Kaverini teki lapsen, koska halusi että joku kutsuu häntä äidiksi ja että joku tarvitsee häntä ja rakastaa häntä ehdoitta

Todella oksettavaa.

Ei se lapsi rakasta jos ei äiti rakasta takaisin. Voipi tulla ongelmia, jos odottaa ehdotonta kiintymystä olematta itse kykenevä kiintymään.

Ei se lapsen rakkaus kyllä mikään selviö ole...

Koira olisi ollut tuohon tarkoitukseen parempi.

Vierailija kirjoitti:

Koira olisi ollut tuohon tarkoitukseen parempi.

Mutta se ei kutsu äidiksi.

No jaa, olen mä huonompiinkin syihin törmännyt. Ei sentään tehnyt lasta paikatakseen parisuhdetta tai kusettaakseen lisää tukia.

Miksi itse teit lapsia?

Miksi Ap teki lapsia?

Nämähän ne normaalisti on syynä lasten hankkimiseen. Pitäisikö siihen parempikin syy olla?

Mä tiedän parikin naista jotka ovat hankkineet lapsen tuon takia. Toisella on pahoja mt-ongelmia. 

On täyttä puppua väittää, että lapsi rakastaa ehdoitta. Siksihän monet juopot sun muut kuvittelevat, että on ok ryypätä lasten läsnä ollessa tai lyödä lapsia. 

Olin juuri tulossa kysymään että miksi kukaan tekee lapsia? Siis mikä on HYVÄKSYTTÄVÄ syy? Itse tein siksi koska halusin ja ajattelin että ovat söpöjä ja mukava seurata kun kasvavat ja elää heidän kanssa. Aika karmaisevaa eikö?

Mitkähän syyt ovat hyväksyttäviä? Ilmeisesti monikaan ei löydä hyviä syitä lasten tekoon, kun niitä syntyy niin vähän.

Ei mulla ole lapsia. Miksi jotkut kommentoijat olettaa näin? Mutta jos jonain päivänä päädyn lastenhankintaan (tai siis sen yrittämiseen), niin syynä on kyllä se, että olisi kiva seurata heidän kasvuaan ja näyttää maailmaa ja jakaa kokemuksia heidän kanssaan. Mutta en ole niin riippuvainen toisista ihmisistä, että hankkisin lapsia siitä syystä, että joku tarvitsee minua! Herranen aika, silloin on asiat elämässä aika huonosti. Ja mites sitten kun lapset lentää pesästä? Tulee varmaan aika tyhjä olo jos koko elämän tarkoitus on olla tarvittavana.

ap

Mikä sitten on hyväksyttävä syy? Minäkin tein koska halusin olla äiti. Halusin, että minulla on lapsi.Tottakai haavekuvaan kuului, että lapsi rakastaa minua ja minä lasta, sitähän äidit ja lapset tekevät! Mitä ihmeen karmaisevaa siinä on?

Enemmän minua huolestuttaisi että lapsi tehdään jotenkin sen miehen takia, koska rakastetaan miestä, ja halutaan hänen kanssa rakkauden hedelmä. Silloinhan ei ajatella itse lasta ja sitä itse äitiyttä lainkaan.

Haha, ap:llä ei edes ole lapsia XD

Tule sitten kertomaan, kun olet tehnyt lapsia, että mikä lopulta sai sinut tekemään niin valtavan päätöksen.

Teoriassa on niin helppo kaikkea mietiskellä. Päätös lapsen tekemisestä on valtavan suuri, koska tietää että sitä päätöstä ei voi perua. Kaiken muun voi, paitsi sitä.

Lapsi tehdään vaistoista käsin noin ja ok. Oikeasti sitten vanhempana se tehdään että yksi uusi ihminen saisi oman elämänsä aikanaan.

Miten muuten kukaan voi oikeasti ajatella niin että itsestä tullut uusi ihminen on VIIMEINEN jonka haluaa tehdä jos se on jo alullaan ainakin? Huonomminkin voisi käydä kuin uusi ihminen tulla?

Mun kaveri teki samoin. Lapsi ei oppinutkaan puhumaan ja äiti oli siitä vihainen lapselle kun ei kutsunut edes äidiksi vaikka hän hänet tänne on tehnytkin. Eihän se sitä lasta saanut lopulta pitää.

Noh, mun anoppi halusi tuosta syystä lapsenlapsia, jotta rakaistaisi (ja ihailisi) häntä ehdoitta ja hän saisi olla jollekin aivan erityisen tärkeä..

Mua ahdisti tuo paljon esikoisen syntyessä, ja jouduinkin tekemään jämäkästi selväksi, kuka tässä on lapsen saanut ja ettei lapsen elämän tarkoitus ole tuottaa mummolle merkitys elämään... mut jos aikoinaan olisin tänne avautunut, niin mut ois varmaan haukuttu mustikseksi ja ilkeäksi ja mitä kaikkea.. koska eihän niitä mummoja saa moittia, aina äidissä vika.