Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Joulu anoppilassa ja miehen sisko (hieman hankala ihminen)
14.12.2016 |
Tulen erittäin hyvin toimeen miehen perheen kanssa tämän siskoa lukuunottamatta. Muuten kyseessä ihan mukava ja kiinnotuksenkohteiltaan hyvin samanhenkinen ihminen, mutta muutama piirre tekee hänestä toisinaan täysin sietämättömän. Ensinnäkin hän tietää kaikesta kaiken omasta mielestään, ja usein kertoo, kuinka teen asian X väärin, ja kuinka hän sen tekisi - joskus toki osaa oikeastikin neuvoa, mikä ei haittaisi, ellei tekisi sitä pilkkaavasti naureskellen, mutta usein ei oikeasti tiedä paremmin (esimerkiksi ammattiini liittyviä asioita, joista itselläni vuosien kokemus). Lisäksi pilkkaa usein "vitsillä" luonnettani, sillä olen introvertti ja minulla on pieni ystäväpiiri. Sosiaalisissa taidoissani ei ole puutteita, en ole ujo hissukka ja osaan kyllä ilmaista itseäni keskusteluissa. Silti hän on ottanut sen asenteen, että olen "yksinäinen ressukka, joka ei oikein pärjää". On joskus vääntänyt tästä pilkaten vitsiä Facebook-päivityksessään, mikä oli minusta todella käsittämättömän tökeröä. Kolmas minua häiritsevä asia on hänen tapansa kommentoida muka yleisellä tasolla erästä pitkäaikaissairautta, jota sairastan, mutta tekee tätä niin usein ja hyökkäävästi seurassani, että otan sen jo henkilökohtaisesti. Kerran mieheni suuttui tästä käytöksestä ja piti sitä todella törkeänä, mutta muutosta ei ole tapahtunut.
Tilanne on nyt se, että joulun aikaan täytyisi viettää pidempi aika tämän ihmisen kanssa. Pelkään, että menetän hermoni. Myös mies on kyllästynyt siskonsa käytökseen. Emme tiedä, kuinka selviäisimme joulusta ilman draamaa, sillä jos tämän ottaa puheeksi ko. henkilön kanssa, on käynnissä taatusti kaikkien aikojen sukusota. Näin on käynyt kerran ennenkin, ei tosin minuun liittyen. Mutta toisaalta en jaksa jatkuvaa arvostelua, naljailua ja pilkkaamista. Olisi kuitenkin kurjaa pilata mahdollisesti anopin ja apen joulu, jos tästä joku typerä draama kehkeytyisikin. Olisi pitänyt ottaa aiemmin tämä puheeksi ja työn alle, mutta emme juurikaan tapaa, joten asia ei ole ollut ajankohtainen, ja tilanteissa on selvitty hammasta purren suuremman mielipahan välttämiseksi. :/
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun hän sanoo jotain ilkeää, niin voisitko kysyä häneltä, draamailematta, että miksi hän sanoi niin. Että mitä hän sillä tarkoitti, ja miksi jne. Jos jatkat miksi-sanan toistamista ja pyydät selitystä selityksen perään, niin käly joko ymmärtää olevansa ilkeä ja tyhmä, tai kyllästyy kiusaamaan sinua, koska joutuu selittämään sulle kaiken. Ja siis kyseenalaista hänen kiusaamisensa rauhallisesti, puhu lempeällä ja pehmeällä äänellä, niinkuin sairaalle lapselle tai höperölle mummolle. Pyydä miestäsi toimimaan samoin. Jos draamaa alkaa syntyä, poistu paikalta juurikin vaikka kävelylle. Voit myös sanoa siinä kohtaa hänelle, että et halua kuunnella hänen juttujaan (edelleen rauhallisesti) ja että koet ne loukkaavina ja lähdet siksi pois kunnes käly osaa taas käyttäytyä.
Tämä kuulostaa hyvältä. Toiminee myös juurikin niihin epäsuoriin nälvimisiin, jotka on naamioitu vitseiksi, neuvoiksi ja yleisellä tasolla kommentoinniksi. Kiitos! Myönnän, että hieman "pelkään" miehen siskoa, mutta yritän kasvattaa munat jouluun mennessä. :)
Ap
Pliiiis kerro joulun jälkeen miten meni. Laitan tän kirjanmerkkeihin siltä varalta että päivität!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun hän sanoo jotain ilkeää, niin voisitko kysyä häneltä, draamailematta, että miksi hän sanoi niin. Että mitä hän sillä tarkoitti, ja miksi jne. Jos jatkat miksi-sanan toistamista ja pyydät selitystä selityksen perään, niin käly joko ymmärtää olevansa ilkeä ja tyhmä, tai kyllästyy kiusaamaan sinua, koska joutuu selittämään sulle kaiken. Ja siis kyseenalaista hänen kiusaamisensa rauhallisesti, puhu lempeällä ja pehmeällä äänellä, niinkuin sairaalle lapselle tai höperölle mummolle. Pyydä miestäsi toimimaan samoin. Jos draamaa alkaa syntyä, poistu paikalta juurikin vaikka kävelylle. Voit myös sanoa siinä kohtaa hänelle, että et halua kuunnella hänen juttujaan (edelleen rauhallisesti) ja että koet ne loukkaavina ja lähdet siksi pois kunnes käly osaa taas käyttäytyä.
Tämä kuulostaa hyvältä. Toiminee myös juurikin niihin epäsuoriin nälvimisiin, jotka on naamioitu vitseiksi, neuvoiksi ja yleisellä tasolla kommentoinniksi. Kiitos! Myönnän, että hieman "pelkään" miehen siskoa, mutta yritän kasvattaa munat jouluun mennessä. :)
Ap
Pliiiis kerro joulun jälkeen miten meni. Laitan tän kirjanmerkkeihin siltä varalta että päivität!
Heh, lupaan kertoa. Toivottavasti löytyy hyvä toimintamalli, ja perherauha säilyy joulun yli. :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kälyn ei alunperin pitänyt tulla jouluksi sinne, mutta muutti suunnitelmiaan vastikään. Emme kehdanneet perua menoa. Olemme opiskelijoita, joten oman joulun järjestäminen olisi turhan kallista, ja minun vanhempieni luona olimme pari edellistä vuotta.
Anoppi ja appi ovat myös huolissaan tyttärensä käytöksestä, sillä se on aiheuttanut todellakin jo muutamia ikäviä riitatilanteita suvussa. En siis ole ainut, jota kohtelee näin. Eivät kuitenkaan tiedä hekään, mitä asialle pitäisi tehdä, ja omaa tytärtään kohtaan riittää paljon ymmärrystä. On totta, että hänelle on sattunut muutamia vaikeita asioita, joihin aina vetoaa, mutta niin on monelle muullekin, eivätkä ne oikeita käyttäytymään huonosti. Ilmeisesti kokee tarpeelliseksi olla jatkuvasti huomion keskipisteenä, vaikka onkin hyvä perhe ja ystäviä.
En todellakaan syytä anoppia tästä, ei ole mikään hänen jatkeensa. Anoppi on älykäs, lämmin ja ystävällinen, ja kasvattanut minulle hyvän miehen pojastaan.
Ap
Minä menisin sinuna omien vanhempieni luo ja mies saisi mennä omiensa luo. Elämä on liian lyhyt tuollaisen sietämiseen.
Opettele vaikka sanomaan peilin edessä tiukasti: kiitos, jos tarvitsen neuvoja, pyydän niitä. Voi, voi tsemppiä. Olen itse myös aivan liian joustava kun yritän välttää riitaa. Ehkä sisko testailee missä sun rajat menee? Näytä ne sille.
Hankala tilanne, ap!
Minulla samanlainen sukulainen, joka saa paljon pahaa mieltä aikaan, mutta sitten olen yrittänyt muiden sukulaisten mieliksi viettää aikaa yhdessä ja kestää kiusantekoa. Vuosi sitten kuitenkin minulla tuli mitta täyteen, ei se ihminen siitä mihinkään muuttunut. Sai minussa aikaan samanaikaisesti sekä pahaa mieltä ja vihaa, mutta kuitenkin myös kierolla tavalla sääliä. Oli painostava tilanne siis. Sitten lopulta päätin, etten jaksa muiden mieliksi elää (edes niiden sydämellisten muiden perheenjäsenten), vaan otin irtioton. Mielelläni kyllä keskustelen rakentavasti asioista ja autan muuttamaan vuorovaikutustamme, mutta vain jos aloite tulee toiselta osapuolelta. Jokaisella ihmisellä on oikeus valita ihmiset, joita lähellään pitää. Pahan ilman lintuja ei tarvitse sietää. Ei se helppo päätös ollut, mutta paljon parempi näin! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrot, että appesi ja anoppisikin ovat huolissaan tyttärensä käytöksestä. Näin ollen luulen kyllä, että he eivät loukkaantuisi, vaikka peruisitte menonne anoppilaan, jos kerrotte rehellisesti syyn. On se aika kumma, jos ei yhden aikuisen ämmää pystytä panemaan kuriin. Onko muuten vanhapiika? Kateellinen sisarustensa perheistä? Jääkää tänä vuonna kotiin ja seurailkaa vuoden mittaan, onko sisar ottanut opikseen. Jos teillä on mahdollisuus, niin poiketkaa anoppilassa välipäivinä, kun sisarkin ehkä on jo poistunut paikalta.
Olen jo keski-ikäinen, joten tuollaisia ihmisä on sattunut muutama kohdalle. Muutama hyväksi havaittu keino, ehkä näistä joku tepsii
1) ottaa asia koko ajan puheeksi, eli nostaa kissaa pöydälle aivan taukoamatta. "Sullapa on kova tarve esittää tietäväsi kaiken minun työstäni, oletko miettinyt mistä tuollainen tarve lähtee?" siis jatkuvaa sinä-viestintää. ÄLÄ missään nimessä käytä ilmaisuja "minusta tuntui pahalta" jne, joita käytetään normaalien ihmisten kanssa. SIsko repii sut kappaleiksi. ELi vain kohti käyvää palautetta "huomasitko että sinä..."
2) Rivien välissä vittuilu. Tämä on taiteen laji, johon kannattaa sortua VAIN ääritilanteessa, mutta jos on persoonallisuushäiriöisestä kyse niin ollaan ääritilanteessa. Otat jatkuvasti esiin esim "lukemasi" artikkelin huomiohakuisesta persoonallisuudesta, kuvailet niitä piirteitä kiusallisen pikkutarkasti ja kerrot kuinka huolestuttavaa tämän ilmiön lisääntyminen on. Saattaa lopettaa vittuilun sairaudestasi tai sitten ei.
3) NAurat päin naamaa, kun kertoo "tietämisiään" - siis sillain repeilet vaan. Jos kysyy mitä naurat, olet muka vaivaantunut että ei tässä mitään. Jos miehesi alkaa nauraa mukana sitä parempi. Tämä vetää maton jalkojen alta hyvin. AIna vaan pyrskähtelet kun alkaa tilittää paskaa.
Ole hyvä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän että ärsyttää. Mulla sama tilanne mutta ei onneksi jouduta viettämään joulua yhdessä. Muuten kyllä tavatessa saan tsempata juuri draaman välttämiseksi. Tämä sisko ruukaa myös aina kehua omia taitojaan ja sanoo rumia kommentteja esim. suvustani. Olen muuttanut tänne Norjasta ja hän on sanonut esimerkiksi ettei toivo että perheeni muuttaisi Suomeen jottei maahanmuuttajat lisääntyisi. Sukunimestäni hän on kommentoinut että on kiitollinen kun hänellä ei ole vastaavaa. Alkaa kyllä riittämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun hän sanoo jotain ilkeää, niin voisitko kysyä häneltä, draamailematta, että miksi hän sanoi niin. Että mitä hän sillä tarkoitti, ja miksi jne. Jos jatkat miksi-sanan toistamista ja pyydät selitystä selityksen perään, niin käly joko ymmärtää olevansa ilkeä ja tyhmä, tai kyllästyy kiusaamaan sinua, koska joutuu selittämään sulle kaiken. Ja siis kyseenalaista hänen kiusaamisensa rauhallisesti, puhu lempeällä ja pehmeällä äänellä, niinkuin sairaalle lapselle tai höperölle mummolle. Pyydä miestäsi toimimaan samoin. Jos draamaa alkaa syntyä, poistu paikalta juurikin vaikka kävelylle. Voit myös sanoa siinä kohtaa hänelle, että et halua kuunnella hänen juttujaan (edelleen rauhallisesti) ja että koet ne loukkaavina ja lähdet siksi pois kunnes käly osaa taas käyttäytyä.
Tämä kuulostaa hyvältä. Toiminee myös juurikin niihin epäsuoriin nälvimisiin, jotka on naamioitu vitseiksi, neuvoiksi ja yleisellä tasolla kommentoinniksi. Kiitos! Myönnän, että hieman "pelkään" miehen siskoa, mutta yritän kasvattaa munat jouluun mennessä. :)
Ap
Toki on olemassa keinoja tulla jämäkämmäksi, mutta itse oon kokenut, että jotkut ihmiset on vaan niin ilkeitä, että ei siinä oma asenne ja munien kasvattaminen auta. :( Joskus vaan pitää "juosta pakoon kun vielä voi". Kaikkea hyvää ap, mutta muista olla soimaamatta itseäsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen jo keski-ikäinen, joten tuollaisia ihmisä on sattunut muutama kohdalle. Muutama hyväksi havaittu keino, ehkä näistä joku tepsii
1) ottaa asia koko ajan puheeksi, eli nostaa kissaa pöydälle aivan taukoamatta. "Sullapa on kova tarve esittää tietäväsi kaiken minun työstäni, oletko miettinyt mistä tuollainen tarve lähtee?" siis jatkuvaa sinä-viestintää. ÄLÄ missään nimessä käytä ilmaisuja "minusta tuntui pahalta" jne, joita käytetään normaalien ihmisten kanssa. SIsko repii sut kappaleiksi. ELi vain kohti käyvää palautetta "huomasitko että sinä..."
2) Rivien välissä vittuilu. Tämä on taiteen laji, johon kannattaa sortua VAIN ääritilanteessa, mutta jos on persoonallisuushäiriöisestä kyse niin ollaan ääritilanteessa. Otat jatkuvasti esiin esim "lukemasi" artikkelin huomiohakuisesta persoonallisuudesta, kuvailet niitä piirteitä kiusallisen pikkutarkasti ja kerrot kuinka huolestuttavaa tämän ilmiön lisääntyminen on. Saattaa lopettaa vittuilun sairaudestasi tai sitten ei.
3) NAurat päin naamaa, kun kertoo "tietämisiään" - siis sillain repeilet vaan. Jos kysyy mitä naurat, olet muka vaivaantunut että ei tässä mitään. Jos miehesi alkaa nauraa mukana sitä parempi. Tämä vetää maton jalkojen alta hyvin. AIna vaan pyrskähtelet kun alkaa tilittää paskaa.
Ole hyvä!
Ehkä tosiaan kokeilen. Saattaa jo pelkkä järkytys vaientaa ainakin hetkeksi, kun "ressukka" antaakin samalla mitalla takaisin. :)
Ap
Poista sisar Facebookista.
Käännä selkäsi ja kävele pois, kun hän kommentoi ilkeästi tai jankuttaa sairaudestasi.
Sinun ei tarvitse kuunnella hänen herjauksiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein tuollaisille on isku, kun niitä ei edes huomaa. On niin mitätön ihminen.
Jotakin sisäistä ongelmaansahan tuollaiset paikkaavat. Ovat onnettomia, kateellisia, kilpailuhenkisiä ja oksentavat sen pahan olonsa toisen päälle. Yleensä sellaisen, joka sietää kaiken kohteliaisuudesta.
Voihan sitä tosin sanoa suoraankin, kun tyyppi taas v*ttuilee, että mikä sun ongelmasi oikein on, kun puhut tuolla tavalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakarat tappelee. Voi kyynel. Ei sulla ole kokemusta vielä mistään, kuten ei sillä kälylläkään.. Joten voitte lopettaa.
Voisiko miettiä joulun viettoa ihan omassa paikassa? Saisi viettää rauhallisen ja mukavan joulun.
Se jo pelkästään stressaa omaa oloa jos on 'pakko' olla vaikean ihmisen seurassa.
Jaan tuskasi..... :| kirjoitti:
Ymmärrän että ärsyttää. Mulla sama tilanne mutta ei onneksi jouduta viettämään joulua yhdessä. Muuten kyllä tavatessa saan tsempata juuri draaman välttämiseksi. Tämä sisko ruukaa myös aina kehua omia taitojaan ja sanoo rumia kommentteja esim. suvustani. Olen muuttanut tänne Norjasta ja hän on sanonut esimerkiksi ettei toivo että perheeni muuttaisi Suomeen jottei maahanmuuttajat lisääntyisi. Sukunimestäni hän on kommentoinut että on kiitollinen kun hänellä ei ole vastaavaa. Alkaa kyllä riittämään.
Nero että ooo sulla on asiat niin hyvin ja kun on niin helppo sukunimikin. Ooo on niin hienoa kun et ole maahanmuuttaja.
Miten suhtautuisitte jos noi idiootit olisi teinejä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo keski-ikäinen, joten tuollaisia ihmisä on sattunut muutama kohdalle. Muutama hyväksi havaittu keino, ehkä näistä joku tepsii
1) ottaa asia koko ajan puheeksi, eli nostaa kissaa pöydälle aivan taukoamatta. "Sullapa on kova tarve esittää tietäväsi kaiken minun työstäni, oletko miettinyt mistä tuollainen tarve lähtee?" siis jatkuvaa sinä-viestintää. ÄLÄ missään nimessä käytä ilmaisuja "minusta tuntui pahalta" jne, joita käytetään normaalien ihmisten kanssa. SIsko repii sut kappaleiksi. ELi vain kohti käyvää palautetta "huomasitko että sinä..."
2) Rivien välissä vittuilu. Tämä on taiteen laji, johon kannattaa sortua VAIN ääritilanteessa, mutta jos on persoonallisuushäiriöisestä kyse niin ollaan ääritilanteessa. Otat jatkuvasti esiin esim "lukemasi" artikkelin huomiohakuisesta persoonallisuudesta, kuvailet niitä piirteitä kiusallisen pikkutarkasti ja kerrot kuinka huolestuttavaa tämän ilmiön lisääntyminen on. Saattaa lopettaa vittuilun sairaudestasi tai sitten ei.
3) NAurat päin naamaa, kun kertoo "tietämisiään" - siis sillain repeilet vaan. Jos kysyy mitä naurat, olet muka vaivaantunut että ei tässä mitään. Jos miehesi alkaa nauraa mukana sitä parempi. Tämä vetää maton jalkojen alta hyvin. AIna vaan pyrskähtelet kun alkaa tilittää paskaa.
Ole hyvä!Ehkä tosiaan kokeilen. Saattaa jo pelkkä järkytys vaientaa ainakin hetkeksi, kun "ressukka" antaakin samalla mitalla takaisin. :)
Ap
Sun ei tartte järkyttyä kun mielisairas sekoilee, muista koko ajan että hän ei ole normaali ihminen
Alue: Aihe vapaa
Ihan kuin mun veljen vaimo. Mulle, isälleni ja miehelleni on mielinkielin, mutta äidilleni on itse piru.