Mies pihtasi seksiä yli kaksi vuotta,

Mulla vähän sama. Mies ei halua seksiä raskausaikana (minä todella haluaisin!) eikä vauva-aikana (molempia väsyttää) ja nyt nuorimmainenkin jo kolme, ja seksiä on pari kertaa vuodessa.

Ex pihtas 5v ja minä pölö kärsin lasten vuoksi kunnes tuli mitta täyteen ja mies meni vaihtoon.

Minä pihtaan meillä. Mies on ennemmin ilman kuin koskisi minuun.

Vaimolla loppui lasten jälkeen halut. No minä päätin jossain vaiheessa, että antaa asian olla, enkä edes ajattele seksiä hänen kanssa. Huvittavaa oli, että hän suuttui kun kerran sattui ehdottamaan seksiä ja minä kieltäydyin kohteliaasti.

Vierailija kirjoitti:

Minä pihtaan meillä. Mies on ennemmin ilman kuin koskisi minuun.

Kuinka se sun pihtaaminen ilmenee? Jos mies on joka tapauksessa mieluiten ilman.

Vierailija kirjoitti:

Vaimolla loppui lasten jälkeen halut. No minä päätin jossain vaiheessa, että antaa asian olla, enkä edes ajattele seksiä hänen kanssa. Huvittavaa oli, että hän suuttui kun kerran sattui ehdottamaan seksiä ja minä kieltäydyin kohteliaasti.

Ikävä tuo asenteesi, naisella hormonit sekaisin lapsensaannin jälkeen, univelkaa jne, ihan kuin hän ilkeyttään pihtaisi. Luuletko että se naisesta on kivaa jos halut on nollassa? Koko ajan huono omatunto, mutta kun ei vain haluta, vaikka yrittäisi! Itselläni meni toisen lapsen jälkeen pitkään, ennen kuin hormonitoiminta palautui ja seksikin alkoi maistua.

Ja jos väkisin antaa vastoin tahtoaan, niin se on henkisesti sama kuin raiskaus. Haluatko todella sellaista?

En ole miehenä koskaan ymmärtänyt pihtaamista? Vaikka olisi riitaa niin voin naida koska eihän seksin pihtaaminen auta riitaan mitenkään. Raskauden aikana ainoat esteet oli mahan koko ja pelko että satutan. No pelko oli onneksi aiheeton ja mahan voi väistää asennoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä pihtaan meillä. Mies on ennemmin ilman kuin koskisi minuun.

Kuinka se sun pihtaaminen ilmenee? Jos mies on joka tapauksessa mieluiten ilman.

Haluaa siis seksiä ilman koskettelua, esileikkiä ja vain siihen, että parissa minuutissa on kassit tyhjänä. En jaksa enää olla toiselle vain reikä. On kuulemma mielummin kokonaan ilman kuin huomioisi minua seksin aikana.

Vierailija kirjoitti:

En ole miehenä koskaan ymmärtänyt pihtaamista? Vaikka olisi riitaa niin voin naida koska eihän seksin pihtaaminen auta riitaan mitenkään. Raskauden aikana ainoat esteet oli mahan koko ja pelko että satutan. No pelko oli onneksi aiheeton ja mahan voi väistää asennoilla.

Mun mies käyttää seksiä valtapelinä. Jos hän on kiukuissaan jostain, niin pihtaa kostoksi. Kerran pihtasi kaksi kk kostoksi siitä, että surffasin mielestään liikaa netissä. Olisi hänellä kuulemma tehnyt mieli useastikin sinä aikana, mutta pitäytyi periaatteesta pihtaamisessaan.

Sama mies valittaa minulle, jos mä joskus kieltäydyn seksistä esim väsymyksen vuoksi ja laskee kertoja, montako kertaa olen kieltäytynyt. Kolme kertaa peräkkäin alkaa jo tuottaa kunnon parisuhdekriisin ja puheet, etten enää rakasta häntä.

Kävikö mies pihtauksen aikana vieraalla lammella ongella?

Olen seurustellut 5 vuotta pihari miehen kansaa. Oli muutenkin vetelä tapaus. Yök, ei koskaan enää vastaavaa!!! Naisen pitää saada olla haluttu. Itse en ole koskaan pihdamnut. Seksi maistuu aina. Mikä sen parempi päätös riidalle kuin seksi? Tai stressiin? Tai iloon? Tai suruun?

Ex, pidä tunkkisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimolla loppui lasten jälkeen halut. No minä päätin jossain vaiheessa, että antaa asian olla, enkä edes ajattele seksiä hänen kanssa. Huvittavaa oli, että hän suuttui kun kerran sattui ehdottamaan seksiä ja minä kieltäydyin kohteliaasti.

Ikävä tuo asenteesi, naisella hormonit sekaisin lapsensaannin jälkeen, univelkaa jne, ihan kuin hän ilkeyttään pihtaisi. Luuletko että se naisesta on kivaa jos halut on nollassa? Koko ajan huono omatunto, mutta kun ei vain haluta, vaikka yrittäisi! Itselläni meni toisen lapsen jälkeen pitkään, ennen kuin hormonitoiminta palautui ja seksikin alkoi maistua.

Ja jos väkisin antaa vastoin tahtoaan, niin se on henkisesti sama kuin raiskaus. Haluatko todella sellaista?

Kummasti heti vieritetään syy miehen niskaan. Tyypillistä.

Annetaan heti kuva, että nainen on väsynyt raskausaikana tai lasten saannin jälkeen, koska mies ei tee mitään. Nainen joutuu hoitamaan lapset, kodin, kaiken.

Toki on olemassa sairauksia, jotka vaikuttavat haluihin. Niin miehillä kuin naisillakin.

Väitän, että iso osa on itsekkyyttä, psyykkistä ja henkistä haluttomuutta. Tuijotetaan vain omaan napaan.

Olen itse miehenä kärsinyt stressistä ja masennuksesta. Niistä seuranneesta haluttomuudesta ja erektio-ongelmista. Olen hakenut jo alkuvaiheessa näihin ongelmiin apua, koska rakastan vaimoani. Kunnioitan hänen halujaan ja seksuaalisuutta. Itse olisin todellakin voinut elää vaikka vuosia ilman seksiä, mutta en voinut pakottaa häntä elämään ilman tai hakemaan sitä muualta.

Se, että meillä seksi jatkui edes tyydyttävästi myös vaikeina aikoina, oli isossa osassa myös siinä että minä tervehdyin. Auttoi meitä molempia vaikeiden aikojen yli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimolla loppui lasten jälkeen halut. No minä päätin jossain vaiheessa, että antaa asian olla, enkä edes ajattele seksiä hänen kanssa. Huvittavaa oli, että hän suuttui kun kerran sattui ehdottamaan seksiä ja minä kieltäydyin kohteliaasti.

Ikävä tuo asenteesi, naisella hormonit sekaisin lapsensaannin jälkeen, univelkaa jne, ihan kuin hän ilkeyttään pihtaisi. Luuletko että se naisesta on kivaa jos halut on nollassa? Koko ajan huono omatunto, mutta kun ei vain haluta, vaikka yrittäisi! Itselläni meni toisen lapsen jälkeen pitkään, ennen kuin hormonitoiminta palautui ja seksikin alkoi maistua.

Ja jos väkisin antaa vastoin tahtoaan, niin se on henkisesti sama kuin raiskaus. Haluatko todella sellaista?

Luepa nyt sitten ketjun pari ekaa viestä uudelleen ja mieti millaisen tekopyhyyden tason saavutit.

Minä pihtaan, koska en halua seksiä mieheni kanssa. Seksihaluja olisi kyllä kovastikin, mutta ne vain eivät kohdistu omaan mieheeni. Jotenkin heikottaa ajastuskin hänestä nylkyttämässä minua säälittävän kokoisella pikku pippelillään. Kaikenlisäksi hän ei taida itse edes tajuta varustuksensa vaatimatonta kokoa, vaan pitää itseään kovanakin oriina. No, itsetunto ainakin on kohdillaan.

En minä silti vieraisiin lähde, koska kaikesta huolimatta rakastan häntä. Mieluummin ilman seksiä, kuin huonoa sellaista. Kyllä minä muutaman viikon välein saan itsestäni sen verran irti, että yritän täyttää aviovelvollisuuteni kuitenkin. 

14, et selvästikään rakasta. Siitä nyt ei oleepäikystäkään.

Tosin uskon, että keksit koko sepustuksen.

Tässäkin ketjussa tulee toistuvasti ilmi miten naisen pitää saada tuntea itsensä halutuksi mutta eikös tämä oikeus kuulu myös miehelle. Molempien pitäisi osoittaa halukkuuttaan toista kohtaan kun ja jos sitä on.

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin ketjussa tulee toistuvasti ilmi miten naisen pitää saada tuntea itsensä halutuksi mutta eikös tämä oikeus kuulu myös miehelle. Molempien pitäisi osoittaa halukkuuttaan toista kohtaan kun ja jos sitä on.

Tämä!

Kaipaan miehenä juuri sitä tunnetta, että olen haluttu ja haluan sitä vaimolleni antaa.

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin ketjussa tulee toistuvasti ilmi miten naisen pitää saada tuntea itsensä halutuksi mutta eikös tämä oikeus kuulu myös miehelle. Molempien pitäisi osoittaa halukkuuttaan toista kohtaan kun ja jos sitä on.

Itse ainakin käsitän koko ketjun aiheen ja käsitteen pihtaaminen tässä yhteydessä niin, että mies torjuu naisen tekemät aloitteet. Eli nainenhan juuri osoittaa haluaan miestä kohtaan, mutta tulee kerta toisensa jälkeen torjutuksi. Miksi naisen pitäisi siis jatkaa halunsa näyttämistä, kun se ei ikinä johda mihinkään hyvään? Nainen kokee torjunnan ikävänä, itsetuntoa murentavana ja konkreettisena todisteena siitä, ettei mies halua häntä. Torjunta silloin tällöin on ok, vaikka se toki voi tuntua ikävältä aina. Mutta jatkuva torjunta vaikkapa kerran kaksi viikossa/kuukaudessa tehtyihin aloitteisiin tuntuu siltä, että mies ei ikinä halua ja sinun halusi on yhdentekevää.

Yleensä tämän kaltaisissa suhteissa on asetelma niin päin, että nainen haluaa enemmän ja hänen aloitteensa torjutaan aina. Kun taas miehen aloitteet (tai "aloitteet")saavat aina hyvän vastaanoton ja niitä harvemmin torjutaan. Myös mies voi tuntea olonsa riittämättömäksi kun nainen tekee enemmän aloitteita, jotka mies aina torjuu. Yleensähän asetelman ajatellaan olevan suhteissa toisin päin, eli mies vonkaa ja nainen pihtaa. On siis luonnollista ja jopa toivottavaa, että enemmän haluava osapuoli lopettaa halunsa osoittamisen.

Ymmärrän aloittajaa. Kun ensin asetat itsesi alttiiksi ja paljastat halusi, jotka kerta toisensa jälkeen torjutaan ja ohitetaan turhina, usein välinpitämättömästi ja välillä hyvin tylysti, se tuntuu pahalta. Siihen ei totu. Joten kehoaan ja mieltään alkaa suojella. Tietynlainen hellyys tekee pahaa, romanttiset elokuvat ja seksikohtaukset ovat ikäviä katsoa. Yrität unohtaa ja tappaa luonnolliset halusi kumppania kohtaan, sillä niiden tunteminen saati osoittaminen on tuottanut vain tuskaa.

Hyväksyt ja tiedostat parhaasi sen, että olet toiselle seksuaalisesti täysin yhdentekevä tai jopa vastenmielinen. Ja kun mies kuivan kauden jälkeen voi tehdä aloitteen sanomalla vaikkapa "Voit ottaa suihin jos haluat" niin ei sitä enää osaakaan syttyä. Suihinotto joka ennen kiihotti molempia, tuntuu nyt yhtä eroottiselta kuin oman kämmenen nuoleminen. Kaikki se, mikä seksistä tekee kiihottavaa henkisellä tasolla, on kuollut etkä uskalla tai osaa enää herättää sitä henkiin. Tilanteen korjaaminen vaatisi jonkinlaista ulkopuolista ammattiapua, mutta toista ei seksielämä edelleenkään kiinnosta niin paljoa, että sen korjamiseksi viitsi nähdä vaivaa. Puhuminen siitä mitä kaipaat seksiltä ja kumppanilta, jotta sinäkin voisit kokea itsesi halutuksi, ei ole ikinä auttanut kuin hetkeksi.

Oman kokemukseni perusteella voisin sanoa, että tilanne seksin suhteen voi muuttua huonommaksi tai pysyä jonkun aikaa siedettävänä. Mutta tilanne ei tule koskaan olemaan ihanteellinen tai lähelläkään sitä. Koska suhteesta todennäköisesti tulee aina puuttumaan se mitä kaipaat. Kumppani, joka haluaa sinua ja joka syttyy sinun haluistasi, kuten sinä olet aiemmin syttynyt hänen haluistaan. Hänellä on luultavasti tarpeita, joita hän voi tyydyttää kanssasi, mutta hänen halunsa eivät tule koskaan kohdistumaan sinuun. Mutta toivottavasti olen väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimolla loppui lasten jälkeen halut. No minä päätin jossain vaiheessa, että antaa asian olla, enkä edes ajattele seksiä hänen kanssa. Huvittavaa oli, että hän suuttui kun kerran sattui ehdottamaan seksiä ja minä kieltäydyin kohteliaasti.

Ikävä tuo asenteesi, naisella hormonit sekaisin lapsensaannin jälkeen, univelkaa jne, ihan kuin hän ilkeyttään pihtaisi. Luuletko että se naisesta on kivaa jos halut on nollassa? Koko ajan huono omatunto, mutta kun ei vain haluta, vaikka yrittäisi! Itselläni meni toisen lapsen jälkeen pitkään, ennen kuin hormonitoiminta palautui ja seksikin alkoi maistua.

Ja jos väkisin antaa vastoin tahtoaan, niin se on henkisesti sama kuin raiskaus. Haluatko todella sellaista?

Miksi miehen pitäisi kuitenkin olla valmis raiskattavaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin ketjussa tulee toistuvasti ilmi miten naisen pitää saada tuntea itsensä halutuksi mutta eikös tämä oikeus kuulu myös miehelle. Molempien pitäisi osoittaa halukkuuttaan toista kohtaan kun ja jos sitä on.

Itse ainakin käsitän koko ketjun aiheen ja käsitteen pihtaaminen tässä yhteydessä niin, että mies torjuu naisen tekemät aloitteet. Eli nainenhan juuri osoittaa haluaan miestä kohtaan, mutta tulee kerta toisensa jälkeen torjutuksi. Miksi naisen pitäisi siis jatkaa halunsa näyttämistä, kun se ei ikinä johda mihinkään hyvään? Nainen kokee torjunnan ikävänä, itsetuntoa murentavana ja konkreettisena todisteena siitä, ettei mies halua häntä. Torjunta silloin tällöin on ok, vaikka se toki voi tuntua ikävältä aina. Mutta jatkuva torjunta vaikkapa kerran kaksi viikossa/kuukaudessa tehtyihin aloitteisiin tuntuu siltä, että mies ei ikinä halua ja sinun halusi on yhdentekevää.

Yleensä tämän kaltaisissa suhteissa on asetelma niin päin, että nainen haluaa enemmän ja hänen aloitteensa torjutaan aina. Kun taas miehen aloitteet (tai "aloitteet")saavat aina hyvän vastaanoton ja niitä harvemmin torjutaan. Myös mies voi tuntea olonsa riittämättömäksi kun nainen tekee enemmän aloitteita, jotka mies aina torjuu. Yleensähän asetelman ajatellaan olevan suhteissa toisin päin, eli mies vonkaa ja nainen pihtaa. On siis luonnollista ja jopa toivottavaa, että enemmän haluava osapuoli lopettaa halunsa osoittamisen.

Ymmärrän aloittajaa. Kun ensin asetat itsesi alttiiksi ja paljastat halusi, jotka kerta toisensa jälkeen torjutaan ja ohitetaan turhina, usein välinpitämättömästi ja välillä hyvin tylysti, se tuntuu pahalta. Siihen ei totu. Joten kehoaan ja mieltään alkaa suojella. Tietynlainen hellyys tekee pahaa, romanttiset elokuvat ja seksikohtaukset ovat ikäviä katsoa. Yrität unohtaa ja tappaa luonnolliset halusi kumppania kohtaan, sillä niiden tunteminen saati osoittaminen on tuottanut vain tuskaa.

Hyväksyt ja tiedostat parhaasi sen, että olet toiselle seksuaalisesti täysin yhdentekevä tai jopa vastenmielinen. Ja kun mies kuivan kauden jälkeen voi tehdä aloitteen sanomalla vaikkapa "Voit ottaa suihin jos haluat" niin ei sitä enää osaakaan syttyä. Suihinotto joka ennen kiihotti molempia, tuntuu nyt yhtä eroottiselta kuin oman kämmenen nuoleminen. Kaikki se, mikä seksistä tekee kiihottavaa henkisellä tasolla, on kuollut etkä uskalla tai osaa enää herättää sitä henkiin. Tilanteen korjaaminen vaatisi jonkinlaista ulkopuolista ammattiapua, mutta toista ei seksielämä edelleenkään kiinnosta niin paljoa, että sen korjamiseksi viitsi nähdä vaivaa. Puhuminen siitä mitä kaipaat seksiltä ja kumppanilta, jotta sinäkin voisit kokea itsesi halutuksi, ei ole ikinä auttanut kuin hetkeksi.

Oman kokemukseni perusteella voisin sanoa, että tilanne seksin suhteen voi muuttua huonommaksi tai pysyä jonkun aikaa siedettävänä. Mutta tilanne ei tule koskaan olemaan ihanteellinen tai lähelläkään sitä. Koska suhteesta todennäköisesti tulee aina puuttumaan se mitä kaipaat. Kumppani, joka haluaa sinua ja joka syttyy sinun haluistasi, kuten sinä olet aiemmin syttynyt hänen haluistaan. Hänellä on luultavasti tarpeita, joita hän voi tyydyttää kanssasi, mutta hänen halunsa eivät tule koskaan kohdistumaan sinuun. Mutta toivottavasti olen väärässä.

Hyvää pohdintaa, mutta miten tämä eroaa tilanteesta, jossa mies haluaa enemmän ja nainen pihtaa? Silloinkin jatkuva torjutuksi tuleminen tuhoaa lopulta itsetunnon ja halut ihan kuten kuvasit.

Jostain syystä siihen tilanteeseen löydetään heti lista selityksiä, miksi haluttomuus on ihan normaalia ja toisen pitää sitä ymmärtää. Eipä silloin toisen itsetunnon saamat jatkuvat kolhut kiinnosta. Silloin keskitytään vain haluttomaan osapuolen puolustamiseen. Usein jopa yritetään kääntää koko tilanne enemmän haluavan syyksi.