Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Joulu anoppilassa ja miehen sisko (hieman hankala ihminen)
14.12.2016 |
Tulen erittäin hyvin toimeen miehen perheen kanssa tämän siskoa lukuunottamatta. Muuten kyseessä ihan mukava ja kiinnotuksenkohteiltaan hyvin samanhenkinen ihminen, mutta muutama piirre tekee hänestä toisinaan täysin sietämättömän. Ensinnäkin hän tietää kaikesta kaiken omasta mielestään, ja usein kertoo, kuinka teen asian X väärin, ja kuinka hän sen tekisi - joskus toki osaa oikeastikin neuvoa, mikä ei haittaisi, ellei tekisi sitä pilkkaavasti naureskellen, mutta usein ei oikeasti tiedä paremmin (esimerkiksi ammattiini liittyviä asioita, joista itselläni vuosien kokemus). Lisäksi pilkkaa usein "vitsillä" luonnettani, sillä olen introvertti ja minulla on pieni ystäväpiiri. Sosiaalisissa taidoissani ei ole puutteita, en ole ujo hissukka ja osaan kyllä ilmaista itseäni keskusteluissa. Silti hän on ottanut sen asenteen, että olen "yksinäinen ressukka, joka ei oikein pärjää". On joskus vääntänyt tästä pilkaten vitsiä Facebook-päivityksessään, mikä oli minusta todella käsittämättömän tökeröä. Kolmas minua häiritsevä asia on hänen tapansa kommentoida muka yleisellä tasolla erästä pitkäaikaissairautta, jota sairastan, mutta tekee tätä niin usein ja hyökkäävästi seurassani, että otan sen jo henkilökohtaisesti. Kerran mieheni suuttui tästä käytöksestä ja piti sitä todella törkeänä, mutta muutosta ei ole tapahtunut.
Tilanne on nyt se, että joulun aikaan täytyisi viettää pidempi aika tämän ihmisen kanssa. Pelkään, että menetän hermoni. Myös mies on kyllästynyt siskonsa käytökseen. Emme tiedä, kuinka selviäisimme joulusta ilman draamaa, sillä jos tämän ottaa puheeksi ko. henkilön kanssa, on käynnissä taatusti kaikkien aikojen sukusota. Näin on käynyt kerran ennenkin, ei tosin minuun liittyen. Mutta toisaalta en jaksa jatkuvaa arvostelua, naljailua ja pilkkaamista. Olisi kuitenkin kurjaa pilata mahdollisesti anopin ja apen joulu, jos tästä joku typerä draama kehkeytyisikin. Olisi pitänyt ottaa aiemmin tämä puheeksi ja työn alle, mutta emme juurikaan tapaa, joten asia ei ole ollut ajankohtainen, ja tilanteissa on selvitty hammasta purren suuremman mielipahan välttämiseksi. :/
Kommentit (55)
Sovi miehesi kanssa, että jos käly jatkaa nälvimistäsi, poistutte miehesi kanssa paikalta vaikka yhdessä kävelylle. Loukkaantukaa ja näyttäkää se. Ellei kälynen ymmärrä tekojaan, lähtekää anoppilasta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä siis osaan pitää puoliani, mutta tämän ihmisen kanssa en vain osaa toimia oikein. Tuntuu, että kaikki vaihtoehdot tällä hetkellä ovat huonoja. Helpoimmalta (ainakin muiden kannalta) tuntuisi vain ottaa vastaan kaikki se paska nyt vielä joulun ajan, ja selvittää asia vuodenvaihteen jälkeen. Näin mahdollinen draama ja lapselliset some-avautumiset yms. eivät pilaisi juhlatunnelmaa kaikilta. Tällaista on siis todellakin oletettavissa, mikä on minusta aivan absurdia. :/
Mietin kälyn motiivia. Selvästi yrittää korottaa itseään jollain tapaa muiden silmissä.
Miten anoppi ja appi tähän suhtautuu?
Ei sinne anoppilaan ole pakko mennä samaan aikaan kälyn kanssa.
Onko käly anopin jatke? Puhuuko käly ääneen, mitä on äidiltään kuunnellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sovi miehesi kanssa, että jos käly jatkaa nälvimistäsi, poistutte miehesi kanssa paikalta vaikka yhdessä kävelylle. Loukkaantukaa ja näyttäkää se. Ellei kälynen ymmärrä tekojaan, lähtekää anoppilasta pois.
Noin toimisinkin, ellei kyseessä olisi anopin ja apen ilolla järjestämä perhejoulu, kun paikalls ovat vihdoin kaikki lapset puolisoineen. En tahtoisi pilata sitä heiltä. Ovat niin sydämellisiä ihmisiä. Ehkä olen vähän lapanen tässä asiassa. :/
Ap
Kai sä sitä siskoa senverra tunnet, että voit lyödä henkisesti takaisin siihen mikä sattuu eniten? Ei tollaset urpot muuten opi paitsi saamalla takaisin sitä mitä itse muille antavat. Draamaa tuosta kyllä seuraa, mutta jos vaihtoehtoina on olla kiusattavana tai jättää kokonaan menemättä niin mikä on sit se paras ratkaisu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kälyn ei alunperin pitänyt tulla jouluksi sinne, mutta muutti suunnitelmiaan vastikään. Emme kehdanneet perua menoa. Olemme opiskelijoita, joten oman joulun järjestäminen olisi turhan kallista, ja minun vanhempieni luona olimme pari edellistä vuotta.
Anoppi ja appi ovat myös huolissaan tyttärensä käytöksestä, sillä se on aiheuttanut todellakin jo muutamia ikäviä riitatilanteita suvussa. En siis ole ainut, jota kohtelee näin. Eivät kuitenkaan tiedä hekään, mitä asialle pitäisi tehdä, ja omaa tytärtään kohtaan riittää paljon ymmärrystä. On totta, että hänelle on sattunut muutamia vaikeita asioita, joihin aina vetoaa, mutta niin on monelle muullekin, eivätkä ne oikeita käyttäytymään huonosti. Ilmeisesti kokee tarpeelliseksi olla jatkuvasti huomion keskipisteenä, vaikka onkin hyvä perhe ja ystäviä.
En todellakaan syytä anoppia tästä, ei ole mikään hänen jatkeensa. Anoppi on älykäs, lämmin ja ystävällinen, ja kasvattanut minulle hyvän miehen pojastaan.
Ap
Miten appi ja anoppi tuohon suhtautuu? Siis katsovatko vaan vierestä kun oma lapsi halveksii ja pilkkaa sua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli vuosia samanlainen tilanne miehen veljen vaimon kanssa. Nainen oli aivan käsittämättömän tökerö ja arvosteli ihan jokaista tekemistäni. Kaikki mitä minulle sanoi oli pelkkää vittuilua. Sekä mieheni että miehen veli antoivat tuolle ämmälle palautetta tilanteesta, mutta hän ei vain ymmärtänyt lopettaa.
Vuosikymmenen ajan tuota kesti, kunnes lanko ymmärsi ottaa eron naisesta. Lapset jäivät erossa tuolle naiselle, joten häntä pitää vielä valitettavasti tavata lasten syntymäpäivien ym juhlien aikaan. Nainen muuttui eron jälkeen täysin ja rupesi hyvinkin ystävälliseksi ja mielisteleväksi, haluaisi ilmeisesti "pysyä suvussa" eron jälkeenkin, on yrittänyt mm. tuppautua suvun mökille meidän siivellä jotta "lapset pääsisivät mökkeilemään" yms. Omalla suvullaan ei ole varallisuutta tai mökkejä tai ylipäätään mitään, niin yrittää vaan siipeillä. Olen oikeasti nauttinut tilanteesta täysillä, paha sai palkkansa, enkä taatusti rupea kaveeraamaan tuon naisen kanssa nytkään, saa yrittää mielistellä ihan miten lystää...
Ehkä sinäkin ap saat vielä jonain päivänä "kostosi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sovi miehesi kanssa, että jos käly jatkaa nälvimistäsi, poistutte miehesi kanssa paikalta vaikka yhdessä kävelylle. Loukkaantukaa ja näyttäkää se. Ellei kälynen ymmärrä tekojaan, lähtekää anoppilasta pois.
Noin toimisinkin, ellei kyseessä olisi anopin ja apen ilolla järjestämä perhejoulu, kun paikalls ovat vihdoin kaikki lapset puolisoineen. En tahtoisi pilata sitä heiltä. Ovat niin sydämellisiä ihmisiä. Ehkä olen vähän lapanen tässä asiassa. :/
Ap
No vähiten "vahinkoa" tuolla lailla toimimalla syntyy. Pari ekaa kertaa voisitte ystävällisesti sanoa, että antaisiko aiheen jo olla, ja että asia loukkaa. Jos ei tajua, niin lähtekää. Itsensähän käly siinä nolaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, ei kai tuohon auta kuin sanoa suoraan että lopettaa tuon ikävän käytöksen. Riittääkö miehelläsi munaa täräyttää siskolleen että lopettaa tuollaisen heti alkuunsa eikä pilaa toisten joulua. Ovi löytyy eteisestä jos ei osaa olla puhumatta paskaa toisista. Voisi tehota paremmin, jos tuo tulee läheiseltä henkilöltä.
Olet ap fiksu ja älykäs aikuinen ihminen. Voisitko sopia miehesi kanssa, että hän pitäisi tilanteessa puoliasi, jos/kun käly alkaa lapsellisen nälvimisen? Saattaa olla, ettei pahaa draamaa synny, kun veli sanoo takaisin sisarelleen? Onko tarkoituskin ärsyttää, riitautua ja siten mustamaalata sinua, koska olet ehkä anoppisikin mielestä kiva miniä? Kateutta?
Tiedän tunteen, sillä minullakin on mieheni veljen vaimo samanlainen. On jonkun sortin huomionhakuinen ja narsistinen, ehkä epävakaakin persoonallisuushäiriö. Haluaa riitaa ja draamaa, milloin mistäkin. Nälvii muita ja haluaa loukata, on miettinyt jo etukäteen aihepiirit ennen tapaamista. Olen pitänyt mölyt sisälläni, koska mielestäni on turhaa pilata anoppilan joulutunnelma. Mutta joku päivä avaan sanaisen arkkuni ja annan palaa. Toisaalta hullun kanssa on turha tapella. Ehkäpä elämäkin opettaa häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai sä sitä siskoa senverra tunnet, että voit lyödä henkisesti takaisin siihen mikä sattuu eniten? Ei tollaset urpot muuten opi paitsi saamalla takaisin sitä mitä itse muille antavat. Draamaa tuosta kyllä seuraa, mutta jos vaihtoehtoina on olla kiusattavana tai jättää kokonaan menemättä niin mikä on sit se paras ratkaisu?
Osaisin toki lyödä vyön alle, pahastikin, mutta en tahtoisi olla julma. Mieluummin vaikka katkaisen välit lopullisesti kuin alennun samaan. Se lienee valitettavasti yksi mahdollinen vaihtoehto, mikäli järkipuhe ei tehoa. Sitä ajattelimme vielä yrittää. Toisaalta jos asiallisesta keskustelunavauksesta joku toinen keittää kasaan kamalan riidan, niin olkoon sitten niin. Okei, nyt loppuu tämä hyssyttely ja lapastelu. Jotenkin kirjoittaminen selvensi ajatuksia.
Olisikohan järkevää pyytää miestä ottamaan tämä asia puheeksi jo ennen joulua? En usko, että veljensä kanssa alkaa riitaa haastaa. Vai otanko itse suoraan, kun tapaamme jouluna?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olet ap fiksu ja älykäs aikuinen ihminen. Voisitko sopia miehesi kanssa, että hän pitäisi tilanteessa puoliasi, jos/kun käly alkaa lapsellisen nälvimisen? Saattaa olla, ettei pahaa draamaa synny, kun veli sanoo takaisin sisarelleen? Onko tarkoituskin ärsyttää, riitautua ja siten mustamaalata sinua, koska olet ehkä anoppisikin mielestä kiva miniä? Kateutta?
Tiedän tunteen, sillä minullakin on mieheni veljen vaimo samanlainen. On jonkun sortin huomionhakuinen ja narsistinen, ehkä epävakaakin persoonallisuushäiriö. Haluaa riitaa ja draamaa, milloin mistäkin. Nälvii muita ja haluaa loukata, on miettinyt jo etukäteen aihepiirit ennen tapaamista. Olen pitänyt mölyt sisälläni, koska mielestäni on turhaa pilata anoppilan joulutunnelma. Mutta joku päivä avaan sanaisen arkkuni ja annan palaa. Toisaalta hullun kanssa on turha tapella. Ehkäpä elämäkin opettaa häntä.
Kuulostaa todella tutulta. Olen joskus miettinyt, onko mieheni siskolla kenties joku persoonallisuushäiriö, vai onko vain todella sokea omalle käytökselleen...
Onneksi tiedän, että mies pitää puoliani, jos vain sattuu olemaan kuulolla. Olen tosin pyytänyt tähän asti, että antaisi itsekin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos juuri tuon draaman välttämiseksi, vaikka onkin välillä ollut tosi vihainen puolestani. Ehkä enpyydän enää pyydä hyssyttelemään. Toimikoot, kuten parhaaksi näkee. Ehkä sisko kuuntelisi veljeään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko käly anopin jatke? Puhuuko käly ääneen, mitä on äidiltään kuunnellut.
Eli anopista on vaikka väkisin leivottava se syypää?
Kun hän sanoo jotain ilkeää, niin voisitko kysyä häneltä, draamailematta, että miksi hän sanoi niin. Että mitä hän sillä tarkoitti, ja miksi jne. Jos jatkat miksi-sanan toistamista ja pyydät selitystä selityksen perään, niin käly joko ymmärtää olevansa ilkeä ja tyhmä, tai kyllästyy kiusaamaan sinua, koska joutuu selittämään sulle kaiken. Ja siis kyseenalaista hänen kiusaamisensa rauhallisesti, puhu lempeällä ja pehmeällä äänellä, niinkuin sairaalle lapselle tai höperölle mummolle. Pyydä miestäsi toimimaan samoin. Jos draamaa alkaa syntyä, poistu paikalta juurikin vaikka kävelylle. Voit myös sanoa siinä kohtaa hänelle, että et halua kuunnella hänen juttujaan (edelleen rauhallisesti) ja että koet ne loukkaavina ja lähdet siksi pois kunnes käly osaa taas käyttäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Miten appi ja anoppi tuohon suhtautuu? Siis katsovatko vaan vierestä kun oma lapsi halveksii ja pilkkaa sua?
Ei tee tätä oikeastaan anopin ja apen kuullen tai nähden. Tai ei niin räikeästi. Puhuu kyllä päälle ja neuvoo "ystävällisesti", mutta osaa ilkeillä epäsuoremmin tiettyjen henkilöiden läsnäollessa. Huh, tajusin juuri, kuinka laskelmoidulta tuo vaikuttaakaan... :O
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kun hän sanoo jotain ilkeää, niin voisitko kysyä häneltä, draamailematta, että miksi hän sanoi niin. Että mitä hän sillä tarkoitti, ja miksi jne. Jos jatkat miksi-sanan toistamista ja pyydät selitystä selityksen perään, niin käly joko ymmärtää olevansa ilkeä ja tyhmä, tai kyllästyy kiusaamaan sinua, koska joutuu selittämään sulle kaiken. Ja siis kyseenalaista hänen kiusaamisensa rauhallisesti, puhu lempeällä ja pehmeällä äänellä, niinkuin sairaalle lapselle tai höperölle mummolle. Pyydä miestäsi toimimaan samoin. Jos draamaa alkaa syntyä, poistu paikalta juurikin vaikka kävelylle. Voit myös sanoa siinä kohtaa hänelle, että et halua kuunnella hänen juttujaan (edelleen rauhallisesti) ja että koet ne loukkaavina ja lähdet siksi pois kunnes käly osaa taas käyttäytyä.
Tämä kuulostaa hyvältä. Toiminee myös juurikin niihin epäsuoriin nälvimisiin, jotka on naamioitu vitseiksi, neuvoiksi ja yleisellä tasolla kommentoinniksi. Kiitos! Myönnän, että hieman "pelkään" miehen siskoa, mutta yritän kasvattaa munat jouluun mennessä. :)
Ap
Alue: Aihe vapaa
Itse tahtoisin käyttäytyä aikuismaisesti tällaisissa tilanteissa, mutta mitäs, kun toinen osapuoli ei tahdo tai osaa? Olemme toki vielä melko nuoria, kaikki täysi-ikäisiä kylläkin, ja sisko meitä muutaman vuoden vanhempi. Viisaammilla neuvoja?
Ap