Mitä veikkaatte, että sitten tapahtuu kun Y-sukupolvi alkaa perimään vanhempansa?
Olen itse Y-sukupolvea. Isovanhempani tekivät omaisuutensa tyhjästä työllään, heidän lapsensa eli vanhempani omistavat yrityksiä ja heillä alkaa jo olla omaisuutta ja varallisuutta.
Mitä tapahtuu kun nämä siirtyvät meille, mitä veikkaatte? Äitini on suoraan sanonut, että on tyytyväinen koulutusvalintaani, koska sitten hänen kymmeniä työllistävä yrityksensä siirtyy suoraan minulle. Isovanhemmat ovat jo mökkinsä ja saarensa ja maansa jakaneet. Toiselta puolelta, jossa äitini ainut lapsi ja minä veljeni kanssa ainoat lapsenlapset. Isän puolelta on paljon enemmän serkkuja ja jälkikasvua.
Mitäs sitten tapahtuu kun yhtäkkiä kovalla työllä ansaitut omaisuudet heitetään meidän Y- ja vielä pahempi Z-sukupolven harteille?
Asiallista mietintää ja keskustelua, kiitos.
Kommentit (23)
Johannes Ekholm kirjoittaa aiheesta romaanin joka pohjautuu hänen whatsapp viestittelyyn itsensä kanssa.
Anteeksi toi ilmaus, "vielä pahempi, Z-sukupolvelle". Ihan tuli spontaanisti, koska en usko oman sukupolvenikaan ymmärtävän, mitä tuleman pitää ja miten suunnitella asioita pitkälle.
AP
Vierailija kirjoitti:
Koko Suomi tulee menemään isoon konkurssiin ja rahat tulevat haaskatuksi kankkulan kaivoon! Tämänpäivän nuoriso on täysin kelvotonta haihattelijaväkeä, joista ei ole yhtään mihinkään, etenkään mihin liittyy suuria rahoja.
t. Ensio, syntynyt 1898
Tapahtuu suuri yllätys. Suuret ikäluokat ovat oikeasti tuhlanneet rahansa pitkinä eläkevuosinaan ja nauttineet elämästä.
Oikeassa olet. Kun ei ole koskaan tarvinnut tehdä työtä sen vaurauden eteen ei sitä saa pysymään näpeissään.
Joku älykkö joskus muinoin analysoi että sukupolvet vaihtelevat siten, että joka toimen kerää omaisuutta, joka toinen tuhlaa sitä - tämä siis ruohonjuuritasolla. Yhteiskunnan onni lienee se, että aina on sekaisin eri vaiheessa olevia sukuja - osassa x-sukupolvi tuhlaa mutta osassa x- kerää lisää omaisuutta ja Y-sukupolven kohdalla taas toisin päin. Karkeasti ottaen tuntuu melko hyvin pitävän paikkansa suvuissa, joita tunnen, jossa sitä vaurautta on vähän enemmän kuin se mummon mökki ja lasten asp-lainalla hankkimat rivarikolmiot.
Ei tapahdu mitään poikkeavaa. Osa jatkaa vanhempien yrityksiä, osa tuhlaa perinnöt
Ruotsi on vauraampi yhteiskunta ennen kaikkea siksi, että siellä kansallisuusvarallisuutta on ehditty kartuttaa paljon pitempään kuin Suomessa. Miettimällä, mikä Ruotsissa on toisin kuin Suomessa, voit varmaan saada jonkinmoisen käsityksen asiasta. Mielestäni maailma ei muutu kovin paljon eikä nopeasti.
Kymmeniä työllistävä yritys ei ole silti se ihan tavanomaisin perintö vielä Suomessa. Luulen, että suurin osa saa perinnöksi käytännössä velattoman asunnon ja mitäänsanomattoman summan rahaa. Asuntokin saattaa sijaita muuttotappiokunnassa niin ei sillä vielä varhaiseläkkeelle jäädä.
Koulutus periytyy Suomessa vahvasti. Yrittäjäsukujen/rahasukujen vesat ovat pääsääntöisesti isiensä lapsia ja ovat tottuneet perheiden omaisuuteen ja sen käsittelyyn ja heidät on työnnetty myös pitkään koulutusputkeen. Persaukisen lapsi ei saa mitään mitä tuhlata, ja keskituloisen lapsi saa juurikin omakotitalon jostakin peräkylältä.
Ihmiset elävät oletusarvoisesti vanhaksi nykyään. Kun viimeinen vanhemmistasi kuolee 85-vuotiaana, olet itse jo 65-vuotias. Ehkei siinä hirveää kulutusjuhlaa aloiteta enää.
Summa summarum, en näe suuria uhkakuvia.
Mä kyllä vieroksun tuollaista ajattelua, että suurten ikäluokkien rahat ovat raskaalla työllä kerättyjä ja vain he ymmärtävät taloudesta mitään, tyhmät nuoremmat vain tuhlaavat kaiken. Tuosta raskaasta työstä sen verran, että he ovat syntyneet täysin erilaiseen maailmaan ja työllistyneet täysin erilaisille työmarkkinoille. 60-luvulla tehtiin 23-vuotiaasta kandidaatista heti jonkun ministeriön erityisasiantuntija jos virkamiesalalle valmistui ja sen jälkeen palkka on juossut vakaasti. Nyt samat ministeriöt kierrättävät palkattomia korkeakouluharjoittelijoita ja palkkaavat korkeintaan vuoden tai kahden erilaisiin projekteihin. Vakituinen virka julkiselta sektorilta on esim. valtiotieteilijälle ihan lottovoitto.
Ja niin, niillä perintörahoilla tuskin ostetaan kelohonkamökkejä Keski-Suomesta, vaan niitä käytetään ehkä esim. sapattivuoteen ja matkusteluun, mutta se ei tarkoita, että toinen olisi toista parempi tapa käyttää rahaa. Mistä kukakin onnelliseksi tulee. Muutenkin tämä alle 40-vuotiaiden porukka on paljon kulutuskriittisempää ja ekologisemmin ajattelevaa kuin vanhemmat ihmiset.
10 jatkaa, eli siis itsekin mielelläni olisin kerryttänyt varallisuutta, jos vain siihen olisi ollut mahdollisuus. Nyt 32-vuotiaana maisterina olen vihdoin ostanut omistusasunnon yhdessä miehen kanssa eikä minulla ole vieläkään vakituista työtä. Pätkätyö loppuu viiden kuukauden päästä ja sitten en taas tiedä mitä teen. Olen onnekas, kun on sentään se asunto, mikä sekin on pitkälti miehen vakaiden tulojen ansiota. Ja kuuntele sitten syyllistämistä siitä, kun ei muka osata käyttää rahaa eikä lapsiakaan tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuu suuri yllätys. Suuret ikäluokat ovat oikeasti tuhlanneet rahansa pitkinä eläkevuosinaan ja nauttineet elämästä.
Näin ja on otettu käänteinen asuntolaina, jolla on maksettu yksityinen palvelutaloasuminen. Mitään perintöjä ei tule vaikka omaisuutta vielä olisikin.
Eriarvoisuus jatkaa kasvuaan. Toiset perivät menestyviä tai ainakin menestyneitä yrityksiä. Osa "perii" vanhempiensa työttömyyden ja syrjäytyneisyyden...
Vaikka Suomessa on tai ainakin vielä eilen jokaisella on mm mahdollisuus hakeutua opiskelemaan mille tahansa alalle vanhempien varallisuudesta riippumatta, niin kyllä jatko-opiskelupaikkojen opiskelijoissa näkyy harmillisen paljon se, että jos vanhemmat ovat aikoinaan opiskelleet, tai miten he ovat suhtautuneet lapsensa kiinnostuksen kohteisiin. - Jos vanhempien asenne on ollut aina, että opiskelu on vain ajan hukkaa ja/ tai on "vain" oikeita ja vääriä naisten ja miesten ammatteja tai töitä, niin surullisen paljon tuo asennen näkyy myös jälkikasvussa.
Koska harva meistä voi valita vanhempiaan niin toivon, että myös he joiden kotitaustan olot ovat olleet kaikkea muuta kuin kannustavat ja suotuisat jaksavat myös tavoitella omia unelmiaan ja haaveitaan.
Jos historia toistaa itseään - sen varallisuuden minkä ensimmäinen tai toinen sukupolvi on hankkinut, sen viimeistään kolmas sukupolvi tuhoaa, ellei toinen sukupolvi ole ehtinyt sitä ennen tehdä.
Ja siksi harvoin perheyritykset säilyvät monen sukupolven ajan.
Asuntojen hinnat laskevat suurimmassa osassa Suomea. KUn ei ole ostajia. muuttuvat asunnot arvottomiksi.
Vierailija kirjoitti:
Tämänpäivän nuoriso on täysin kelvotonta haihattelijaväkeä, joista ei ole yhtään mihinkään, etenkään mihin liittyy suuria rahoja.
Nuoriso on ollut pilalla niin kauan kuin nuorisoa on ollut olemassa.
On se hyvä kun ei tarvitse stressata millään omaisuudella, kyllä se 90-luvun lama sen jo vei. Isot omakotitalot, veneet, arvotaulut..
No, tosiaan, eipä tarvitse miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuu suuri yllätys. Suuret ikäluokat ovat oikeasti tuhlanneet rahansa pitkinä eläkevuosinaan ja nauttineet elämästä.
Tämä. Suurten ikäluokkien vanhemmat elivät vaatimattomasti, mutta moni oli kuitenkin tilallinen ja maata oli hehtaaritolkulla. Perintömaat on myyty ja oma omaisuus törsätään makeaan vanhuuteen. Eipä suurilta ikäluokilta mitään suuria perintöjä ole jäämässä.
Vielä kun tietäisi mistä sukupolvista puhut.
Kun olin teini, meistä puhuttiin välillä sukupolvi x:nä ja välillä oli kyseessä generation next. En tajunnut sitä silloinkaan. Mitä nämä zetat ja yyt nyt ovat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämänpäivän nuoriso on täysin kelvotonta haihattelijaväkeä, joista ei ole yhtään mihinkään, etenkään mihin liittyy suuria rahoja.
Nuoriso on ollut pilalla niin kauan kuin nuorisoa on ollut olemassa.
Antiikin kreikkalaisetkin jo paheksuivat nuorisoa.
Koko Suomi tulee menemään isoon konkurssiin ja rahat tulevat haaskatuksi kankkulan kaivoon! Tämänpäivän nuoriso on täysin kelvotonta haihattelijaväkeä, joista ei ole yhtään mihinkään, etenkään mihin liittyy suuria rahoja.