Varoitus! Älkää koskaan yrittäkö olla exän kanssa ystäviä eron jälkeen, mikäli teillä ei ole yhteisiä lapsia, opittu kantapään kautta!

Ai kun sinä et saa hommaa toimimaan niin kuvittelet ettei kukaan muukaan saa? Kyllä se onnistuu, mutta molempien täytyy sisäistää se fakta että ei olla enää "me" eikä tulla koskaan olemaankaan. Toivotaan molemmin puolin, että kumpikin löytää sen oikean.

Harmillista, että et ole vielä saanut käsiteltyä eroanne.

Ongelmasi on kuitenkin tuo roikkumaan jääminen, ei niinkään se että olette valinneet jäädä ystäviksi. Itse erosin myös 1,5 vuotta sitten ja mies on nykyisin parhaita ystäviäni, aidosti. Käsittelimme kumpikin eron itseksemme ja sinä aikana emme olleet yhteydessä. Nyt annamme toisillemme Tinder-vinkkejä ja juttelemme matcheista jne. Olin miehen puolesta aidosti pahoillani kun hänen uusin juttunsa kariutui.

Sinäkin pääset yli eksästäsi, kun annat itsesi oikeasti surra erosurut rauhassa. Suosittelen Fisherin erokirjaa (Jälleenrakennus) ensiavuksi. Se auttoi paljon ainakin minua. Voimia tilanteeseesi!

Kai nyt kaikki tämän ymmärtää varoittamatta?

Ei olisi tullut mieleenkään kaveerata valehtelevan pettäjän kanssa. Uuden hyvän ja luotettavan miehen löysin varsin nopeasti eron jälkeen.

Sinä et eronnut vaan jäit roikkumaan toiveessa palata yhteen. Ystävyys on eri asia kuin romanttiset haaveet.

Ystäviä emme välttämättä ole mekään joilla lapsia entisen kumppanin kanssa.

Sympatiseeraan ap:ta. Mulla oli samanlainen tilanne. Eksä tietyllä tapaa vedätti kun jätti asiat mun suuntaan auki vaikka määrätietoisesti omalla tahollaan ajoi eroa läpi. Niin ja olen mies.

Sanoisin että aika harva pysyy eron jälkeen ystävinä. Sellaisissa tilanteissa se onnistuu "kun on kasvettu hiljalleen erilleen" (<-- inhoan tätä fraasia) eli kumpikaan ei ole jaksanut panostaa parisuhteeseen ja jossain kohtaa vaan lakonisesti todetaan, että ei kannata jatkaa yhdessä ja pannaan lusikat jakoon.

Sitten jos on yhteisiä lapsia niin kuin minulla ja eksällä, niin jonkinlainen toimiva yhteys on hyvä säilyttää lasten asioiden hoitamisen takia, mutta ei siihenkään ystävyyttä tarvita.

Ap, ei muuta kuin pää ylös ja eteenpäin. Elämällä on vielä paljon annettavaa.

Ehkä parempi vinkki olisi se, että älä ole eron jälkeen pitkään aikaan yhteydessä?

Jos kaksi entistä rakastavaista voivat olla ystäviä niin he eivät koskaan todella rakastaneet toisiaan tai ovat edelleen rakastuneita.

Uskon tähän sananlaskuun. Ap oli edelleen rakastunut exään.

Vierailija kirjoitti:

Sympatiseeraan ap:ta. Mulla oli samanlainen tilanne. Eksä tietyllä tapaa vedätti kun jätti asiat mun suuntaan auki vaikka määrätietoisesti omalla tahollaan ajoi eroa läpi. Niin ja olen mies.

Sanoisin että aika harva pysyy eron jälkeen ystävinä. Sellaisissa tilanteissa se onnistuu "kun on kasvettu hiljalleen erilleen" (<-- inhoan tätä fraasia) eli kumpikaan ei ole jaksanut panostaa parisuhteeseen ja jossain kohtaa vaan lakonisesti todetaan, että ei kannata jatkaa yhdessä ja pannaan lusikat jakoon.

Sitten jos on yhteisiä lapsia niin kuin minulla ja eksällä, niin jonkinlainen toimiva yhteys on hyvä säilyttää lasten asioiden hoitamisen takia, mutta ei siihenkään ystävyyttä tarvita.

Ap, ei muuta kuin pää ylös ja eteenpäin. Elämällä on vielä paljon annettavaa.

Kuulostaa todella samanlaiselta tilanteelta. Mun exä myös jätti asiat vähän niinkuin auki mun suntaan. Kutsui lomamatkalle, viesteissä vilahteli sydämet jne. Taisin tosiaan muotoilla otsikon vähän väärin. Sanoisin, että älkää olko missään yhteydessä exään ennenkuin olet 100 varma, että sinulla ei ole enää tunteita. En toisaala usko, että exä myöskään tahalteen vedätti. Uskon, että ero oli hänelle myös vaikea.

Harmittaa myös se, että olisin itse voinut hoitaa asiat omala kohdaltani paremmin. Mietin pakkomielteisesti sitä, että mitä tein niin väärin, että mies lopetti rakastamasta. Muistelen sitä, kuinka näin rakkauden miehen silmistä jokapäivä. Kauhea ikävä. Vihainen itselleni ja miehelle. Tiedän, että elämällä on annettavaa, mutta en tiedä mistä alottaa. Miten olla ajattelematta häntä?

Olen yrittänyt ajatella niin, että monet ihmiset ovat selviytyneet avioeroista, raiskauksista ja läheisten kuolemasta, että kyllä minä selviän siitä, että joku ei halua olla kanssani. Helpommin sanottu kuin tehty :-)