En huomaa mitään eroja olossani ravinnon mukaan

Jos et kerta liho, niin sä syöt varmaan sen verran vähän, että sellainen määrä ei vielä riitä aiheuttamaan esim. turvotusta ja väsymystä?

Oletko vielä nuori? Itse aloin huomata eron joskus 35-vuotiaana.

Iha ku oisin ite kirjottanu ton alotuksen! :D Sama homma siis myös täällä.

Täysin mahdotonta samaistua ihmisiin, joiden "koko elämä on muuttunut ja energiatasot noussu pilviin" ku on tyyliin lisätty ruokavalioon chiansiemenet. Oma energiatasoni ja fiilikseni ei kyllä ruuan mukana erityisesti vaihtele, paitsi tietysti hyvästä (ja epäterveellisestä) ruuasta tulen iloiseksi koska se on hyvää. En mä tunne mitään niitä verensokerin heilahteluja ja pöhöttymistä pullakahvien jälkeen mistä monet meuhkaa. Olen aina ollut hoikka, vaikka tosiaan syön mitä sattuu mieli tekemään.

Taidetaan olla aika onnekkaita, ap.

Syön aika suuria määriä. Ihmettelen miten en huonon ruokavaiheen ollessa päällä liho, sillä syön mielestäni paljon ja silloin menee tosi energiapitoista ruokaa.

Kyllä, olen aika nuori. Siitäkö se johtuu?

Ap

Itsekin luen välillä ihmetellen esim. lehtiä tai terveysblogeja, että mistä tässä oikein puhutaan. Mitkähän mekanismit tämän taustalla on, että toiset tuntevat ravintoaineiden vaikitukset ja toiset eivät?

Vierailija kirjoitti:

Iha ku oisin ite kirjottanu ton alotuksen! :D Sama homma siis myös täällä.

Täysin mahdotonta samaistua ihmisiin, joiden "koko elämä on muuttunut ja energiatasot noussu pilviin" ku on tyyliin lisätty ruokavalioon chiansiemenet. Oma energiatasoni ja fiilikseni ei kyllä ruuan mukana erityisesti vaihtele, paitsi tietysti hyvästä (ja epäterveellisestä) ruuasta tulen iloiseksi koska se on hyvää. En mä tunne mitään niitä verensokerin heilahteluja ja pöhöttymistä pullakahvien jälkeen mistä monet meuhkaa. Olen aina ollut hoikka, vaikka tosiaan syön mitä sattuu mieli tekemään.

Taidetaan olla aika onnekkaita, ap.

Totta! Minua ihmetyttää mistä tämä johtuu, mutta en ole pahoillani asian vuoksi. :D

Ap

Ensimmäinen tuntuva oire voi olla aivohalvaus tai muuta hauskaa.

"Chiasiemenistä intoilevat" ovat vain mainospropagandalle altistuneita. Tuskin he OIKEASTI tuntevat ravintoaineiden vaikutuksia. Kyse on lumevaikutuksesta. Samat henkilöt hehkuttaisivat ilmaista metsästä kerättyä puolukkaa ihan yhtä innoissaan, jos sitä vain mainostettaisiin yhtä vakuuttavasti.

Pitkäaikaisvaikutukset ja elintapasairaudet ovat asia erikseen, keskityin kommentissa välittömiin vaikutuksiin.

Sokeriset viinat aiheuttavat pahemman kankkusen.  Joillekin taas tulee kuivasta viinistä päänsärky.  Etikkasäilykkeet aiheuttavat päänsärkyä.  Chilit ym. tuliset mausteet lyövät mahan sekaisin.

Lievemmistä jutuista tuskin huomaa.

Sama. Välillä ällöttää liha ja syön lähes vegaanisesti, esim koko viime kesän ja syksyn. Samoin söin viljoista pelkkää kauraa. Nyt on koko talven tehnyt mieli lihaa, olen ostanut (luomu)jauhelihaa ja tehnyt makaronilaatikkoa joka on ollu NAM. Pihvi maistuis myös :D

Vierailija kirjoitti:

Oletko vielä nuori? Itse aloin huomata eron joskus 35-vuotiaana.

En ole aloittaja, mutta ihan sama täällä kuin hänellä. Ja olen jo päältä viisikymppinen.

Tutkimusnäyttöä on ainakin siitä, että suolistomikrobiston koostumus vaikuttaa ruuansulatukseen ja ruuan imeytymiseen. Sulle on siis varmaan sattunut sellaiset bakteerit, jotka osaa käsitellä ravinnon aiheuttamatta sen suurempia tuntemuksia, onneksi olkoon! Ite en oo yhtä onnekas. (Ja ne chiasiemenet muuten oikeesti parantaa mulla vatsan toimintaa, enkä ole varmasti ainoa)

Eiväthän kaikki tunne liikunnan jälkeistä hyvää oloakaan. Eikö liikunta siis eritä heillä endorfiineja? Ehkä tämä liittyy hormonitoiminnan eroihin ja häiriöihin.

Ruoan määrä vaikuttaa. On myös yksilöllistä miten ruoka vaikuttaa ihmiseen. Kudostyypeissäkin on eroja.

Itse sain todeta päälle 30-vuotiaana, että on muutettava ruokailutottumuksia, kun haluan hoitaa lääkkettömästi reihaantuvan autoimmuunisairauteni.

Stressi, liikunta, uni ja ravinto ovat yhteisvaikutuksessa.

Onko suolistomikrobisto synnynnäinen ja muuttumaton vai voiko siihen vaikuttaa ruokavaliolla? Esim. muuttuisiko lihavan ja epäterveellisesti syövän henkilön suolistomikrobisto positiivisempaan suuntaan jos hän alkaisi syödä terveellisesti? Ehkä ap:n välillä syömä terveellinen ruoka antaa liikkumavaraa herkkujen suhteen?

Eihän ihmiset ole samanlaisia, kai te sen tajuatte? Teillä nyt sattuu olemaan sellainen ruuansulatuselimistö tai hormonitoiminta tai ties mikä mekanismi, mikä ei aiheuta suurta muutosta olossa, vaikka ruokavalio muuttuu. Tai ette vain kuuntele ja tunnista muutoksia niin tarkasti kuin joku toinen. Se saattaa olla pysyvä olotila, tai ehkä viiden tai viidenkymmenen vuoden kuluttua kroppanne toimii ihan eri tavalla. Ei tuossa ole mitään ihmeellistä. 

Vierailija kirjoitti:

Eihän ihmiset ole samanlaisia, kai te sen tajuatte? Teillä nyt sattuu olemaan sellainen ruuansulatuselimistö tai hormonitoiminta tai ties mikä mekanismi, mikä ei aiheuta suurta muutosta olossa, vaikka ruokavalio muuttuu. Tai ette vain kuuntele ja tunnista muutoksia niin tarkasti kuin joku toinen. Se saattaa olla pysyvä olotila, tai ehkä viiden tai viidenkymmenen vuoden kuluttua kroppanne toimii ihan eri tavalla. Ei tuossa ole mitään ihmeellistä. 

Onpas. Minä ainakin haluaisin tietää ihan tarkkaan solutasolla että mistä tuo johtuu.

En minäkään. Voin syödä mitä vaan enkä liho tai pöhöty.

Vierailija kirjoitti:

Onko suolistomikrobisto synnynnäinen ja muuttumaton vai voiko siihen vaikuttaa ruokavaliolla? Esim. muuttuisiko lihavan ja epäterveellisesti syövän henkilön suolistomikrobisto positiivisempaan suuntaan jos hän alkaisi syödä terveellisesti? Ehkä ap:n välillä syömä terveellinen ruoka antaa liikkumavaraa herkkujen suhteen?

On jossain määrin synnynnäinen. Esim. keisarileikkauksella syntyneillä on keskimäärin alhaisempi elimistön mikrobidiversiteetti kuin luonnollista kautta syntyneillä ja alhainen mikrobidiversiteetti puolestaan lisää allergioiden, autoimmuunitautien ja ilmeisesti myös ainakin IBS:n riskiä. Siitä on myös näyttöä, että terveellinen kasvispainotteinen ruokavalio lisää "hyvien" suolistobakteerien määrää. Antibioottikuurit taas tappaa elimistöstä niin hyviä kuin huonoja bakteereja ja etenkin pitkäaikainen antibioottikuuri voi sekoittaa suoliston mikrobikoostumuksen pitkäksi aikaa, eikä se välttämättä ikinä palaudu samanlaiseksi kuin ennen kuuria.

Ja kuten joku muu totesikin niin ihmiset on erilaisia muunkin kuin suolistoflooran suhteen. Kaikki ei aisti tuntemuksia yhtä voimakkaasti; jollakin voi tuntua kipuna sellainen asia jota joku muu tuskin edes tiedostaisi.

Sama. Mieheni erottaa esimerkiksi luomukanelin ja tavallisen kanelin siitä, miltä ne tuntuvat syömisen jälkeen kehossa. Monet asiat hän sanoo tuntevansa sormissa, esimerkiksi suolan määrän ruuassa. Itse en tunne juuri mitään. Edes kahvi ei saa minussa aikaan mitään muita vaikutuksia kuin sen, että pitää mennä pissalle. En esimerkiksi piristy siitä, joten en viitsi sitä juodakaan.