Lue keskustelun säännöt.
Jouluvitutus
Ov
23.12.2016 |
Normaalisti laitan joulua. Nyt en ole tehnyt juuri mitään. Viikolla nostin joulukoristelaatikon näkösälle että saa koristella kuka haluaa. Kinkku on sulamassa, rosollin ja sienisalaatin tein. Mies haki kuusen, lapset koristelleet vähän. En ole siivonnut ja totesin juuri että hukutaan vaikka paskaan kun kukaan muukaan ei siivoa. Mies istuu omassa rauhassaan kuulokkeet korvilla ja katsoo elokuvaa. Miehen sukulaisia tulossa huomenna mutta en laita kyllä tikkuakaan tänä jouluna ristiin, siivotkoon ja kokatkoon itse kun porukkaa tänne haalaa.
Käyn jouluna töissäkin. Hemmetin raskas vuosi ja joulun aika alla. Avioeron alkusäveliä elellään, isäni joutui juuri sairaalaan. Eihän mun oo pakko jaksaa laittaa joulua? Lapsille on kyllä lahjoja.
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko jos ei jaksa tai tahdo. Lapsille on siis lahjoja ja ruokaa torpasta löytyy, sun osuus on siinä. Jos joku alkaa urputtamaan, laita sille/niille jauhot suuhun. Älä kuitenkan aloita mitään kohtausta, siitä kärsii lapset. Tsemppiä. Se on vaan yksi (pari kolme) päivää vuodesta ja sitten jo helpottaa. Siivota ehtii paremmilla voimilla myöhemminkin.
Kiitos! Ja hyvää joulua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi että. Teet minkä jaksat. Ei ole pakko siivota, olkaa kynttilän valossa niin ei pölyt haittaa. Meillä mies veti kamalat joulukilarit, hän ei tee mitään eikä lähde minnekkään. Anoppi kuoli yllättäen 3v sitten jouluna ja sen jälkeen meidän jouluun on kuulunut miehen joulukammo.
Samantyyppistä vitutusta täälläkin. Äärimmäisen raskaan vuoden viimeisiä jaksamisia viedään. Lahjoja olen ostanut, mutta nekin tekis mieli jättää antamatta, ei tämä porukka ole oikeasti ansainnut yhtikäs mitään.
Pakostakin tulee mieleen, että tyhmä olen, kun en niitä lahjarahoja laittanut johonkin, mistä oikeasti olisi ollut iloa edes jollekin: omaan lomailuuni!
Ainoa lahja mitä mä toivon (tuskin tulen sitäkään saamaan) on edes yksi päivä saada olla rauhassa.
Olen paska äiti ja paska tytär, se on palkka kaikesta. Kiitos.
Tsemppiä ap:lle!
Vierailija kirjoitti:
Voi että. Teet minkä jaksat. Ei ole pakko siivota, olkaa kynttilän valossa niin ei pölyt haittaa. Meillä mies veti kamalat joulukilarit, hän ei tee mitään eikä lähde minnekkään. Anoppi kuoli yllättäen 3v sitten jouluna ja sen jälkeen meidän jouluun on kuulunut miehen joulukammo.
Minullakin on läheinen kuollut jouluaattona 26v sitten. Kyllä se on vaikuttanut seuraaviin jouluihin. Edesmennyt on aina jouluna mielessä, varsinkin kun sain häneltä joululahjaksi aina jotain pientä jouluista, enkeleitä ja kuusenkoristeita tmv. Teillä kuolemasta on kulunut loppujen lopuksi vähän aikaa, varmasti nousee tunteet pintaan jouluna.
Vierailija kirjoitti:
Samantyyppistä vitutusta täälläkin. Äärimmäisen raskaan vuoden viimeisiä jaksamisia viedään. Lahjoja olen ostanut, mutta nekin tekis mieli jättää antamatta, ei tämä porukka ole oikeasti ansainnut yhtikäs mitään.
Pakostakin tulee mieleen, että tyhmä olen, kun en niitä lahjarahoja laittanut johonkin, mistä oikeasti olisi ollut iloa edes jollekin: omaan lomailuuni!
Ainoa lahja mitä mä toivon (tuskin tulen sitäkään saamaan) on edes yksi päivä saada olla rauhassa.
Olen paska äiti ja paska tytär, se on palkka kaikesta. Kiitos.
Tsemppiä ap:lle!
Kiitos, jaksamista sinullekin. Hommasin tosiaan itselleni jouluhjan extempore tämän vitutuksen keskellä. Pyysin pari päivää vapaata töistä ja lähden tammikuussa ystäväni kanssa kunnolla tuulettumaan toiselle puolen Suomea. Sopivasti tuli töitä jouluksi niin on ylimääräistä minkä voi humputella reissussa. En ole puhunut miehelleni mitään reissustani, soitelkoon perään sitten kun mua ei ala kotona näkymään.
Ei ole pakko jos ei jaksa tai tahdo. Lapsille on siis lahjoja ja ruokaa torpasta löytyy, sun osuus on siinä. Jos joku alkaa urputtamaan, laita sille/niille jauhot suuhun. Älä kuitenkan aloita mitään kohtausta, siitä kärsii lapset. Tsemppiä. Se on vaan yksi (pari kolme) päivää vuodesta ja sitten jo helpottaa. Siivota ehtii paremmilla voimilla myöhemminkin.