Lue keskustelun säännöt.
Tuttuni oli unohtanut vauvan kotiin!
02.08.2007 |
Oli siis vaan lähtenyt kotoaan ja autossa matkalla kauppaan oli muistanut että vauvahan nukkuu kotona sisällä! Onneksi ei ollut vauva herännyt sillä välin yksinään!
Ja ei ole edes esikoinen vaan hänellä on toinekin lapsi joka oli tuolloin ilmeisesti kerhossa.
Kommentit (27)
mutta kuopuksen kyllä unohdin kerran. Kas kun siinä vaiheessa oli univelkaa jo kolmelta vuodelta, eikä päivälläkään ollut tauon taukoa, olin paljon väsyneempi kuin esikoisen kanssa... Ja lähdötkin olivat työläämpiä eli ilman vauvaakin oli vipinää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin aikanaan unohdin hakea lapsen hoidosta. Muistin vasta kotipihalla että jotakin on tekemättä ja eiku takasin
kun olin yleensä kaupassa lapsen kanssa ja sillä kertaa lapsi olikin isänsä kanssa kotona.... Selitin tyhjille kärryille jotain tyyliin, että " istu nyt vielä vähän aikaa rauhassa, niin äiti maksaa ostokset" . Kassatätiä nauratti ja minäkin nauroin kohta naama punaisena... :)
jatkuva moka.. tutuksi olen myyjille tullut
mutta kun menin serkulle kylään niin unohdin lapsen kaukaloon istumaan ja rupesin vain keittämään kahvia iloisena kun serkku sillä aikaa oli koirien kanssa ulkona. Meni vaikka kuinka kauan ennenkuin muistin että jotakin jäi.. lapsi toppapuvussa kuumissaan keittiön nurkassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
palasin takaisin autosta ja sanoin, että jotakin jäi...
Ei huomannut tuttavatkaan!
Vierailija:
kun olin yleensä kaupassa lapsen kanssa ja sillä kertaa lapsi olikin isänsä kanssa kotona.... Selitin tyhjille kärryille jotain tyyliin, että " istu nyt vielä vähän aikaa rauhassa, niin äiti maksaa ostokset" . Kassatätiä nauratti ja minäkin nauroin kohta naama punaisena... :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun vauva oli 2kk ikäinen, säpsähdin että mites vauva nukkuu huoneessaan näin kauan, ja säikähdin pirusti kun huomasinkin vauvan olevan rinnalla syömässä :) tänään jälleen unohdin missä vauva on, menin huoneeseen sänkyyn katsomaan ja kun ei ollut siellä kysyin jo vähän hädissään mieheltäni että missä vauva on, niin lattiallahan se oli leikkimässä. Ei tarvitse varmaan kertoa että univelkaa on.
Lapset 2v ja 4v kävelivät lähelläni, mutta rattaat oli mukana sekä ostoksia että 2v:n uhmakohtauksia varten. Kun uhmis sai raivarit eikä kävellyt sinne minne halusin, laitoin rattaisiin valjaisiin. Hetken se siinä möykkäsi mutta sitten tyytyi osaansa. Yhtäkkiä aloin kassajonossa katsella hädissäni ympärilleni että missä se kuopus on, ja kysyin esikoiseltakin missä " Emma" on. Esikoinen näytti ja vastasi että rattaissa. Hiukan nolotti kun ympärillä olevat ihmisetkin huomasivat säikähdykseni, mutta sydämeni laskeutui kurkusta takaisin paikalleen :o)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huomaan heijaavani kärryjä, niinku lastenrattaita yleensä. Noloa.
Oltiin miehen kanssa menossa asioille. Kaksi isompaa lasta oli viety hoitoon ja " äänetön" pikkunyytti jäi tuhisemaan kaukaloon autoon, kun lähdettiin miehen kanssa kävelemään katua eteenpäin. Oli jotenkin sellainen olo että lapset on hoidossa kun kaksi oli viety ja kolmas tuoretapaus ei pitänyt takapenkillä mitään ääntä.
Minä sitten yhtäkkiä keskellä katua hihkaisin " VAUVA jäi" No eipä mitään pikakaarros takaisin ja nukkuva vauva mukaan. Onneksi tapahtui niin nopeasti kaikki ettei kukaan ehtinyt kiinnittää huomitota yksin olevaan vauvaan eikä itse ehditty asioimaan. Ois ollu nolompaa tiskiltä pompata ylös " että hei yks juttu unohtu" ja hetken päästä tulla vauva kainalossa taka :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihania juttuja, kertokaa lisää!
Itsekin olen kaupassa usein heijannut ostoskärryjä..hieman noloa, mutta aika tavallista varmaan.. ;)
Yleensä vauva (silloin 2kk) oli isänsä ja esikoisen kanssa kotona, kun kävin pikaisesti kaupassa, mutta sillä kertaa vauva oli mukanani.
Vauva nukahti siihen kärryjen vauvakaukaloon ja maksoin ostokset ja vein kärryt paikoilleen. Tuon jälkeen tyynesti otin kassit ja läksin kohti ovea. Onneksi yksi täti-ihminen juoksi perääni ja huusi, että Hei, jotain tais jäädä...
Juu, olin tuolloin valvonut lähes kuukauden putkeen, ainoastaan 3-4 tunnin yöunilla per yö esikoisen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myös pariin otteeseen ulkomailla oleskeltuani vastaillut suomea puhuville myyjille englanniksi. Heh! *punastus*
Kakkonen syntyy pian.
Muuten huomaan usein refleksinomaisesti hyppyyttäväni esikoista 2 v suht reippaasti polvillani vaikkka ei olisi tarvettakaan. On hiukan kärsimätön luonne tämä esikoinen ja jaksaa hermostuneena keskittyä esim. jos pukemisen välit hyppyytän... kylässä ja kerhoissa usein katsovat hiukan pitkään.
mutta jotain muuta unohtui:
jonotin kiltisti kassalle, maksoin ostokset, pakkasin ne kassiin ja puhalsin ovesta ulos. tavarat jäi hihnan päähän. kotona sitten ihmettelin, että missäs piimäpurkki on...
Vierailija:
mutta jotain muuta unohtui:jonotin kiltisti kassalle, maksoin ostokset, pakkasin ne kassiin ja puhalsin ovesta ulos. tavarat jäi hihnan päähän. kotona sitten ihmettelin, että missäs piimäpurkki on...
Vähän hävetti soittaa perään ja kysyä, onko kassi vielä tallella...
Kotipihassa huomasin, että vauvan turvakaukalo oli penkillä enkä ollut kiinnittänyt sitä mitenkään. :(((
Saatte kaksi arvausta: tuntuiko minusta, että olen huono äiti, kyllä vai ei?
Ostokset olen moneen kertaan unohtanut kauppaan, yleensä vain maksanut ja lähtenyt eli en edes pakannut.
Vauvan unohdin vaunuissa nukkumaan koirapuiston ulkopuolelle. Lähdin vain vanhan kaavan pitkän puiston toisesta portista ulos koirien kanssa ja vauva jäi toiselle portille nukkumaan. Ehdin jopa käbellä kotiinpäin jonkin matkaa ennen kuin hokasin!!! Ja juoksujalkaa takaisin!
Olemme myös miehen kanssa " unohtaneet" vauvan kaukalossa eteiseen. Paremminkin ehkä molemmat kuvittelivat toisen ottavan vauvan ja sitten istutaan autossa kahdestaan :)
sattuuhan näitä... minut on 70 luvulla unohdettu vaunuissa nukkumaan kaupan eteen :) Siihen aikaan vielä vauvat jätettiin yleisesti " parkkiin" kauppareissujen ajaksi kaupan ulkopuolelle. Kotona vasta äitini oli hokannut, että kenelles näitä vaippoja ostikaan
Kun tarpeeks väsyttää, niin sitä unohtelee kaikenlaista.
Viime talvena minäkin unohdin monta kertaa, että mulla edes lapsia on, ainakaan montaa. Vilkuti, vilkuti vaan, kaikille niille, jotka ihmettelivät, miksei tuokaan nainen puistossa vahdi yhtään, mitä lapsensa puuhaavat. Onneksi meidän puistossa on sentään aidat ympärillä.