Talon rakentaminen vanhoille perustuksille
Siis millainen osuus sokkelilla ja tontilla voi olla koko talon rakentamisessa?
Kommentit (18)
No jos kysytään mielummin niin että paljonko voi laskea neliöhinnaksi jos sokkeli ja tontti on valmiina.
Varmaan netistä löytyy helposti rakennusblokeja joissa kerrtotaan mitä on maksanut työt tontilla ennen talopaketin tuloa.
Tontin hintahan on älyttömän paljon kiinni sijainnista ja perustamiskusannukset riippuu todella paljon rakennuspaikasta. Soraharjuun on hiokseen paljon halvempi rakentaa kuin johonkin missä pitää toisesta päästä louhia kalliota ja toisessa päässä taloa pitää paaluttaa saveen. Lisäksi kustannuksiin vakuttaa kulmien ja tasoerojen määrä jne.
Jos kyseessä on joku hometalo jonka purkamista mietit, niin kyse on silloin varmaan vahasta talosta, eikä perustuksetkaan luultavasti vasaa nykypäivän vaatimuksia ja tarpeita.
Vierailija kirjoitti:
No jos kysytään mielummin niin että paljonko voi laskea neliöhinnaksi jos sokkeli ja tontti on valmiina.
Kivitalo vai puutalo? Paketti vai pitkä tavara? Itse tehty vain avaimet käteen? 50m2 vai 250m2?
Tai ihan sama, vastaus kysymykseesi on 1200 - 3000 e/m2, ja tämä vaihteluväli sisältää jo sen, että perustukset huomioitu valmiina. Jos on vanhat perustukset, pitää kuitenkin huomioida se, että ne on todennäköisesti kaivettava auki salaojituksen yms. takia.
Puinen 1-kerroksinen, umpihomeessa oleva puutalo 70-luvun lopulta.
Tarkoittaako perustusten auki kaivaminen se että nekin on uusittava?
Vierailija kirjoitti:
Puinen 1-kerroksinen, umpihomeessa oleva puutalo 70-luvun lopulta.
Ja todennäköisesti se on homeessa just siksi kun siinä on niin paskat perustukset. Liian matala, ei kapilaarikatkoja ja valesokkelirakenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puinen 1-kerroksinen, umpihomeessa oleva puutalo 70-luvun lopulta.
Ja todennäköisesti se on homeessa just siksi kun siinä on niin paskat perustukset. Liian matala, ei kapilaarikatkoja ja valesokkelirakenne.
Se on homeessa koska on kärsinyt muutamia vesivahinkoja vuosien varrella. Naapurissa on samanlainen talo ja se on täysin kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Puinen 1-kerroksinen, umpihomeessa oleva puutalo 70-luvun lopulta.
No tollasen paskan sokkelit helvettiin heti, älä edes kuvittele että niistä olisi mitään hyötöä. Päinvastoin, haittaa on.
Jotkut tämmöiset säilyttäisin:
http://www.webtools.fi/asiakkaat/11/tiedostot/image/rakenteet/perustuks…
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaako perustusten auki kaivaminen se että nekin on uusittava?
No ei, mutta kun sokkelin vierestä kaivetaan kaikki maat pois, asennetaan salaoja ja perusmuurilevy, ja sitten ehkä mietitään mikä meininkin siellä sokkelin sisäpuolella on, niin onhan tuossa iso vaiva ja lopputulos on aika epävarma.
Itse en uskaltaisi niiden päälle rakentaa. Jos vasta mietit ostamista, niin ota huomioon, että purkaminen (=jätemaksut) on törkeän kallista. Metsäänkään ei voi kipata, kun kuitteja voivat kysellä.
Jos on kyse vanhasta asuma-alueesta, jolla on kunnallistekniikka (tie, viemäröinti, liittymät, sähköt sun muut) vedetty jo valmiiksi, halvemmaksi se tulee kuin upouudelle tontille rakentaminen, jolle pitää kaikki nuo maksaa erikseen. Usein ajatellaan, että on parempi ostaa uusi tontti uutta rakennusta varten, mutta jos itse repii vanhan rakennuksen pohjia myöten pois, voi tulla halvemmaksi se vanha tontti. Toki siihen täytyy tehdä uudet viemärit ja sähkölinjat ja betonivalut, mutta kuitenkin.
Minä olen purkanut vanhan talon itse. Siihen meni puolisen vuotta töiden jälkeen ja viikonloppuisin. Kaikki laitettiin erikseen, ikkunat irrotettiin, kattomateriaali irrotettiin, ja sitten vain talo nurin. Pihassa oli jätelava, sinne kipattiin kaikki puuosat ja eristeet ja vanhat sähöjohdot. Hiki tuli, mutta ei tuo nyt niin kallista ollut, kun jätefirma kävi kippaamassa lavan kaatikselle. Lopuksi piikattiin betonit pois ja tuli vielä isompi hiki. Lähiseudun maajussit kävivät ihan itse kysymässä, saisivatko hakea traktorilla ilmaiseksi betoniröykkiön pihasta ja upottaa sen metsätiensä pohjaan. Toki toki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puinen 1-kerroksinen, umpihomeessa oleva puutalo 70-luvun lopulta.
Ja todennäköisesti se on homeessa just siksi kun siinä on niin paskat perustukset. Liian matala, ei kapilaarikatkoja ja valesokkelirakenne.
Niinpä! Meidän työpaikka on rakennettu 80-luvulla. Kellarista tulee mikrobeja kapillaarisen vedennousun mukana. Pohjamaan tulee olla tarpeeksi karkeaa materiaalia, jotta tämä estyy. Tai sitten sen kellarin pitäisi olla betonipinnalla ja tuulettua. 70-luvun talon pohjat ei varmasti täytä nykyvaatimuksia. Sitten teillä ois uusi talo, jonka pohja on paska ja siinäpä sitten ollaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puinen 1-kerroksinen, umpihomeessa oleva puutalo 70-luvun lopulta.
Ja todennäköisesti se on homeessa just siksi kun siinä on niin paskat perustukset. Liian matala, ei kapilaarikatkoja ja valesokkelirakenne.
Se on homeessa koska on kärsinyt muutamia vesivahinkoja vuosien varrella. Naapurissa on samanlainen talo ja se on täysin kunnossa.
Misä se vesi on tullut? Ehkä valuun upotetuista rautaisisa vesijohdoista, kuten tuohon aikaan oli vielä tapana?
Yksi puolijärkevä vastaus tähän asti.
Vanha umpivalu joka on ehjä on erinomainen pohja rakentamiselle. Se kannattaa tietenkin mitata tarkkaan (ristimitat, kallistukset ja erilaiset poikkeamat), aikanaan tarkkuudet oli eri luokkaa kuin talotehtailla valmiiksi tehtäviin elementtitoimituksiin. Jos salaojat puuttuu, ne on kaivettava ympärille ja tehtävä ympärille kunnon soratäyttö.
Lattiataso on jokatapauksessa syytä tehdä umpivalusta korkeammalle, se betoni johtaisi sokkelin reunoilta kylmää sisään. Täällä esitetyt pelottelut on turhia varsinkin, jos ei ajatellut laittaa lattiapintaa suoraan betonin päälle. Jos kosteus ei tähän mennessä ole noussut perustuksen kautta, ei se jatkossakaan nouse. Tällä hetkellä 70-luku on huonossa maineessa, mutta perustus on erittäin selkeä osa. Huonoa tehdään aina, tuoreemmista huonot ratkaisut ovat vasta tulevaisuudessa tutumpia.
Ympäristön kannalta betonin valmistus on rakentamisessa kuormittavin vaihe. Vanha kannattaa säilyttää, jos siihen on edellytykset. Kustannussäästöä on vaikea sanoa, se riippuu minkälaiseen tonttiin vertaa, mutta mahdolliseen paalutettavaan tyhjään tonttiin verrattuna jonka maaperää ei tunneta säästö lienee melko selvä.
Riippuu 99% siitä, missä tontti sijaitsee ja minkä kokoinen se on.