Laihduin paljon ja huomasin, että maailma onkin ystävällinen paikka!
Muutin elämäntapojani jouduttiiin kokemaan suuren elämän muutoksen. Muutos sai aikaan ketjureaktion; siinä elämän muutoksessa muuttui myös elämäntapani ja laihduin PALJON. Entisestä tosi lihavasta tulikin hoikka, ja samalla myös yllättäen paljon kauniimpi kuin ennen, kun omat piirteet ja luusto tuli esiin.
Nyt ero läskin ja hoikan kauniimman minän kanssa on kuin yöllä ja päivällä mitä tulee siihen kokemukseen miten tulen kohdelluksi. Olen yllättynyt tästä erosta! Ensinnäkin suurin ero on miesten huomiolla: ennen olin näkymätön ja olin jo niin tottunut siihen, että olenkin täysin hämilläni, kun nyt hoikkana saan miehiltä hymyjä, minulle avataan ovia, ja esim ollessani vapaalla baarissa, miehet katsovat minua, katsovat silmiin ja hymyilevät, lähestyvät. Ennen olin näkymätön, kukaan ei koskaan hymyillyt (siis tuntemattomat) jne.
Olen yllättynyt miten ystävälliseksi maailma on muuttunut, vaikka ymmärränkin että sekin on osaltaan pintaa.
Kommentit (10)
Miten laihduit ja kauanko kesti laihtua ja paljonko siis lähti? Huomasitko siinä matkan varrelle mitään muutoksia asenteissa vai vasta nyt laihimmillasi?
mun mielestä miesten reaktiot on jopa ärsyttäviä, ois kiva että nähtäis se sisinkin eikä vain ulkonäköä.
Miten suhtaudut saamaasi myönteiseen huomioon, kun tiedät, että se perustuu pelkästään siihen miltä näytät?
Selvästi myös osa asenteesi on muuttunut. Itse olen tavannut,anteeksi jos tämä nyt loukkaa jotakin, aika usein lihavia ja monesti myös einiinkauniita naisia, jotka ovat minulle ja muille töykeitä,baarissa jos heidän kaveriaan joku yrittää iskeä tai edes juttelee niin ovat heille töykeitä, ja ainuttakaan hymyä näy naamassa. Itse olen ihan ok näköinen mutten tod mikää missi,pieni tappi olen mutta silti tuntuu että itse pitää todistella olevansa kiva/ystävällinen/eihuora ihmisille joka itse naamanorsunvitulla torjuu alkeellisimmatkin lähestymisyritykset :D
Minuakin kiinnostaa paljonko laihduit? Ja ikä myös.
Oletko varma että osa tästä ei johdu myös siitä että olet nyt itsevarmempi ja rennompi? Mulla on ollut mm posttraumaattinen stressireaktio ja silloin välttelen toisten katsekontaktia ja pidän kaiken kanssakäymisen minimaalisena.miehet ei todellakaan lähesty paljon,vaikka paino on ollut sama.
Ap tässä. Eräs todella tärkeä läheinen läheiseni kuoli, syöksyin masennukseen, ruoka ei maistunut vuoteen. Kun nousin pohjalta, rakastuin ja elin hetken ihanassa parisuhteessa (joka tosin päättyi lopulta ystävyyteen) jossa kumppani harrasti "terveitä elämäntapoja" kuten punttisalilla käymistä, juoksua ja terveellistä ruokaa. Laihduin 45 kg, (noin puolessa toista vuodessa, ) ja kiinteydyin, kun innostuin liikunnasta ja sain kumppaniltani asiantuntevaa ohjausta.
Olen siis 26 vuotias.
Olin tähän asti ollut koko elämäni lihava.
Nyt kun laihtumisen on saavuttanut ns lakipisteensä, eli ylimääräistä ei ole, ja kroppa on kiinteä, niin nyt se positiivinen kohtelu on huipussaan, toki olen myös itsekin itsevarmempi.
Minä olin ennen laiha ja yleensä naisilta tuli negatiivisia katseita tai esim. baarissa saatettiin tönästä ohi mentäessä. Miehiltä tietenkin tuli vain sitä jatkuvaa huomiointia, niin positiivista kuin hieman vaivaannuttavaa. Nykyään olen lihava niin naiset ovat ystävällisiä ja miehille näkymätön :D Olen myös elämänmuutoksen parissa niin saa nähdä miten asiat muuttuvat, toisaalta olen nyt vanhempi että ehkä en ole niin toisille naisille enää niin kova uhka kuin 20v. laihana blondina.
Vai niin. Kylläpäs oli mielenkiintoista.
Miten laihduit? Totta tuo kuvailemasi myös.