdottoman kumppanin jo yhdessä elämiseen, ja varsinkin perheen perustamiseen. 

Mutta en minä ole ajatellut ikinä että minun täytyisi lakata häntä rakastamasta. Tunnen, että olen rakastanut häntä monta elämää ja tulen rakastamaan aina. Mutta ei se tarkoita että mun täytyisi hinkua seksiä tai suhdetta hänen kanssaan. Voimme olla vain ystäviä, koska parisuhdehomma ei toiminut. Minulla on aviomies, jota rakastan. Hän -eikä kukaan muu kuin ex- ei ole sillä tavalla sielunkumppani, mutta hyvä mies jota en ikinä pettäisi enkä ilman erittäin vakavaa syytä jättäisi. Ei se sielunkumppani aina ole oikea puoliso.

Voi kunpa minäkin olisin pystynyt olemaan vain ystävä hänen kanssaan, mutta oli niin raskasta edes nähdä hänet vielä monta vuotta eron jälkeenkin. Pitkään meni ennen kuin pystyttiin edes puhumaan toisillemme. Ei ollut riitaa tai vihaa. Ei vain kyetty. Sitten, kun siihen pystyttiin, niin kumpikin myönsi, että ero oli sattunut vain niin paljon, ettei toisen lähelläkään kyennyt olla ja kumpaakin kadutti koko ero. Mutta silloin oli jo liian myöhäistä...

Minä haluaisin lakata rakastamasta, koska sitten koko elämä olisi paljon helpompaa.

ap.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yhdeksän kolme