Lue keskustelun säännöt.
Taloustieteilijät: miten protektionismi sopisi Suomen talouteen?
24.02.2017 |
Tekisikö Suomelle hyvää, jos elvytettäisiin sellaisia aloja, joiden tuotanto on siirtynyt halpamaihin, kuten tekstiiliteollisuus? Olisiko se edes mahdollista?
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole Suomen palkkatasolla. Hinnat pitäisi säätää niin korkealle, että suomalaisilla ei olisi halua ostaa niitä kun halpamaassa tuotetun saa edullisemmin.
No mutta eikö juuri tämä kuulu protektionismiin, esimerkiksi Trump haluaa säätää sellaiset tullit että Kiinan tuonti vaikeutuu. Et tainnut nyt ymmärtää, mitä protektionismi tarkoittaa?
Tosin se, kuinka tuonti EU:n sisällä olevista halpamaista säädettäisiin sellaiseksi, että kannattaisi ennemmin ostaa kotimaista, on auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisten ostovoima laskisi oleellisesti (tuotanto kotimaassa kalliimpaa). Lisäksi proteknionismiin vastattaisiin todennäköisesti samalla tavalla (=kauppasota). Tämän seurauksena vientialojen työntekijät, insinöörit jne. (korkea jalostusaste), joutuisivat siirtymään matalamman jalostusasteen töihin. Tarkoittaen tuottamaan sellaisia tuotteita mitä on aiemmin tuotu ulkomailta, esim. vaatteet, elintarvikkeet jne. Summasummarum...Elintaso laskisi Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole Suomen palkkatasolla. Hinnat pitäisi säätää niin korkealle, että suomalaisilla ei olisi halua ostaa niitä kun halpamaassa tuotetun saa edullisemmin.
No mutta eikö juuri tämä kuulu protektionismiin, esimerkiksi Trump haluaa säätää sellaiset tullit että Kiinan tuonti vaikeutuu. Et tainnut nyt ymmärtää, mitä protektionismi tarkoittaa?
Tosin se, kuinka tuonti EU:n sisällä olevista halpamaista säädettäisiin sellaiseksi, että kannattaisi ennemmin ostaa kotimaista, on auki.
Eli taas kerran ratkaisu on rahat pois suomalaiselta kuluttajalta.
Suomi voisi alkuun säätää kilpailutuslakinsa uusiksi niin, että julkisissa hankinnoissa lasketaan hankinnan kokonaiskustannus yhteiskunnalle pelkän hinnan sijaan. Eli jos esim. suomalainen firma tarjoaa 100000 eurolla ja ulkomainen firma 90000 eurolla, niin se suomalainen olisi silti laskennallisesti halvempi, kun huomioidaan mm. firman työntekijöiden maksamat verot.
Vierailija kirjoitti:
Suomi voisi alkuun säätää kilpailutuslakinsa uusiksi niin, että julkisissa hankinnoissa lasketaan hankinnan kokonaiskustannus yhteiskunnalle pelkän hinnan sijaan. Eli jos esim. suomalainen firma tarjoaa 100000 eurolla ja ulkomainen firma 90000 eurolla, niin se suomalainen olisi silti laskennallisesti halvempi, kun huomioidaan mm. firman työntekijöiden maksamat verot.
Ei tarvitse muuttaa lakia, kun asetetaan hankintojen vertailuperusteeksi kokonaistaloudellisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jollain käsittämättömällä tavalla olisi samalla mahdollista sekä taata suomalaisen vientiteollisuuden pääsy maailmanmarkkinoille että suojata kotimaista tuotantoa joillain tulleilla, niin tilapäistä hyötyä voisi olla. Mutta eipä taida olla tuollaisia sopimuksia neuvoteltavissa.
Pitkällä aikavälillä jopa tuon politiikan etu voisi hävitä, koska systeemin lopputulos olisi pelkkää inflaatiota -selitykset tälle ovat aika pitkät.
Oma lukunsa on nykyinen pääomien vapaa liikkuvuus. Jos sitä alettaisiin rajoittaa, on vaikeampi sanoa, mitä seuraisi. Vapaakaupasta on hyllymetreittäin tutkimuskirjallisuutta, mutta jostain syystä tavaraa on paljon vähemmän tuotannontekijöiden vapaan kansainvälisen liikkuvuuden seurauksista.
Ei toimisi, kansa alkaisi itkeä kun bensa on niin kallista, kahvi myös ja ne vaatteet. Eikä talvella saisi muita hedelmiä kuin törkykalliita kotimaisia omenoita, ja ainoa vihanneskin olisi kaali.
Onhan tuota muutama maa yrittänyt. Katso mallia vaikka Ceausescun Romaniasta. Siellä kokeilu päättyi vallankumoukseen.
Suomen talous on ihan riippuvainen viennistä, ja protektionismi johtaisi kuitenkin siihen, että suomalaisille vientituotteille vastaavasti asetettaisiin korkeita tulleja, eli ne kallistuisivat ja menisivät entistä huonommin kaupaksi. Suomen talous siitä vain näivettyisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma lukunsa on nykyinen pääomien vapaa liikkuvuus. Jos sitä alettaisiin rajoittaa, on vaikeampi sanoa, mitä seuraisi. Vapaakaupasta on hyllymetreittäin tutkimuskirjallisuutta, mutta jostain syystä tavaraa on paljon vähemmän tuotannontekijöiden vapaan kansainvälisen liikkuvuuden seurauksista.
Kiitos kasi ja ysi hyvistä kommenteista.
Voitko 8 vielä tarkentaa, mitä asioita tähän pääomien vapaaseen liikkuvuuteen liittyy, mitä siis arvelet, että rajoittamisesta voisi seurata esimerkiksi?
Protektionismi on mahdollista suurille tai vähän kehittyneille kansantalouksille. Ensinmäisestä esimerkkinä USA, Japani, Kiina, toisesta esimerkkinä Afrikan maat. USA:n ja Japanin bkt:sta n.90% muodostuu kotimaisesta kulutuksesta kuten palvelut, ja jotka eivät ole ulkomaankaupan piirissä esim. hiustenleikkuu.
Afrikan maista mainittikaan Zimbabwe, sen poissaoloa maailmanmarkkinoilta ei edes huomaa, hemmetti jos koko valtio katoaisi maapallon pinnalta sitä ei huomattaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mutta miksi japanilaiset ovat tyytyväisiä, jos syövät vain omia ruokiaan ja kuluttavat siellä tuotettuja tavaroita? Kun taas suomalaiset olisivat tyytymättömiä, jos söisivät vain kaalia, lanttua, porkkanaa ja suomalaista lihaa ja nurisisivat, jos ei olisi kookosmaitoa ja tuontisoijaa?
Muistan, kun 80-luvulla korostettiin enemmän kotimaisen ostamista ja se nähtiin myös arvona.
Ei ole Suomen palkkatasolla. Hinnat pitäisi säätää niin korkealle, että suomalaisilla ei olisi halua ostaa niitä kun halpamaassa tuotetun saa edullisemmin.