Miten 5-vuotias suhtautuu vanhemman toistuvaan poissaoloon?

Veljenpoikani täyttää kesällä viisi vuotta. Isänsä aikoo lähteä töihin toiselle paikkakunnalle. Viisi päivää töissä, neljää päivää vapaalla eli pojan kanssa -rytmillä. Alkuun lapsi olisi kahden äitinsä kanssa isän ollessa töissä. Parin kuukauden päästä äiti jatkaa opiskeluja ja lapsi olisi isän töissä ollessa isovanhemmillaan. (Äiti opiskelee toisella paikkakunnalla arkipäivät.)

Lapsi on ehdottomasti ns. isän poika, äidillä on mt-ongelmia ja nähtävästi ei sen vuoksi jaksa olla pojan kanssa samalla tavalla kuin isä. Miten kokemustenne mukaan lapsi selviää tuollaisesta toistuvasta isän poissaolosta, varsinkin kun isän kanssa läheisempi suhde kuin äidin kanssa.

Isä kun ei näe tuossa töihin lähdössä mitään ongelmaa... Itseäni tilanne hirvittää, varsinkin kun jo ennestään lapsella on epäpysyvyyden kokemuksia äidin sairauden ja opiskelujen takia.