Miksi ymmärrän niin usein väärin, tai tajuan vasta jälkeenpäin?

Esimerkkejä: poikkesin kerran työmatkalla ostamaan piilolasinestettä matkan varrella olevasta liikkeestä. Myyjä tai mikälie optikko kysyi kassalla että onko mulla heille piilolasiasiakkuus. Käsitin ensin että vain siinä tapauksessa voisin ostaa nestettä, ja aloin nolona soperrella jotain liikkeen sopivasta sijainnista matkani varrella.

Sitten olen aina ihmetellyt nähdessäni ihmisiltä pudonneita lapasia ym. nostettuna sähkökaappien jne. päälle, että miten pudonneen tavaran kohdalla sattuu aina olemaan joku koroke jonka päälle porukka nostaa löytötavaran. Kun itse ei koskaan meinannut löytää paikkaa mihin nostaa. Ihan hiljattain tajusin, että ko. tavarat ei ole löytyneet juuri siitä sähkökaapin edestä, vaan löytäjä on saattanut kantaa tavaraa vaikka satakin metriä mukanaan...

Näitä juttuja on lukuisia. Hyvin usein iltaisin mieleen palaa joku aiemmin päivällä käymäni keskustelu, ja lamppu syttyy että aaa, se tarkoittikin sitä!

Miksi mulla ei leikkaa? Ihan hyvin paperein olen koulusta valmistunut ja hyvässä työssä.