Lue keskustelun säännöt.
Onko kenelläkään täällä läheistä ystävää, joka kohtelee muita ihmisiä huonosti? Miten oppisin suhtautumaan?
10.02.2017 |
Minulla on useampi läheinen miespuolinen ystävä, itse olen siis nainen. Uusin ystävyyssuhteeni alkoi treffitilanteesta, ja muuttui ystävyydeksi kun suhdetta ei syntynyt. Olemme sittemmin jutelleet kummankin uusista treffailuista. Ongelmani on seuraava: koen kovaa tarvetta arvostella ystäväni tapaa kohdella tapailemaansa naista. Ymmärrän, ettei asia kuulu minulle vaan on noiden kahden ihmisen välinen, mutta samalla minun on vaikeaa seurata sivusta sitä, kuinka mies mm. taivuttelee totuutta tälle naiselle mieleisemmäksi ja kieltäytyy lopettamasta muiden naisten tapailua samaan aikaan. Nainen reagoi raivoamalla ja laittamalla suhteen poikki, mutta jonkin ajan kuluttua meno jatkuu.
Mies ei tee mielestään mitään väärin, eikä pidä siitä kun kerron ettei tuo suhde vaikuta kovin kunnioittavalta tai jatkamisen arvoiselta. Hänen valintansahan se onkin. Olen nyt aikani asiaan puuttunut ja tänään totesin, että ei maksa vaivaa ja pilaan vielä ystävyytemme jos jatkan samalla linjalla.
Kaikki muut ihmiset ystäväpiirissäni ymmärtävät automaattisesti tällaiset asiat samalla tavalla, joten en ole koskaan aiemmin ollut vastaavassa tilanteessa. Olen herkkä ihminen, ja minuun koskee joskus ihan fyysisesti, kun olen kuunnellut ystäväni kertovan suhteestaan. En haluaisi kuitenkaan olla niin suvaitsematon, että tämän vuoksi katkaisisin koko ystävyyden. Miten ihmeessä oppisin olemaan puuttumatta ja arvostelematta? Ymmärrän että en voi muuttaa ystävääni mieleisekseni. En vain osaa olla tuntematta tuskaa hänen puolestaan, ja tämän naisosapuolen puolesta yhtä lailla. Samalla tiedän, ettei minun tuskitteluni auta yhtään ketään.
Kellään rakentavia neuvoja tällaiseen tilanteeseen?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole neuvoja. Mutta uskon jollain tasolla ymmärtäväni tilannettasi.
Minulla on miespuolinen ystävä, joka möhlii naisjuttunsa toimimalla niin harkitsemattomasti, että naiset karttavat häntä. Hän kiirehtii asioita liikaa ja toisaalta on myös liian passiivinen. Kaikki vaivannäkö naisen vuoksi on liikaa vaadittu. Naisia pitäisi vain tipahdella taivaasta eteen.
Mutta auta armias, jos yritän alkaa puhumaankaan näihin aiheisiin liittyvistä asioista, niin johan alkaa mykkäkoulu. Minäkin mietin, että kai toisen pitää vain antaa möhliä elämänsä ja katsella itse sivusta. En enää muutakaan keksi ja umpikujalta tuntuu.
Onpa helpottavaa saada tietää, että on ainakin joku kohtalotoveri olemassa.
Minulla on tässä sekin rasitteena, että kun itsekin olen tavannut tämän miehen alun perin treffailun yhteydessä niin tiedän omasta kokemuksesta miltä tuntuu olla hänen treffikumppaninsa asemassa. Hän kertoo ettei juttu kaikkien kanssa mene niin kuin minun kanssani meni, mikä on varmaan totta, mutta samalla minulle vaikuttaa selvältä ettei tuo hänen nykyinenkään juttunsa voi mitenkään päättyä onnellisesti. Olen ollut viime aikoina hänelle ihan avoimesti vihainenkin siitä, miten hän tuota naista kohtelee. Siitä että olen ystävälleni niin vihainen, tulee itselleni vielä huonompi fiilis.
Olen vielä omasta mielestäni (ja myös saamani palautteen perusteella) tavallista ymmärtäväisempi ja ajattelultani joustavampi ihminen, ja silti tämä asia tuottaa suuria vaikeuksia hyväksyä.
Mietin, kehottaisinko miestä olemaan enää puhumatta minulle naisjuttujaan. Jostain syystä kuitenkin ajattelen, että hänen olisi hyvä voida puhua niistä jollekulle. En oikein tiedä onko hänellä miespuolisissa ystävissä ihmistä, jonka kanssa niistä voisi keskustella. Hän on kysynytkin minulta, miksi en voi vain hyväksyä sitä että hän näkee asiat eri tavalla. Kysymys on sinänsä ihan hyvä. Olenko jotenkin kuitenkin itsekäs, kun yritän opettaa häntä toimimaan ja ajattelemaan itse hyväksi kokemallani tavalla? Olisiko parempaa tosiystävyyttä sellainen asenne, että toisen rinnalla seistään vakaana ja kannustavana, tekipä tämä minkälaisia ratkaisuja tahansa?
Olisi kiva kuulla miestenkin mielipiteitä aiheesta. Mitä toivoisitte naispuoliselta ystävältänne (jonka koette läheiseksi ja tärkeäksi) tässä tilanteessa?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko tänään paikalla joku joka haluaa jutella aiheesta?
Ap
Miten niin olisit suvaitsematon, jos sanot sille miehelle adios? Miten voit olla tuollaisen ihmisen ystävä? Kohtelen itsekin ihmisiä väärin (koska minuakin on kohdeltu), mutta jos sanoisin siitä huomauttaville, että en tee mitään väärää, niin tsot tsot... Tiedostan typeryyteni ja olen hakenut apua. Siksi katson, että minun ystäväni vielä "kannattaa" ollakin, mutta jos toinen ei katso toimintaansa vääräksi, vaikka se on sitä, niin ei sellaisen lähellä minusta kannata olla.
Älä muuten tee lapsia. Jos miehesi harrastaisi seksiä lastenne kanssa niin sä varmaan pohtisit, että miten nyt oppia suhtautumaan. You get the point.
5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mietin kuin jo aikaisempi vastaaja. En näe mieltä ystävyydessä jossa ystävä toimii omaa arvomaailmaa vastaan. En mitenkään pysty olemaan ystävä semmoiselle. Mistä oikeastaan tiedät mitä luikuria hän sinulle laskee? Tai vääristelee vastauksiasi omassa päässään ja oikeuttaa tekonsa?
Mieheni mukaan et ap halua suvaita hyvinkäyttäytyviä. Koska haluat antaa miehen käyttäytyä huonosti. Oisko tästä mitään apua?
5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enkä näe tässä olevan kysymys edes aloittajan arvomaailma vs ystävämiehen arvomaailma. Vaan on asioita, jotka ovat väärin ja sillä sipuli.
Ihmeellistä pohtia, että miten pystyisin suvaitsemaan niitä. Eri asia, jos mieskin tuskailisi tyhmyyttään ja väärintekemisisään ja hakisi jo apua. Koska sehän tarkoittaisi, että väärin on hänestäkin väärin.
5
Minä sanoin miepuoliselle ystävälleni etten halua kuulla yhtään enempää hänen tavastaan alentaa naisiaan enkä tule koskaan sellaista hyväksymään. Ystäväni pisti välit poikki minuun ja toiseen ystävään. Meni monta vuotta ja hän otti yhteyttä ja sanoi ymmärtäneensä nyt uuden naisystävänsä myötä oman käytöksensä ja sen syyt ja naisystävän kehoituksesta ottaneensa yhteyttä voisimmeko olla taas ystäviä. Olin muuttanut tällä välin jo kauas mutta olemme taas väleissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutenkin ihmettelen, miten voit tuntea tuskaa ystäväsi puolesta? Tuntisitko sitä myös miehesi puolesta, jos hän harrastaisi insestiä lastenne kanssa? Kamalaa ja väärinhän sekin olisi... Olet siis jonkinlainen idioottihyysääjä?
5
Miltähän lapsistasi tuntuisi, kun tuskittelisit väärin tehnyttä miestäsi ja vääntelehtisit käsiäsi hänen puolestaan... Tuntisit ihan tuskaa hänen puolestaan, kun olisikin mennyt tekemään pahaa lapsillenne. Olet outo, ap. Hae apua.
5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin kuin jo aikaisempi vastaaja. En näe mieltä ystävyydessä jossa ystävä toimii omaa arvomaailmaa vastaan. En mitenkään pysty olemaan ystävä semmoiselle. Mistä oikeastaan tiedät mitä luikuria hän sinulle laskee? Tai vääristelee vastauksiasi omassa päässään ja oikeuttaa tekonsa?
Minulle hän ei ole valehdellut sen jälkeen, kun hän oppi luottamaan siihen että en flippaa totuuden kuullessani. Olen herkkä aistimaan, kun minulle valehdellaan tai totuutta vaikka vähänkin vääristetään. Tiesin alussa hänen valehtelevan (vaikka en ottanut asiaa puheeksi) ja tiedän nyt hänen lopettaneen sen. Jos hän valehtelisi minulle, hän toki valehtelisi siitäkin, miten hän muita ihmisiä kohtelee, koska kyllä hän tietää sen vaarantavan ystävyytemme että minä näen hänet huonossa valossa.
Minulla on tietenkin raja, jonka ylityttyä minun olisi liian vaikeaa olla toisen ihmisen ystävä. Tuo aiemman vastaajan esimerkki, että hyväksyisin senkin että mies käyttäisi lapsiani seksuaalisesti hyväksi, on tietenkin täyttä höpötystä. Se menisi niin pitkälle rajan yli, että mikään ystävyys ei sellaisen teon jälkeen voisi jatkua. Olen pohtinut, ylittääkö tämän ihmisen nykyinen käytös rajani, ja tullut siihen tulokseen ettei se ehkä ole niin vakavaa ettenkö voisi yrittää jaksaa tilannetta. Ystävyydessämme on myös paljon hyvää ja kumpikin pitää toista tärkeänä ihmisenä.
Vastuuta hänen tilanteessaan on hänen lisäkseen tuolla naisella, joka valitsee jatkaa suhdetta tai palata siihen, vaikka epärehellisyyttä ja sitoutumishaluttomuutta ilmenee kerta toisensa jälkeen. Miehen mielestä hänen käytöksensä on ok niin kauan kuin nainen suostuu siihen. Onhan siinäkin pointtia, mutta omasta mielestäni hän kyllä pilaa sekä omaa että tuon naisen elämää jatkamalla käytöstään.
Toista ihmistä ei kuitenkaan voi muuttaa arvostelemalla ja kohdistamalla tähän aggressiota. Ne eivät vie tilannetta ainakaan parempaan suuntaan eivätkä auta toista näkemään käytöksensä haittapuolia. Voin siis joko jatkaa ystäväyyttä ja opetella suhtautumaan viileämmin hänen tähän ikävämpään puoleensa, tai todeta että en pysty jatkamaan. Siis nyt, kun tilanne on se, että olen mielipiteeni hänelle selkeästi kertonut ja hän on sen kuullut ja ymmärtänyt, ja on silti eri mieltä.
Ap
Muista sitten ap, että lapsilla ei sitä valinnanmahdollisuutta ole heitä väärinkohtelevien kanssa, kuin ystäväsi naisilla on.
5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miltähän lapsistasi tuntuisi, kun tuskittelisit väärin tehnyttä miestäsi ja vääntelehtisit käsiäsi hänen puolestaan... Tuntisit ihan tuskaa hänen puolestaan, kun olisikin mennyt tekemään pahaa lapsillenne. Olet outo, ap. Hae apua.
5
Tämä insestispekulaatio on sinun esille ottamasi aihe, joka ei liity varsinaiseen aiheeseen mitenkään. Suosittelen sinua hakemaan itsellesi apua, jos ihan tosissasi oletat että minä avaukseni perusteella hyväksyisin ihan mitä tahansa väkivaltaistakin käytöstä ja jopa omiin lapsiini kohdistettuna.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltähän lapsistasi tuntuisi, kun tuskittelisit väärin tehnyttä miestäsi ja vääntelehtisit käsiäsi hänen puolestaan... Tuntisit ihan tuskaa hänen puolestaan, kun olisikin mennyt tekemään pahaa lapsillenne. Olet outo, ap. Hae apua.
5Tämä insestispekulaatio on sinun esille ottamasi aihe, joka ei liity varsinaiseen aiheeseen mitenkään. Suosittelen sinua hakemaan itsellesi apua, jos ihan tosissasi oletat että minä avaukseni perusteella hyväksyisin ihan mitä tahansa väkivaltaistakin käytöstä ja jopa omiin lapsiini kohdistettuna.
Ap
Turha provosoitua nyt, havainnollistin vain sitä, että kaikilla ei ole mitään vapaata mahdollisuutta valita, antaako toisten kohdella itseään väärin vaiko eikö. Jos et kykene puolustamaan tällaisia ihmisiä, en arvostaisi sinua kovinkaan korkealle.
5
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltähän lapsistasi tuntuisi, kun tuskittelisit väärin tehnyttä miestäsi ja vääntelehtisit käsiäsi hänen puolestaan... Tuntisit ihan tuskaa hänen puolestaan, kun olisikin mennyt tekemään pahaa lapsillenne. Olet outo, ap. Hae apua.
5Tämä insestispekulaatio on sinun esille ottamasi aihe, joka ei liity varsinaiseen aiheeseen mitenkään. Suosittelen sinua hakemaan itsellesi apua, jos ihan tosissasi oletat että minä avaukseni perusteella hyväksyisin ihan mitä tahansa väkivaltaistakin käytöstä ja jopa omiin lapsiini kohdistettuna.
Ap
Ja itseasiassa sinun ei tule hyväksyä minkääntasoista huonoa käytöstä, väärää käytöstä tai henkistä tai fyysistä väkivaltaa lapsiasi kohtaan.
5
Vierailija kirjoitti:
Miten niin olisit suvaitsematon, jos sanot sille miehelle adios? Miten voit olla tuollaisen ihmisen ystävä? Kohtelen itsekin ihmisiä väärin (koska minuakin on kohdeltu), mutta jos sanoisin siitä huomauttaville, että en tee mitään väärää, niin tsot tsot... Tiedostan typeryyteni ja olen hakenut apua. Siksi katson, että minun ystäväni vielä "kannattaa" ollakin, mutta jos toinen ei katso toimintaansa vääräksi, vaikka se on sitä, niin ei sellaisen lähellä minusta kannata olla.
Kyllä tämä minun ystävänikin myöntää, että hänen toimintansa ei ole täysin moraalisesti puhdasta. Hänellä on syitä, miksi hän siitä huolimatta toimii noin. Osa niistä on minulle ihan ymmärrettäviä, vaikka en itse toimintaa hyväksykään.
Ap
No ei minulla ainakaan ole tarvetta muuttaa ystäviäni. Mutta en halua olla ihmisten, jotka aiheuttavat minussa pahan olon tai pahaa mieltä, ystävä. Ei löydy voimia siihen.
5
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltähän lapsistasi tuntuisi, kun tuskittelisit väärin tehnyttä miestäsi ja vääntelehtisit käsiäsi hänen puolestaan... Tuntisit ihan tuskaa hänen puolestaan, kun olisikin mennyt tekemään pahaa lapsillenne. Olet outo, ap. Hae apua.
5Tämä insestispekulaatio on sinun esille ottamasi aihe, joka ei liity varsinaiseen aiheeseen mitenkään. Suosittelen sinua hakemaan itsellesi apua, jos ihan tosissasi oletat että minä avaukseni perusteella hyväksyisin ihan mitä tahansa väkivaltaistakin käytöstä ja jopa omiin lapsiini kohdistettuna.
Ap
Turha provosoitua nyt, havainnollistin vain sitä, että kaikilla ei ole mitään vapaata mahdollisuutta valita, antaako toisten kohdella itseään väärin vaiko eikö. Jos et kykene puolustamaan tällaisia ihmisiä, en arvostaisi sinua kovinkaan korkealle.
5
Minulle on selvä asia, että lapsia tulee suojella. Myös muita kuin omia lapsiani, ja myös lievältä kaltoinkohtelulta, kaikissa tilanteissa ja täysin ehdottomasti.
Tässä keskustelussa on kysymys ihmisistä, jotka ovat kaikki yli 40-vuotiaita. Tuleeko minun mielestäsi suojella itselleni tuntematonta aikuista naista katkaisemalla välit ystävääni, vaikka käytännössä tällainen "suojelu" ei vaikuta ko. naisen tilanteeseen mitenkään? Hyväksyn kaikenlaiset vastaukset tähän ja itse olen kahden vaiheilla asiassa. Erityisesti olisin kiinnostunut vastauksista, jotka perustellaan hyvin.
Ap
Ei ole neuvoja. Mutta uskon jollain tasolla ymmärtäväni tilannettasi.
Minulla on miespuolinen ystävä, joka möhlii naisjuttunsa toimimalla niin harkitsemattomasti, että naiset karttavat häntä. Hän kiirehtii asioita liikaa ja toisaalta on myös liian passiivinen. Kaikki vaivannäkö naisen vuoksi on liikaa vaadittu. Naisia pitäisi vain tipahdella taivaasta eteen.
Mutta auta armias, jos yritän alkaa puhumaankaan näihin aiheisiin liittyvistä asioista, niin johan alkaa mykkäkoulu. Minäkin mietin, että kai toisen pitää vain antaa möhliä elämänsä ja katsella itse sivusta. En enää muutakaan keksi ja umpikujalta tuntuu.