Onko olemassa "se oikea"? Mistä sen tunnistaa?

Se on sun adoptoitu veljesi?

Just kirjoitin samankaltaisesta asiasta joku hetki sitten ;)

Minä uskon että on. Jotenkin kaikki oli ensisilmäyksellä selvää kuin näin mieheni ensimmäisen kerran. Sen vain tuntee.

Niita on kuule useita. Tama jonka nyt tapasit on varmaan yksi niista... heittaydy juttuun mukaan. Katso minne se vie sinut.. jos vaikka pitkaan parisuhteeseen ja jos ei se toimi, ni sitten tulee uusia. 

Miksi luulet, etta ihmiset menevat naimisiin ja sitten jotkut eroavat. Joskus rakkaus loppuu, eika siina ole mitaan pahaa.  Elama on upea seikkailu ja kaikkea kivaa tiedossa kulman takana.. 

En usko että jokaiselle olisi olemassa se yksi ainoa oikea, kyllä niitä "sielunkumppaneita" löytyy maailmasta useampiakin.

Itsekin olen tämän kokenut, jopa kaksi kertaa. Toisella kerralla kohtaamisesta syntyi suhde, toisella kertaa olimme molemmat varattuja, ja vaikka yhteys välillämme oli todella voimakas, emme voineet erota sitoumuksistamme. Jälkimmäistä jäin miettimään moneksi vuodeksi; mies oli aivan kuin miespuolinen versio minusta. En ole koskaan kokenut kenenkään kanssa sellaista yhteenkuuluvuutta.

Tuntuu että on.

Ei sitä voi olla huomaamatta kun sen tapaa. Ero muihin on niin valtava.

Minäkin tunnistin sielunkumppanini heti, ja hän minut. Mutta silti riitelimme liikaa ja erosimme.

Itse en oikein usko, koska en ole sellaista tavannut. Olen kyllä tavannut ihmisiä, joiden kanssa on parempi yhteys kuin useimpien kanssa.

Pelkään pahoin että mun oikea on naimisissa oleva työkaveri :(

Meidän välillä on jotain ihan käsittämätöntä sähköä. Sen varmasti huomaa muutkin. Itse olen eronnut juuri. Niin kauan kuin tuo mies on naimisissa meidän välille ei tule mitään. Mutta sitähän ei tiedä mitä elämä eteen tuo ja tuo mies todellakin on se oikea.

En ole koskaan kokenut mitään tällaista vaikka olen jo 39-vuotias.

Vierailija kirjoitti:

Pelkään pahoin että mun oikea on naimisissa oleva työkaveri :(

Meidän välillä on jotain ihan käsittämätöntä sähköä. Sen varmasti huomaa muutkin. Itse olen eronnut juuri. Niin kauan kuin tuo mies on naimisissa meidän välille ei tule mitään. Mutta sitähän ei tiedä mitä elämä eteen tuo ja tuo mies todellakin on se oikea.

En ole koskaan kokenut mitään tällaista vaikka olen jo 39-vuotias.

Sama tilanne paitsi että ollaan molemmat varattuja

Sitähän sanotaan että jokaiselle on jossain se "oikea". Olen yli 50 v nainen, koskaan ei sitä oikeata ole tullut vastaan. Ainoastaan niitä vääriä. Ehkä kaikille ei ole tarkoitettukaan sitä ns. oikeata. 😊

Ei ole. Ei ainakaan mulle ole ollut. Menn sitten vaan yhteen jonkun suht kivan kanssa.

En osaa sanoa, onko jokaiselle yksi vai useampi oikea, mutta sen "vaan tietää".

37-vuotiaaksi mun piti elää, että tapasin yhden joka oli 100% varmasti mulle tarkoitettu. Takana monta pitkää suhdetta ja paljon tavattuja miehiä, ja tämä oli jotain aivan erilaista.

Mä tapasin sen oikean vasta 43-vuotiaana. Tiesin heti ensimmäisen sekunin sadasosassa, kun näin hänet eikä olti edes puhuttu mitään eikä hän ollut vielä nähnyt minua, tiesin täydellisesti, että tuo se on. Menin silloin itse salamannopeasti iskemään, kun en ollut koskaan kokenut vastaavaa enkä voinut menettää tilaisuutta, kun oli niin ainutlaatuinen tunne. Päädyttiin onneksi naimisiin!

Vierailija kirjoitti:

Sitähän sanotaan että jokaiselle on jossain se "oikea". Olen yli 50 v nainen, koskaan ei sitä oikeata ole tullut vastaan. Ainoastaan niitä vääriä. Ehkä kaikille ei ole tarkoitettukaan sitä ns. oikeata. 😊

Uskon siihen, että joissain elämissä meidän on tarkoitus elää sinkkuna, joissain elämissä parisuhteessa, joko hetero- tai homosuhteessa tai vaikka useammankin puolison kanssa. Niin, uskon siis jälleensyntymään ja siihen, että meillä jokaisella on elämänsuunnitelma kullekin elämälle.

Uskon, että joskus voimme tavata tyypin, joka tuntuu meille just oikealta, mutta emme pysy kuitenkaan hänen kanssaan koko elämäämme, ehkä kuukausia, vuosia tai vuosikymmeniä. Kuitenkin hän on ollut meille se oikea siksi aikaa, eli tarkoitettu juttu. Sen jälkeen löydämme tai emme seuraavaa "oikeaa", riippuu sielunsuunnitelmastamme.

Olen joskus miettinyt, millaista elämäni olisi ollut, jos en olisi jättänyt erästä ihanaa miestä, koulutettua, urheilullista, älykästä, rikasta, komeaa, seksikästä ja huumorintajuista ym. hyviä puolia - hän asuu nykyään Usassa, ainakin työssään menestyneenä - isossa firmassa johtoportaassa.

Hän pyysi minut mukaansa asumaan Ranskaan, mutta en ollut siihen valmis. Se ei ollut kuitenkaan syy siihen, että jätin hänet, vaan syy oli (ehkä joidenkin mielestä hyvinkin outo) että en kokenut hänen ystäväpiiriään ollenkaan "omakseni" ja tällä poikaystävälläni oli tapana olla paljon tässä ystäväpiirissä, jossa oli lääkäri-, insinööri-, ja lakimiesopiskelijoita - suurin osa ylimielisiä juppeja siihen aikaan, ns. parempia kuin useimmat. Luulen, ettei nykyajan vastaavissa opinnoissa olevat ole enää samanlaisia ylimielisiä ja teennäisiä tyyppejä. En kertakaikkiaan voinut kuvitella, että jaksaisin viettää elämässäni niin paljon lomia ja aikaa sellaisten epäaitojen ihmisten kanssa.

Tämä ihana mies ei ollut teennäinen. Hän oli lähtenyt köyhistä oloista (alkoholisti-isän poika) ja halusi tehdä kaikkensa, ettei hänen tarvitsisi enää elää köyhyydessä.

Hän oli ihmeellisen taitava ihmisten kanssa. Hän oli oma itsensä, ja silti pärjäsi hyvin kaikenlaisten ihmisten kanssa - taitava ekstrovertti.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että kaikki meni siten kuin oli tarkoitettukin. Myöhemmin löysin tosi ihanan miehen. Meillä on hyvä parisuhde ja toivottavasti loppuelämän ajan.

Tsemppiä sen oikean löytymiselle! Toivottavasti hän on elämääsi tulossa, mutta ei se sinkkuelämäkään aina huonoa ole - asenne ratkaisee ja kaikella on puolensa. :)

No, se on subjektiivinen kokemus. Jos ihminen itse kokee, että joku tietty henkilö on hänelle se oikea, niin siihen on paha mennä kenenkään väittämään vastaan.

Vierailija kirjoitti:

No, se on subjektiivinen kokemus. Jos ihminen itse kokee, että joku tietty henkilö on hänelle se oikea, niin siihen on paha mennä kenenkään väittämään vastaan.

Minä taas käsitän ettei henkilö ole se oikea, jos kokemus oikeasta on yksipuolinen.

Ei ole. On paljon ihmisiä, joiden kanssa voi saada aikaan hyvän ja toimivan suhteen, mutta ei se itsestään tapahdu. Todella paljon on ihan suoraan vääriä ihmisiä, joiden esim. arvot ovat niin poikkeavat omista, ettei yhdessäolosta voisi koskaan tulla mitään. Se "Sen Oikean" kohtaamisen tuntu on puhtaasti biologista kemiaa: geeneillänne saisitte terveitä lapsia.

-realisti

Ei ole. Jokaiselle ihmiselle on olemassa monta oikeaa. Ei vain yhtä.