Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu, että sekoan. En hallitse enää elämääni ja ajelehdin päivästä toiseen. Olen aivan pihalla koko ajan. Miten tästä eteenpäin?
22.02.2017 |
Opiskelen yliopistossa. Syksy tuntui helpolta, mutta joulutauon jälkeen kevään kurssit ovat jostain syystä tuntuneet ylitsepääsemättömän vaikeilta ja työläiltä. En ole vieläkään päässyt ns. käyntiin, vaikka kohta on jo maaliskuu.
Menen luennoille kalenterin mukaan, mutta joka toisella luennolla huomaan unohtaneeni tehdä jonkun kotitehtävän tai tajuan, että minun pitäisikin pitää joku 5min esitelmä jostain, mitä en muistanut tehdä. Menen kalenterin mukaan, enkä aina ole ihan kärryillä, mikä kurssi on menossa.
Tänään menin epähuomiossa väärään luokkaan luennolle. Istuin sen kolme tuntia siellä ja vasta luentokerran lopulla, kun piti mennä ennalta jaettuihin ryhmiin, tajusin, etten edes ole sillä kurssilla.
Olen täysin pihalla koko ajan, nukun ja syön miten sattuu. Menen luennoilta suoraan kotiin, jossa olen yksin koko loppupäivän. En saa mitään koulutöitä tehtyä, kun en edes muista, mitä piti tehdä. Kirjoitan ylös tehtävänantoja, mutten enää kotona muista mihin kurssiin ne liittyivät ja mitä pitikään tehdä ja varsinkaan mihin mennessä.
Sekoilen sanoissani ja joskus lauseet jäävät täysin kesken.
Soitin eilen YTHS:n vastaanotolle ja sieltä sanottiin, että nyt on tosi ruuhkaista ja että kevät on monelle raskas - kyllä se siitä.
Kommentit (19)
Tulosta toi teksti ja mene päivystykseen jos et YTHS päässyt. Kyllä sun pitäs päästä lääkärille.
Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haahuilet liikaa yksin. Hanki itsellesi joku opiskelukaveri samalta kurssilta.
Osta rummut! Mätät kannuja vaan:
TUTUTU TUTUTU TU TU TU TU TU TUTUTU TUTUTU TUTUTU TUUUT TUUUT TSHIIII TSHIIII.
Saat höyryt päästä pois. Samalla voi laulaa jotain täysin päätöntä (esim. "Oi kuuultaiiiinen nuoruuus jääää unholaaan....").
Jos luettelisit nuo samat oireet työterveyslääkärille, niin saisit sairaslomaa työuupumuksen vuoksi. Kuulostaa siltä, että olet ahdistunut ja ehkä masentumassa. Voit hakeutua kunnalliselle puolelle, jonoa tosin on sielläkin. Se on ainakin varmaa, että tuossa tilassa sinun ei kannata kuluttaa vähiä ja arvokkaita tukikuukausia enää yhtään.
Joo tuollainen on kuin Kafkan elokuvasta . Tämä kertoo että sinulla on nyt asioita siellä taustalla joita psyyke selvittelee alitajuisesti tai esitietoisella tasolla. Minuuskerroksesi johon kuuluu fokusoimiskyky ja tahtokerros jää nyt ohueksi sillä nuo seikat terrorisoivat koko energiasi.
Kuule nyt on niin että tuo eaitietoinen/ alitajuinen kerroksesi yrittää vieatittäö sinulle nyt jotain hirveän tärkeätä. Jokin suhde ei ole kunnossa ja veikkaan että ydinperheeseen päin. Tai teet koko ajna jotain sellaista joka käy yliminääsi ja moraaliasi vastaan eaimerkiksi.
Sinun pitäisi nyt pysähtyä vaikka viikoksi ja keskittyä tiedostamaan näitä asioita mitä ne olisivat.
Sitten puhu puhu puhu niistä vaikka yksinäsi ellei muita ole. Tai kirjoita niistä vaikka 15 päivässä.
Sitten tee lista jossa käyt tärkeimmät asiat läpi päivittäin . Tee niistä aina ainakin kolme.
Näin selvitin itse kaaokseni. Ilman ammattiapuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko alkanut ihan yhtäkkiä vai pikkuhiljaa? Vai oletko aina ollut luonteeltasi hieman haahuileva? Hankkiudu ehdottomasti lääkärille muuta kautta.
Mene lääkäriin. Odotellassa kannattaa koittaa mindfullnes-harjoituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun ajatuksesi ovat nyt jossain muualla. Mieshuolia? Vauvakuume?
6 puhuu asiaa vaikka on itsekin sekasin kuin seinäkello.
Vierailija kirjoitti:
Joo tuollainen on kuin Kafkan elokuvasta . Tämä kertoo että sinulla on nyt asioita siellä taustalla joita psyyke selvittelee alitajuisesti tai esitietoisella tasolla. Minuuskerroksesi johon kuuluu fokusoimiskyky ja tahtokerros jää nyt ohueksi sillä nuo seikat terrorisoivat koko energiasi.
Kuule nyt on niin että tuo eaitietoinen/ alitajuinen kerroksesi yrittää vieatittäö sinulle nyt jotain hirveän tärkeätä. Jokin suhde ei ole kunnossa ja veikkaan että ydinperheeseen päin. Tai teet koko ajna jotain sellaista joka käy yliminääsi ja moraaliasi vastaan eaimerkiksi.
Sinun pitäisi nyt pysähtyä vaikka viikoksi ja keskittyä tiedostamaan näitä asioita mitä ne olisivat.
Sitten puhu puhu puhu niistä vaikka yksinäsi ellei muita ole. Tai kirjoita niistä vaikka 15 päivässä.
Sitten tee lista jossa käyt tärkeimmät asiat läpi päivittäin . Tee niistä aina ainakin kolme.
Näin selvitin itse kaaokseni. Ilman ammattiapuja.
Teoria tämäkin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yksi samassa tilanteessa oleva yliopisto-opiskelija. Keräsin syksyllä kuukauden verran voimia soittaa YTHS:ään ja lopulta kun sain soitettua, kyseltiin vähän vaikeana niitä näitä ja lopuksi "tuleehan sulla kuitenkin ne Kelan opintotuen kannalta vaatimat opintopisteet suoritetuks?". Vastasin, että ei todellakaan tule, olen aivan lopussa enkä saa kursseja tehtyä loppuun. Sen jälkeen todettiin, että edes sairaanhoitajan aikoja ei ole vapaana ennen joulua ja käskettiin ottaa yhteyttä kunnalliseen, jos "tilanne muuttuu akuutiksi". Kunnalliselta sain lopulta ajan yleislääkärille, joka onneksi oli kohtuullisen ymmärtäväinen ja myös erittäin hämmästynyt YTHS:n tilanteesta. Sain masennusdiagnoosin, lääkkeitä, jotka eivät tehonneet, sairaslomaa ja pahoittelut siitä, että heilläkin on psyk.polille 3kk jono. Lääkäri oli sitä mieltä, että olisin ehdottomasti myös keskusteluavun tarpeessa, mutta mitään konkreettista apua en ole saanut. Olen ollut uudestaan yhteydessä YTHS:ään ja nyt sain 2 kk päähän psykiatrin ajan...
Joka tapauksessa, yritä hakeutua jollekin lääkärille mahdollisimman pian. Mikäli et saa kursseja suoritettua, Kela myöhemmin kyselee syitä opintopisteiden puutteelle (mikäli siis nostat opintotukea). Sairastuminen (masennus) on hyväksyttävä syy, mutta "todisteeksi" on hyvä olla joku lääkärin lausunto tms., jossa opiskelukyvyttömyys on todettu. Toisekseen myös opiskelija on oikeutettu sairauspäivärahaan ja sen aikana mahdollisesti yleiseen asumistukeen eli turha tuhlata opintotukikuukausia. Sairauspäivärahaa saa haettu lääkärin kirjoittamalla sairauslomatodistuksella. Ja nykyään myös sairasloma-aikana saa tehdä jonkin verran opintoja, mikäli pystyy.
Nämä nyt ovat ihan tällaisia käytännön asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon... Masennuksen oireilta tuo kuvailemasi kuulostaa. Millainen mielialasi on muuten? Onko univaikeuksia? Onko mitään asioita, jotka tuottavat iloa tai piristävät päivää? Entä miten opiskelusi on aiemmin sujunut esim. lukiossa?
Joka tapauksessa kannattaa varmasti nyt vähintäänkin keventää opintoja. Onko yliopistollasi opintopsykologia, jonka kanssa voisi ensi alkuun käydä juttelemassa asioista?
Voimia <3
Vierailija kirjoitti:
Haahuilet liikaa yksin. Hanki itsellesi joku opiskelukaveri samalta kurssilta.
Ap on ehkä liikaa yksin, mutta ei kavereita tuosta vaan "hankita". Ei varsinkaan tilanteessa, jossa henkilö on noinkin huolestuttavassa tilassa kuin hän on. Tuskin sinäkään ensimmäisenä haluaisit tutustua ihmiseen, joka haahuilee väärissä luentosaleissa, eikä pysy yhtään kärryillä opinnoissaan. Huom. En sano tätä ilkeyttäni ap:ta kohtaan.
En tiedä, mistä apua saisi, joten en voi kuin lähettää virtuaalista halia ja tsemppiä ap:lle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko alkanut ihan yhtäkkiä vai pikkuhiljaa? Vai oletko aina ollut luonteeltasi hieman haahuileva? Hankkiudu ehdottomasti lääkärille muuta kautta.
En missään nimessä ole haahuilija, päinvastoin. Olen tunnollinen ja järjestelmällinen, aina ajoissa joka paikassa ja vielä syksyllä kaikki työt tuli ajoissa tehtyä. Minulla on sellainen projektinhallintaohjelma, johon syksyllä kirjasin kaikki tehtävät palautuspäivämäärineen. Kaikki sujui kuin rasvattu.
Nyt käytän edelleen tuota projektinhallintaohjelmaa, mutta jotenkin se ei vain toimi. Syksyllä riitti, että kirjoitin vaikka kurssin nimen, tehtäväksi ryhmätyö, listasin aineistoa ja. Nyt minulla on siellä merkintä, jossa on täsmälleen samat tiedot, muttei oikeasti ole mitään hajua, mitä se kurssi käsittelee (nimi on ympäripyöreä, kuten vaikka Johdatus hallintoon tai Käsitteistön kertauskurssi), en muista, mitä piti tehdä ryhmätyötä varten, menee ryhmät sekaisin jne.
Viime viikolla menin ryhmätyötapaamiseen, enkä koko kahden tunnin aikana yhdistänyt, mistä kurssista oli kyse ja mikä osuus minulla oli ryhmätyössä. Sanoin keskustelun väliin aina jotain, mikä mielestäni kuului jotenkin aiheeseen, mutta lähinnä toistelin muiden sanoja ja nostin jostain pöydälle levitetyistä papereista esiin jotain, jonka ajattelin kuuluvan aiheeseen.
Aiemmin kaikki on pysynyt päässä järjestyksessä, nyt kaikki näyttää harmaalta mössöltä, en pysty jäsentämään ajatuksiani ja moni asia tulee oudosti "yllätyksenä" - kuten ne esitelmät, jotka täysin unohdin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Sinun ajatuksesi ovat nyt jossain muualla. Mieshuolia? Vauvakuume?
6 puhuu asiaa vaikka on itsekin sekasin kuin seinäkello.
Ei ole mieshuolia, eikä vauvakuumetta. Yksityiselämässä kaikki on erittäin ok, vaikkakin siis olen nyt oikeastaan linnottautunut kotiini enkä ole tammikuun jälkeen nähnyt ketään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi samassa tilanteessa oleva yliopisto-opiskelija. Keräsin syksyllä kuukauden verran voimia soittaa YTHS:ään ja lopulta kun sain soitettua, kyseltiin vähän vaikeana niitä näitä ja lopuksi "tuleehan sulla kuitenkin ne Kelan opintotuen kannalta vaatimat opintopisteet suoritetuks?". Vastasin, että ei todellakaan tule, olen aivan lopussa enkä saa kursseja tehtyä loppuun. Sen jälkeen todettiin, että edes sairaanhoitajan aikoja ei ole vapaana ennen joulua ja käskettiin ottaa yhteyttä kunnalliseen, jos "tilanne muuttuu akuutiksi". Kunnalliselta sain lopulta ajan yleislääkärille, joka onneksi oli kohtuullisen ymmärtäväinen ja myös erittäin hämmästynyt YTHS:n tilanteesta. Sain masennusdiagnoosin, lääkkeitä, jotka eivät tehonneet, sairaslomaa ja pahoittelut siitä, että heilläkin on psyk.polille 3kk jono. Lääkäri oli sitä mieltä, että olisin ehdottomasti myös keskusteluavun tarpeessa, mutta mitään konkreettista apua en ole saanut. Olen ollut uudestaan yhteydessä YTHS:ään ja nyt sain 2 kk päähän psykiatrin ajan...
Joka tapauksessa, yritä hakeutua jollekin lääkärille mahdollisimman pian. Mikäli et saa kursseja suoritettua, Kela myöhemmin kyselee syitä opintopisteiden puutteelle (mikäli siis nostat opintotukea). Sairastuminen (masennus) on hyväksyttävä syy, mutta "todisteeksi" on hyvä olla joku lääkärin lausunto tms., jossa opiskelukyvyttömyys on todettu. Toisekseen myös opiskelija on oikeutettu sairauspäivärahaan ja sen aikana mahdollisesti yleiseen asumistukeen eli turha tuhlata opintotukikuukausia. Sairauspäivärahaa saa haettu lääkärin kirjoittamalla sairauslomatodistuksella. Ja nykyään myös sairasloma-aikana saa tehdä jonkin verran opintoja, mikäli pystyy.
Nämä nyt ovat ihan tällaisia käytännön asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon... Masennuksen oireilta tuo kuvailemasi kuulostaa. Millainen mielialasi on muuten? Onko univaikeuksia? Onko mitään asioita, jotka tuottavat iloa tai piristävät päivää? Entä miten opiskelusi on aiemmin sujunut esim. lukiossa?
Joka tapauksessa kannattaa varmasti nyt vähintäänkin keventää opintoja. Onko yliopistollasi opintopsykologia, jonka kanssa voisi ensi alkuun käydä juttelemassa asioista?
Voimia <3
Kiitos tästä. Syksyllä sain suoritettua kaikki kurssit läpi, enkä vain läpi, vaan erinomaisilla arvosanoilla. Nyt tähän mennessä keväällä kaikki kurssit ovat vielä kesken, joten ei vielä ole mikään kurssi jäänyt suorittamatta. Tuntuu silti oudolta, että nämä kesken olevat kurssit olisivat kahden kuukauden päästä jo kaikki ohi ja tehtävät olisi tehty - työmäärä tuntuu todella kovalta. Opintopisteitä pitäisi kertyä 30 keväältä, eli hyvinkin tavallinen määrä.
Univaikeuksia todellakin on. Pyörin sängyssä, enkä saa unta. Helposti valvon 1-2 aamuyöhön, vaikka aamulla pitäisi herätä 8-9. Se seitsemän tunnin yöuni ei ihan riitä minulle ja huomaan sen väsymyksessä.
Tämä tuli niin odottamatta ja yhtäkkiä, kun elämässä ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä. Syksy meni loistavasti, mutta kevät ei oikein lähtenyt millään käyntiin. Ja nyt ne ongelmat alkavat kasaantua, kun käynnistymisvaikeuksien takia alan olla jotenkin aivan pihalla kaikesta - iso, järjestäytymätön möykky vain kasvaa, enkä tiedä enää mistä aloittaa.
Ehkä pitää soittaa kunnalliselle puolelle.
ap
No sinne yths:lle tai ihan terveyskeskukseen näiden oireiden kanssa. oikeasti. Tai ihan yksityisellä käyt, jos ei tosiaan apuja julkiselta saa. ei nimittäin ole terveutä tuntemuksia nämä.
Ap sun tärkein prioriteetti on nyt hoitaa itsesi kuntoon, ei opinnot, ne ehtii kyllä myöhemminkin. Soita terveyskeskukseen tai jos mahdollista, mene yksityiselle.
Miten sun perhe ja ystävät suhtautuu tilanteeseen? Ovatko huomanneet, että olet "pihalla"?
Vierailija kirjoitti:
Ap sun tärkein prioriteetti on nyt hoitaa itsesi kuntoon, ei opinnot, ne ehtii kyllä myöhemminkin. Soita terveyskeskukseen tai jos mahdollista, mene yksityiselle.
Miten sun perhe ja ystävät suhtautuu tilanteeseen? Ovatko huomanneet, että olet "pihalla"?
Perhe ei ole ehkä tajunnut, miten väsynyt ja pihalla olen - sanovat samaa mitä YTHS:ltä sanottiin. Että kevät on usein rankka, kyllä se siitä, älä stressaa ja ota kevyemmät tavoitteet.
Soitin terveyskeskukseen äsken, siellä on takaisinsoittopalvelu.
ap
Hienoa, että haet apua! Voihan kyse olla myös fyysisestä sairaudesta, jos et itse keksi syytä masennukseen tai ahdistukseen. Tai sitten molemmat.
Ole rehellinen perheellesi, jos se tuntuu hyvältä ajatukselta. Sekin helpottaa kun voi läheisilleen myöntää tilanteen.
Yritä olla murehtimatta opintoja. Yksi kevät ei vielä kaada mitään. Sulla tuntuu olevan opiskelumetodit ja -motivaatio hallussa, nyt vaan on huono vaihe.
Apua?
Ap