Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En huomaa mitään eroja olossani ravinnon mukaan
07.02.2017 |
Syön sitä mitä tekee mieli. Välillä innostun kasviksista ja muusta terveellisestä (jopa hifistely-) ruuasta, ja syön niitä kuukausia. Sitten kyllästyn, ja syön kuukauden vehnäleivonnaisia, pizzaa, suklaata, olutta ja limuja. Kyllästyn jälleen, ja taas vaihtuu...
Ihmettelen sitä, kun monet puhuvat esim. nopeasti imeytyvien hiilihydraattien syönnin jälkeisestä väsymyksestä, turvotuksesta ja pöhöttyneestä olosta, tai terveellisen ruuan aikaansaamasta hyvästä olosta. Minä en tiedä mistään tuollaisesta. Suklaa ja vehnäleivonnaiset aiheuttavat hyvän olon tunteen, muuten en oikeastaan huomaa makuja lukuunottamatta mitään eroja eri ruoka-aineiden vaikutuksessa kehooni. (Tiedostan kyllä "elintapasairauksien" olemassaolon ja pitkäaikaisvaikutukset) En edes liho. Muita? Olenkohan vain sokea tuntemuksilleni?
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Mielenkiintoista lukea tällaisiakin kokemuksia! Itsekin 29-vuotiaaksi söin oikeasti mitä vain huvittaa. En osannut tehdä ruokaa joten söin roskaruokaa, eineksiä tai tein jotain ketsuppi-jauheliha-makaronimössöä. :D En syönyt paljoa kasviksia, salaattia en oikeastaan ikinä. Olin kyllä ylipainoinen, mutta mitään vaivoja ei ollut ja liikuntaakin harrastin säännöllisesti ilman mitään ongelmia, kunto oli ihan hyvä.
29-vuotiaana sitten alkoi verenpaine kohota ja keho vähitellen mennä huonoon kuntoon. Tajusin että ruokavalioni oli keholle taakaksi ja nyt se alkoi yksinkertaisesti luovuttaa. Ajauduin vain huonompaan kuntoon kunnes tein lopullisen ruokaremontin ja nyt vihdoin ymmärrän mitä ihmiset tarkoittavat kun puhuvat turvotuksesta, ruuan aiheuttamasta väsymyksestä jne. Olen siis nähnyt kummatkin puolet. :D
Nykyään syön kiltisti terveellisesti, koska vuosia ikään kuin "sain" syödä mitä huvittaa ja ne olivat ihan tarpeeksi minulle. Nyt vaalin kehoani ja kuuntelen mitä se haluaa, ja palkinnoksi saan hyvän olon ja energiaa riittää edelleenkin aivan kuin nuorempana. :)