Päiväkoti-ikäinen ja vapaaehtoisuus / pakollisuus
Mitä mieltä olette, saako 4-5 vuotiasta lasta "pakottaa" osallistumaan päiväkodin toimintaan? Siis voiko edellyttää, että lapsi on mukana esim. aamupiirillä, musatuokioilla, askarteluissa, ulkoilussa ym. ryhmän tai koko päiväkodin toiminnassa? Vai pitääkö lapsen saada itse päättää jokaisen tuokion kohdalla itse, että haluaako tällä kertaa osallistua?
Kommentit (37)
Aika hankala lapsia on pakottaa johonkin, jos he eivät itse halua. Lapsen osallisuus on myös sitä, että hän voi päättää olla osallistumatta. Mutta, mutta...eiväthän lapset tietysti voi kaikesta itse päättää. Ulkoiluun nyt on pakko osallistua, koska se kuuluu päiväkodin rytmiin ja silloin ei välttämättä sisällä ole ketään aikuista huolehtimassa vaan siitäyhdestä lapsesta, joka ei halua ulos.
Vierailija kirjoitti:
Tää on varmaan vitsi😂
Jaa-a, eipä vain olekaan. Voin avata tätä sen verran, että olen töissä päiväkodissa ja tämmöistä vaatimusta on tullut huoltajilta. Kyse ei ole yhdestä lapsesta, vaan useammasta perheestä, joissa vakavissaan ollaan sitä mieltä, ettei lasten pidä tehdä mitään, mitä ei tahdo.
Kyllä mun mielestä päiväkoti päättää, mitä päiväkodissa tehdään. Vanhemmat voivat viedä lapsensa muualle hoitoon, jos ei heille tämä käy. Tämä on mun mielipide. Ja en ole päiväkodissa itse töissä.
Vierailija kirjoitti:
Aika hankala lapsia on pakottaa johonkin, jos he eivät itse halua. Lapsen osallisuus on myös sitä, että hän voi päättää olla osallistumatta. Mutta, mutta...eiväthän lapset tietysti voi kaikesta itse päättää. Ulkoiluun nyt on pakko osallistua, koska se kuuluu päiväkodin rytmiin ja silloin ei välttämättä sisällä ole ketään aikuista huolehtimassa vaan siitäyhdestä lapsesta, joka ei halua ulos.
Ymmärrän ja allekirjoitan toki sen, ettei kaikkien tarvitse osallistua kaikkeen. Ei ole pakko laulaa, jos ei tahdo. Osallisuuden roolia myös kasvatetaan lapsen kasvaessa, ts. hän saa vaikuttaa päivänsä sisältöön yhä enemmän, vaikkapa päättämällä itseään kiinnostavia leikki- ja oppimisteemoja vapaammin.
Mutta entä jos vapaus olla osallistumatta pitää huoltajien mielestä laajentaa koskemaan myös ulkoilua, syömistä, viskaritehtäviä ja siis ihan kaikkea päiväkodin arkea? Toteuttaako joku oikeasti tällaista varhaiskasvatusta lapsen osallisuuden nimissä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on varmaan vitsi😂
Jaa-a, eipä vain olekaan. Voin avata tätä sen verran, että olen töissä päiväkodissa ja tämmöistä vaatimusta on tullut huoltajilta. Kyse ei ole yhdestä lapsesta, vaan useammasta perheestä, joissa vakavissaan ollaan sitä mieltä, ettei lasten pidä tehdä mitään, mitä ei tahdo.
Tämäkin siis Ap
Toki. Ihan niinkuin koulussa ja työelämässäkin jatkossa jokainen päättää mitä tänään huvittaa tehdä.
Mä tekisin lasun tuollaisista perheistä.
Voi pakottaa. Eiköhän sitä vapaata toimintaa/leikkiä ole ihan riittävästi muutenkin.
Ei minusta voi.
Mielestäni pitää olla jokaiselle lapselle oma hoitaja, joka voi sitten tehdä jokaisen lapsen kanssa mitä se lapsi sattuu haluamaan. Jos haluaa vaikka mieluummin harrastaa seinäkiipeilyä kuin askarrella, niin sehän vain onnistuu tai jos haluaa viettää viikon sisällä astumatta jalallaan ulos, niin sekin onnistuu.
Lapset ovat täysin kykeneviä päättämään omasta puolestaan tällaisissa asioissa. Jos esim. askartelu ei kiinnosta, niin ei se haittaa jos ekaluokkalainen ei osaa vielä käyttää saksia tai jos eskari-ikäinen ei osaa pukea ulkovaatteita päälleen. Sekin on ihan oikein, että lapset oppii vasta koulussa istumaan paikoillaan ja olemaan hiljaa ja kuuntelemaan mitä opettaja sanoo.
Myös syöminen on vapaaehtoista, jos lasta ei huvita tulla ruokapöytään, niin lapsi voi leikkiä sen aikaa kun muut syö ja juo.
T: Päiväkodissa työskentelvä sarkasmi.
Ps: Päiväkodin ja kodin tarkoitus on valmistella lasta elämään, ei lasta voi pitää kuin pellossa ja olettaa sitten, että eskariin mennessä hän vain osaa ne kaikki asiat, mitä häntä ei huvittanut aiemmin harjoitella ja aikuiset antoivat lapsen päättää. Kun lapselta vaaditaan asioita ja osallistumista, niin sillä tuetaan lapsen kehitystä asioissa joita lapsi ei voi mitenkään vielä ymmärtää, koska hän on lapsi. Tämä kaikki ennaltaehkäisee syrjäytymistä.
Tietysti uuden varhaiskasvatuslain ansiosta vanhemmilla on yhä enemmän sananvaltaa, että jos he haluavat altistaa lapsensa syrjäytysmivaaralle ja kehitykseltään/taidoiltaan jälkeenjäämisen, niin heillä on siihen täysi oikeus. Lapselta ei kysyä ja vaikka kysyttäisiinkin, niin ei lapsi ikävä kyllä ymmärrä päätöksensä seurauksia, koska ne ovat niin pitkän tähtäimen seurauksia.
Haluaisin vielä kuulla lisää näkemyksiä. Erityisesti kiinnostaisi tietää, millä joku perustelee vaatimuksen totaalivapaudesta paitsi kotona, myös varhaiskasvatuksen parissa. Päiväkotiin ei ole pakko tulla, mutta jos valitsee osallistumisen vaka-palveluihin, valitsee myös päiväkodin toimintakulttuurin. Ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, että siihen sisältyy toisinaan asioita, joita lapsi ei haluaisi tehdä. Yritän silti kovasti ymmärtää, että mistä lähtökohdasta osa vanhemmista ajattelee lapselle olevan hyväksi se, ettei häneltä vaadita mitään vähänkään hankalaa.
Ap
No siis haluaako ne lapset itse osallistua vai eivätkö oikeasti halua? Onko kysytty lapsilta, mikseivät halua?
No tietenkin pitää osallistua. Yksi tärkeimmistä harjoteltavista asioista noissa tuokioissa on aikuisen ohjauksessa oleminen.
Onhan näitä vanhempia moneen junaan. Itse olen ollut (vanhempana) alle 3-vuotiaiden vanhempainillassa, jossa eräs isä oli huolissaan siitä että päiväkodissa leikitään niin paljon. Pitäisi olla tavoitteellisempaa ja akateemisempaa toimintaa!
Sitten lapsi pois päiväkodista. Vanhemmat hankkivat hoitajan kotiin tai perhepäivähoitajan joka suostuu tuollaiseen.
Oletko aina soittanut vanhemmat hakemaan ulkoiluvastaisen lapsen kotiin, vai miten vanhemmat ovat ajatelleet sen ongelman ratkaista ettei lasta saa jättää yksin?
Tavallaan eskarihan on vasta pakollinen niin ei kai ole pakko osallistua toimintaan, mutta voisi kuvitella että lapsellekkin tulisi tylsä istua hiljaa sivussa kun muut vaikka askartelee..
Perus päiväkodissa taitaa olla aika vähän sellaista aikaa jolloin lapsi saisi tehdä mitä haluaa? Meillä lapset olivat steiner-päiväkodissa. Siellä rutiinit ja yhdessätekemiset, mutta välissä pitkiä hetkiä jolloin lapset jakautuivat ihan luontaisesti pieniin porukoihin, touhusivat omiaan. Oli todella hienoa kun joskus meni hakemaan lapsia sisältä tai tuli jonkun syyn vuoksi sisälläolon aikana sisälle, melun sijaan oli hiljaista, leikin tuhina käynnissä.
Päiväkodissa päiväkodin säännöt. Lapsi tulee ruokapöytään kun on ruokahetki, olkoon syömättä jos ei maistu, mutta eihän se niin mene että hoitaja kysyy "Janipetteri haluatko tänään syödä vai leikkiä mielummin".
Jos lauletaan piirissä tullaan piiriin mukaan, olkoon sitten laulamatta.
Jos lapset saisi päättää noin niin miten he jatkavat koulussa tuota käytöstä. "Mä en osallistu matikkaan kun se on tylsää"... Jne
Voi hyvää päivää näin niitä itsekeskeisiä mulkkuja siis tulee..
Vierailija kirjoitti:
Sitten lapsi pois päiväkodista. Vanhemmat hankkivat hoitajan kotiin tai perhepäivähoitajan joka suostuu tuollaiseen.
Ei perhepäivähoitajakaan voi tanssia yhden lapsen pillin mukaan, kun hän on yksin vastuussa 4 lapsesta.
mä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten lapsi pois päiväkodista. Vanhemmat hankkivat hoitajan kotiin tai perhepäivähoitajan joka suostuu tuollaiseen.
Ei perhepäivähoitajakaan voi tanssia yhden lapsen pillin mukaan, kun hän on yksin vastuussa 4 lapsesta.
Ja kunnan/kaupungin pph:lla on myös jonkinnäköinen varhaiskasvatussuunnitelma mitä noudatetaan.
Vierailija kirjoitti:
No siis haluaako ne lapset itse osallistua vai eivätkö oikeasti halua? Onko kysytty lapsilta, mikseivät halua?
Joihinkin ohjattuihin tekemisiin lapset eivät itsekään halua osallistua (vaan pelkästään leikkisivät mieluummin), mutta moni asia problematisoidaan huoltajien toimesta. Esim. luistelu oli parin viskarin kohdalla tällainen juttu. Osa ratkaisi pitämällä lapset pois hoidosta luisteluviikolla, osa taas ilmoitti etukäteen ettei lapsi sitten tykkää eikä halua, mutta ääni muuttui, kun lapsi innostuikin ja onnistuikin luistelemaan. Luistelu tosin on ehkä vähän rajatapaus, sillä siinä pakko ei toimi millään muotoa. Käytimmekin rohkaisua ja muita houkuttelun keinoja, jotta saimme kaikki luistimille. Pelkäävää tai selvästi ahdistunutta lasta ei tietenkään olisi laitettu kentälle.
Nähdäkseni lasten haluttomuutta selittää perheestä riippuen mm. epäonnistumisen pelko ja törkeän korkealle asetettu rima, kiukuttelu ja sillä tavoin aina periksi saaminen ja yksinkertaisesti (älyllinen) laiskuus ja mukavuudenhalu.
Tähän asti emme ole sallineet erityisvapauksia kenellekään, vaan kaikki ovat osallistuneet normaaleihin toimiin ja tuokioille ryhmän mukana, jokainen toki omalla tavallaan. Vaatimus täydellisestä vapaudesta on ihan uusi juttu, siksi esim. erillisiä ulkoiluja ei ole tarvinnut miettiä.
Joku puhui Steiner-päiväkodista vapaan leikin paikkana. Myös meillä (ja varmasti jokaisessa päiväkodissa) on vapaata leikkiä, aikuisten valvomana ja tarvittaessa ohjaamana tietysti. Yleensä iltapäivisin nuo vapaat leikit on parhaimmillaan juuri ulkona, mutta hankalaksi menee, jos oikeasti perheissä oletetaan, ettei lapsen tarvitse mennä ulos, jos se ei tahdo.
Ap
Jopas. Sen mitä olen pk:n toimintaa seurannut niin ei nuo tilanteet (esim. Aamupiiri) vaadi pakottamista vaan tulee eteen ikään kuin automaattisesti päivärytmin osana. Laulamaan ja puhumaan ei saa tietenkään pakottaa (tosin mielestäni voisi lempeästi pakottaa tervehtimään, ainakin yli 3v).
Ja sanomattakin on selvää että on mentävä ulos, sisään, syömään ja levolle kun muutkin, muutenhan tarvittaisiin kaksin verroin henkilökuntaa. Ja 15, kyllä kaikissa peruspäiväkodeissa joihin olen tutustunut jaetaan lapsia pienempiin ryhmiin ja osa on pitempään aamulla sisällä, osa tulee aiemmin sisään vaikka askartelemaan ja vapaata aikaa on paljon niille jotka sitä haluavat.
Siis miksi joku ei haluaisi antaa lapsensa osallistua johonkin musiikkituokioon?? Ja miksi joku haluaisi väkisin hankaloittaa pk:n toimintaa? En käsitä.
Tää on varmaan vitsi😂