Hiljainen puheääni..

Pienet äänihuulet. Älä anna miehesi komennella

Minulla on kaveri, jolla myös on hiljainen puheääni. Ja minulla kai kuulossa jokin vika, kun usein en kuule. Olen kyllä normaalikuuloinen, mutta en erota puhetta taustahälystä. Usein sitten harmittaa, kun en kuule kaverini vastausta, vaikka nimenomaan olen kysynyt häneltä jotain ja yritän keskittyä kuuntelemaan. Mutta kun en kuule, niin kysyn sitten, että mitä sanoit. Kaveria ilmeisesti harmittaa, etten kuullut, joten hän ei toista vastaustaan. Siinä sitten hölmistyneenä ihmettelen, että miten siitä jatkaisi, kun oleellista tietoa jäi saamatta, enkä oikein edes tiedä suuttuiko toinen vai mikä sitä vituttaa. Tyrehdyttää kyllä tehokkaasti keskustelun tuo tilanne.

Minulla on hiljainen puheääni tupakoinnin ansiosta.

Vierailija kirjoitti:

Pienet äänihuulet. Älä anna miehesi komennella

Sano sille että HV.

Ilkeä mies.

Minulla taas on luontaisesti kova puheääni. Hiiskuin koko peruskoulun, mutta sen jälkeen kun sain lukiossa äidinkielenopettajakseni kovaäänisen naisen, päätin, että enää en hiisku. Mies valittaa kovaäänisyyttäni, mutta ei voi mitään.

Äänenkäyttöä voi harjoitella esim. puheterapiassa, jos puheääni on oikeasti häiritsevän hiljainen. Häiritsevällä tarkoitan sitä, että muut eivät ihan oikeasti pysty kuulemaan mitä sanot. Ymmärrän, että sinun on vaikea puhua kovalla äänellä, jos olet luonnostaan pieniääninen. Minulla on hyvin huonokuuloinen ystävä, joka vasta odottaa kuulolaitteen saamista, ja joudun aina puhumaan hänelle melkein huutaen, vaikka minulla ei ole mitenkään hiljainen ääni. Se on tosi rasittavaa äänelle.