Satu jota et unohda!!

Satu Tiivola

Mitäs sä haluaisit kuulla?

Grimmin sadut oikeina versiona. Unohdetaan Disney.

Grimmin veljekset varastivat surutta muiden kirjailijoiden tarinat ja julkaisivat ne ominaan.

Satu Hassi

Satu Taiveaho

Kiinnostaa lähinnä siksi ku on tullut paljon mietittyä suomalaista tarinankerrontaa ja satu-kulttuuria:)

ap

Eräs Satu jonka kanssa työskentelin joskus. :) Harmi että otti loparit ihan yhtäkkiä.

Sellainen satu kuin SUSI SUSI. Kertoi nuoresta lammaspaimenesta, joka lampaita vahtiessaan pitkästyi ja huvikseen huusi aina SUSI SUSI, jolloin kyläläiset tulivat paikalle. Tätä toistui päivästä toiseen, kunnes kyläläiset eivät enää tulleetkaan paikalle. Jättivät tulematta juuri sillon, kun ihan oikeasti paikalle tuli susi. Susi söi lampaat ja paimenet. Opetus: Älä valehtele.

Pieni tulitikkutyttö. Sen takia kun oli niin surullinen,

Grimmin sadut ja viisikot! En ikinä unohda niitä lapsyuden satuja joissa mentiin susia karkuun ja oksat repivät kasvoja pimeässsä.... ja sitten päästiin turvaan lämpimään toisten luokse. Myös salaisuus sarja oli hyvä!

Paul Bunyan. Myös Lohengrin oli vaikuttava.

Kirsi Kunnaksen Satu onnesta. Siinä oli pariskunta Tivivit ja Siririt, jotka asuivat pientä mökkiä keskenään ja elivät vaatimatonta mutta rauhallista elämää. Tivivitiä alkaa kutenkin vaivata salaperäinen tyytymättömyys, elämässä ei ole ihan tarpeeksi, ja hän päättää lähteä etsimään ONNEAAN. Sitten kun hän sitä löytää, hän tuo Siriritillekin tarpeeksi. Tivivit atkustaa erilaisten maiden läpi, joissa elämä ja olot ovat erilaisia ja joka paikkaan tullessaan hän luulee löytäneensä onnen, mjtta kaikissa paikoissa on liikaa jotain. Toisissa sataa liikaa, toisissa paistaa liikaa aurinko ja kun lopulta löytyy paikka, jossa kaikki on hyvin, siellä on liian tylsää. Lopulta Tivivit lähtee kotiin. Tullessaan hän pahoittelee Siriritille, ettei löytänyt eikä siksi voinut tuoda yhtään onnea mukanaan. Siririt kuitenkin hypää Tivivitin kaulaan, ja nyyhkäisee "Tivivit on Siriritin Onni".

Olipa kerran Satu,

Ihmemaa Oz on paras tai ainakin yksi parhaista. Dorothyn hahmo kuvaa hyvin tämän päivän liberaalia naista. Somewhere over the rainbow on jokin maaginen paikka ,josta löytyy unelmien rikas prinssi upealla valkosella ratsulla. Dorothy etsii unelmaa, jota ei ole. Tämän Dorothykin lopussa tajuaa..se tylsä maalaistalo Arkansasissa oli sittenkin se paras. Minusta Oz kuvaa juuri sitä kuinka me haemme sitä Graalin maljaa , joka tekee elämästämme mukamas jotain ainutlaatuista.. Mutta eräänä päivänä se uni aina päättyy.