Lue keskustelun säännöt.
Yksinäisen, työttömän sinkkunaisen elämä
17.01.2017 |
on yhtä helvettiä.
Kokemusta on "yksinäisyydestä" jo ennaltaan kyllä, mutta ainakin opiskeluaikoina oli koulu ja siihen liittyvät vapaa-ajan harrasteet, joiden puitteissa tavattiin sitten niitä koulusta tuttuja tyyppejäkin.
Nyt ollessani työtön ja asuessani kylässä, jossa minua kiusattiin aikoinaan kamalilla paskapuheilla ja sosiaalisella eristämisellä tunnen eläväni kuin limbossa. Minnekään täältä ei voi muuttaa, kun ei ole tiedossa töitä ja opiskelupaikankin saa ehkä vasta syksyllä.
Eipä täältä ole minulle kumppania löytynyt - saati sitten kavereita. Ne vanhat paskajuorut kai kiertävät yhä(!).
Haluaisin päästä muuttamaan pois ja päästä takaisin uuden elämän alkuun. Käynhän minä nyt kuntouttavassa työtoiminnassa, vaan kun se ja siellä sosialisointi ei itselleni riitä.
Eipä minulla täällä ketään ole synnyinperheen/suvun lisäksi + kaikki vanhat kaverisuhteetkin ulkopaikkakuntalaisiin ovat kuolleet.
Vielä ilman kumppania ollessa tunnen olevani niin totaalisen yksin. :(
Että onpas tässäkin ihan vitun kiva elämä.
Kommentit (14)
Samaistun elämäntarinaasi ap. Olen myös ollut monenlaisten satuttavien, ilkeämielisten puheiden kohteena, ei niinkään suoraan ole tullut kukaan päätään aukomaan, mutta ihmisten ilmeet, eleet ja ivalliset naurahdukset ovat kertoneet karun totuuden. Vihaan tätä kieroutunutta ja umpimielistä kylää.
Inhoan elämääni usein, ja itseäni. Minulla ei ole myöskään kumppania, enkä varmasti koskaan tule saamaan perhettä. Ystäviä minulla kyllä on muutamia ja töissäkin käyn.
Vaikka elämäniloni on usein kadoksissa, olen päättänyt että periksi en anna. Muutan tulevaisuudessa vaikka kauas korpeen asumaan muiden ihmisten ulottumattomiin, enpähän silloin vaivaisi muita läsnäolollani. Luonto ja eläimet, joita rakastan, olisivat lähelläni.
Tsemppiä elämääsi ap!
Yksinäinen nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänne kannattaa avautua kun saa kuulla ainoastaan miten naiset saa seksiä ja suhteen aina kun haluaa ja meillä on niiiiin helppoa kaikki.
T: toinen yksinäinen työtön sinkkunainen.
Pääsin muuttamaan Helsinkiin pikkupaikkakunnalta mutta eipä se elämä täällä paremmaksi muuttunut. Ylitarjontaa omanikäisistä naisista ja miehillä vaatimustaso pilvissä.
Tsemppiä, et ole yksin.
Hakekaa toiselle paikkakunnalle kouluun tai töihin. Pois sieltä vanhasta paskasta! Kyllä se asuntokin sieltä löytyy.
Vastaava työtön luuserimies ei tietysti kelpaa?
Niin toi on ihan totta. Olen siis asunut ja opiskellutkin jo muualla ja ittellänikin on jopa suhde takana mutta itseäni hieman pelottaa ajatus muualle lähtemisestä vailla "päämäärää", koska sairastan skitsofreniaa. Sairauteni on muuten juurikin se syy, miksi hakeuduin takaisin vanhoille kotikulmilleni. Suhde se kaatui siihen kun kumppani ei edes osastoaikaani kestänyt ja tarvitsin sitä lohtua ja turvaa, jota suvultani sain koska "näin" ja " kuulin" niin pelottavia asioita ollessani psykoosissa, etten olisi kestänyt niitä muualla.
Kuntouttavassa olo on nyt minulle tarjonnut myös henkistä ja sosiaalista kuntoutumista.
Mutta todella hyvä neuvohan tuo sellaisille on, jotka eivät tällaista sairasta.
Itsekin voisin lähteä hetivaikkanyt muualle mikäli tietäisin, että pääni sen kestäisi. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta mistä heitä löytää?
Ja mulla on kanssa hyvin poikkeavat mielenkiinnonkohteet, ns. massastakin erotun (mutta sievästi) vaatteineni, koruineni ja luonteeltani.
Kyllä mullakin on kriteereitä miehen suhteen, haluaisin ihmisen, joka ymmärtäisi minua ja tajuaisi, että käyttessäni lääkkeitä olen ihan normaali ihminen enkä sekaisin kuin seinäkello.
Valitettavasti sukuperimääni kuuluu juuri se sairaus, joka on täällä Suomessakin yhä se eniten tabu. - eipä siitä pahemmin tee mieli kertoa muille.
Siis jos opiskelut alkaa vasta syksyllä, niin toivottavasti edes toisella paikkakunnalla??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin joo, negaa tulee heti, kun kirjoitin isöäidiltäni "perimästäni" sairaudesta. •rolleyes• Olisi varmaan pitänyt sekin yrittää mahduttaa tuohon otsikkosarakkeeseen, vaikkei mitään oireita olekaan. Sairaus vain on.
Vierailija kirjoitti:
Siis jos opiskelut alkaa vasta syksyllä, niin toivottavasti edes toisella paikkakunnalla??
Opiskellessa saa uusia ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tänne kannattaa avautua kun saa kuulla ainoastaan miten naiset saa seksiä ja suhteen aina kun haluaa ja meillä on niiiiin helppoa kaikki.
T: toinen yksinäinen työtön sinkkunainen.
Pääsin muuttamaan Helsinkiin pikkupaikkakunnalta mutta eipä se elämä täällä paremmaksi muuttunut. Ylitarjontaa omanikäisistä naisista ja miehillä vaatimustaso pilvissä.
Tsemppiä, et ole yksin.
Et sinä neitsyt kuitenkaan ole ja jos olet, niin omasta tahdostasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänne kannattaa avautua kun saa kuulla ainoastaan miten naiset saa seksiä ja suhteen aina kun haluaa ja meillä on niiiiin helppoa kaikki.
T: toinen yksinäinen työtön sinkkunainen.
Pääsin muuttamaan Helsinkiin pikkupaikkakunnalta mutta eipä se elämä täällä paremmaksi muuttunut. Ylitarjontaa omanikäisistä naisista ja miehillä vaatimustaso pilvissä.
Tsemppiä, et ole yksin.
Et sinä neitsyt kuitenkaan ole ja jos olet, niin omasta tahdostasi.
Tämä liittyy, miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänne kannattaa avautua kun saa kuulla ainoastaan miten naiset saa seksiä ja suhteen aina kun haluaa ja meillä on niiiiin helppoa kaikki.
T: toinen yksinäinen työtön sinkkunainen.
Pääsin muuttamaan Helsinkiin pikkupaikkakunnalta mutta eipä se elämä täällä paremmaksi muuttunut. Ylitarjontaa omanikäisistä naisista ja miehillä vaatimustaso pilvissä.
Tsemppiä, et ole yksin.
Et sinä neitsyt kuitenkaan ole ja jos olet, niin omasta tahdostasi.
Tämä liittyy, miten?
Siihen että saat seksiä aina kun haluat ja voit vielä valikoida miehiä siihen esim tinderistä.
Sinkkunaisten valitus ei ole kovinkaan uskottavaa.
Jokainen mies on neitsyt omasta tahdostaan. Ei muuta kuin lähipubiin, siellä on meno nousujohteinen viimeistään kymmenestä eteenpäin. Aivan satavarmasti pääset neitsyydestäsi eroon kunhan käyt alkon kautta ja vilautat pulloa lähimmälle pubiruusulle. Että voitaisiinko sopia että lopetatte ulinan tästä neitsyysasiasta?
Mä tein näin: laitoin vuokrahakemuksen meneen pariin paikkaan ja molemmista tuli viikon sisällä tarjous asunnosta. Vaikka olin tosiaan työtön. Junamatkaan meni toki rahaa mutta olin säästänyt. Kävin katsomassa asuntoja. Oli jännä vaan repäistä, tuleva kotikaupunki oli mulle ihan tuntematon. Ja kukaan ei tuntenut mua siellä, mikä olikin parasta. Kuukausi myöhemmin asuin jo siellä. Kaupunki oli iso, eksyin siellä monesti. Se oli seikkailu. Samalla tein elämäntaparemontin. Ruokavalio uusiksi ja kuntosalia ja lenkkeilyä. Alle vuosi niin sain työpaikan. Hommasin itelleni koiran. Oli mahtavaa. Aloin katsomaan miehiä sillä silmällä. Lupasin itselleni että nyt ujous ja estot pois, mun on aika elää. Sitten tapasin mieheni ja pari vuotta myöhemmin meille on tulossa vauva. Olin siellä pikkukylässä ihan onneton ja yksinäinen. Mutta kuten näet, asioille voi itsekin tehdä jotain.