Tantrinen seksi toisen miehen kanssa
Vuosia sitten olin rinnakkaissuhteessa toisen miehen kanssa. Suhde loppui, kun kerroin vaimolle asian ja tämä ripustautui mieheensä ja saavuttamaansa elintasoon. Nainen hallitsi narsistisena persoonana muutenkin niin, ettei miehellä ollut tavastessamme käytännössä itsetuntoa tai omaa elämää ollenkaan. Tapasimme sattumalta, mutta suhde kehittyi ennen tuota loppumista sille asteelle, että mies oli jo katsellut talon meille valmiiksi.
Kun olimme yhdessä, kaikki muu maailma unohtui. Olimme samanlaisia, jakaen ajatusmaailman ja harrastuksetkin. En tiedä, johtuiko osin siitä, mutta seksi välillämme oli jotain mieletöntä. Ja sitä oli paljon. Saatoimme rakastella jopa kahdeksan kertaa vuorokauden aikana (no miehellä ei ollut kotonaan seksiä, kuin kolme kertaa vuodessa ja silloinkin joutui kuulemma teeskentelemään) ja molemmilla oli jatkuva kyltymätön polte ja palo, joka ei katsonut paikkaa tai aikaa. Nautimme molemmat hitaasta rakastelusta ja tulimme poikkeuksetta yhtä aikaa. Tai minä sillä toisella peräkkäisellä kerralla yleensä.
Olen emätinorgasmeja saava nainen, en nauti klitoriksen nuolemisesta, vaikka hän oli todella taitava siinäkin. Mutta riittävän isolla varustettu mies, pitkä, nautinnollinen läheisyys ja rakastelu, sielunvierimmäisyys.... en ole vaan pystynyt koskaan unohtamaan. Minulla on (yhä) aviomies ja ennen suhdetta olin ihan tyytyväinen seksiimme. Olin vain aina ollut se aloitteen tekijä ja kun tilanne olikin muuttunut niin, että toinen halusi minua ja kaikkialla ---- eli oli seksuaalinen aktiivisuus yhtä suuri, niin sen suhteen loppumisen jälkeen ei vain ole enää löytynyt kykyä heittäytyä, eikä mieheni ole tuntunut miltään. En ole kuuteen vuoteen saanut orgasmia, paitsi itse sen tuottaen. Tuo mies on yhä päivittäin mielessäni.
Loukkasin häntä tahtomattani, mutta olen katunut joka ikistä päivää ja sitä, ettei rohkeus lopulta riittänyt valita toisin. Tunsin olevani tavallaan velkaa pitkästä liitostani puolisolleni ja toisaalta pelkäsin toisen erilaista elämäntilannetta. Tuollaista seksiä ei mielestäni vain voi syntyä ilman molemminpuolista rakkautta ja itse asiassa tiedän, että mieskin kokee, että menetti rakkauden, "joka ei päästä luokseen asumaan". Hän sanoi jo silloin, ettei tule koskaan enää kykenemään nauttimaan seksistä. En silloin tajunnut täysin, mitä tarkoitti, mutta olen sen siis saanut tuta.
Ja siis tässä on kyllä käyty terapiat ja yritetty vaikka millä ja miten, mutta olen ilmeisesti tuomittu loppuelämäkseni tilanteeseen. Mutta vanhemmiten se heittäytyminen ei enää ole niin yksinkertaista, vaikka se, jonka kuuluisi elää rinnallasi, olisikin olemassa. Ei hänessä muuten ole mitään sen kummallisempaa, kuin miehessänikään, itse asiassa ovat hyvinkin samanlaisia. Paitsi tuo yksi iso mutta; seksi. Iho muistaa yhä jokaisen kosketuksen, mieli jokaisen rakastelukerran, päivin ja öin. Palavat suudelmat, huumaavat katsekontaktit, valtavan täyttymyksen. Molempien halun tuottaa toiselle nautintoa.
Tiedän, että suurin osa suomalaisista elää seksittömässä tai liitossa, jossa halut ei kohtaa. Itse en vain haluaisi, mutta ymmärrys ei enää riitä. En vain kykene unohtamaan.
Kommentit (9)
Miksi kerroit miehen vaimolle? Ei oikein aukene se kohta.
Halusin ratkaisun asiaan ja kun heidän tilanteensa oli onneton muutenkin. Lisäksi salailu ei ole minun juttuni - asiat on kyettävä puimaan. Normaalistihan kukaan nainen ei katselisi miestä, joka hetkellä, kun elämän pitäisi olla onnellisimmillaan, rakastuu toiseen. Asiaan liittyi toki monta muutakin tekijää.
Kyse ei oikeastaan ollut pettämisestä, vaan molemminpuolisesta, harkitusta (kypsyvästä) rakastumisesta. Kahden liitossaan yksinäisen kohtaamisesta. En ole ennen enkä jälkeen ollut toisen kanssa, joten tuon katkeran kommentin sivuutan sujuvasti.
Vaimo sai aika pian saman alisteisen, manipuloivan otteensa miehestä, joka vielä oli herkässä mielentilassa; toivottoman rakastunut toiseen, velvollisuuksien painaessa toisella puolen ja minun spontaanin toiminnan hämmentämänä.
No, sellaista seksiä ja yhteenkuuluvuutta ei voi oikein edes kuvailla. Juovuttavaa, kaikenantavaa. Ja tässä tilanteessa loppuelämän mukana kulkevaa "luokseenpäästämätöntä rakkautta".
Ymmärrän kyllä tuon " juovuttavan kaikenkattavan seksin". Itse olen ollut hieman vastaavassa tilanteessa, pääti avioliittoni ja päädyin uuden kumppanin kanssa yhteen.
Kuitenkin, eiköhän miehellä ole kuotenkin oma osuutensa asiaan. Ehkä halusi jäädä vaimonsa kanssa yhteen.
Ja siis vaikutti varmaan sekin, että mies toistuvasti mainitsi odottavansa vaimonsa tuovan eropaperit pöydälle.
Toki nyt ajatellen siinäkin näkyi, miten vaikeaa hälle oli loukata ketään, vaikka asemansa olikin surkea. Moni ihminen on lapsuutensa ja kasvatuksensa vanki. Ja hyväksikäytettävissä. Kulissiavioliitto ei sitä pelasta.
Ei mies itse asiassa halunnut jäädä. Valinta oli hänelle pakkovalinta loppujen lopuksi.
Tarina ei ole ihan niin yksiselitteinen, pitäisi tuntea taustat. Ja ihmiset. Niin kuin aina.
Pidä kiinni juovuttavasta seksistä. Se on parisuhteen vakauttaja ja onnellisuuden tae.
Jos on valinta edessä, tee se.
Eli jos tilaisuus tulisi, olisitko valmis eroamaan miehestäsi? Jos sinulla olisi edes pieni toive siitä että saisit tuon toisen miehen siten elämääsi. Oletko missään yhteydessä tuon toisen miehen kanssa?
Tilanteissa on paljon pelissä, etenkin jos on lapset.
Yleensä aika hoitaa nämä, mutta 6v terapioineen on aika paljon. Hyvin ymmärrän tuollaisen kiinnittymisen, etenkin jos on ollut noin voimakas yhteys.
Voimia!
Ole yhteydessä tähän silloiseen ihastukseesi ja ota selvää haikailetko turhia.
En osaa muuta sanoa kuin tee hyvä teko miehellesi ja eroa. Et ansaitse häntä ja hän ansaitsee parempaa kuin pettävän, muita haikailevan lutkan.
Petä enemmän!!