Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen masentunut, mies kosi
13.12.2016 |
Mulla on ollut nyt muutaman kuukauden ajan itkuisuutta, mielialan laskua, tosi pahaa uupumusta, ruokahaluttomuutta = lääkärin mukaan keskivaikea masennus. Syön mielialalääkkeitä ja käyn juttelemassa hoitajalle, mutta vielä ei näy kauheasti valoa tunnelin päässä ja tuntuu että tämä lääke lähinnä latistaa tunteita. Nyt sitten avomieheni yllättäen kosi minua. Suostuin tietysti, koska rakastan häntä ja olen aina ajatellutkin, että päädymme lopulta naimisiin.Mutta tämä ajankohta hämmentää mua tosi paljon, koska en jaksa kuitenkaan nyt oikein innostua mistään saati alkaa suunnittelemaan häitä. Jäin miettimään,että olikohan miehellä aikomuksena että jotenkin "piristäisi" mua kosimalla? Musta tuntuu, että hän ei ihan täysin ymmärrä, mistä tässä masennuksessa on kyse, vaan koko ajan odottaa että olisin jo normaali ja iloinen, ja ihmettelee miksen vaikka naura jollekin hyvälle jutulle niin kuin ennen. Siis ei hän mitenkään syyllistä mua mutta ei myöskään ihan tunnu käsittävän, että tämä ei ole asia joka korjaantuu itsestään yhdellä taikasanalla tai yhdessä yössä. Tuntuu että en edes jaksaisi kertoa kihlauksesta ystäville ja perheelle, kun en osaa kunnolla iloita tästäkään tai näyttää sitä, niin tuntuu ahdistavalta että muut alkaisivat iloita puolestani tai järjestellä jotain kihlajaiskahveja tms. Eli mikä mun ongelma on? Tiedän että jossain syvällä sisimmässäni oon onnellinen mutta en pysty TUNTEMAAN sitä, vaikka menin vasta kihloihin elämäni miehen kanssa. :(
Pelkään myös että loukkaan miestä tällä omalla tunteettomuudellani. Kun hän haluais tietysti myös nyt kovasti juhlia ja iloita tästä tapahtumasta.
Kommentit (16)
No etkö sitten piristynyt kosinnasta? Oliko taas väärin kosittu? Mitähän sä siltä mieheltä oikein odotat, ajatuksenlukutaitoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi vaan, mutta voi kyynel sentään. Hanki puuhaa itselles niin ei ole aikaa märehtiä. Ei mulla ainakaan ole aikaa miettiä päivät pitkät mitä tunnen tai en tunne...
Kohta masentuu mieskin, jos et edes kihlauksesta viitsi iloita!
Kyllä ihmiset on ilkeitä...
Onnea kihlauksesta, Ap! Kannattaa varmaan puhua lääkärin kanssa tuosta lääkityksestä...jos siitä ei varsinaisesti ole hyötyä ja jopa ehkä haittaa. Voitko kuvitella selviäväsi ilman lääkkeitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika
Asteikolla 1-10, kuinka vitsikkäänä pidät itseäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masennus menee kyllä jossain vaiheessa ohitse, koittakaa kummatkin luottaa siihen. En tiedä mitä nyt kannattaisi tehdä, ehkä hyväksyä se, ettet pysty tuntemaan tunteita, mutta voit silti iloita järjen tasolla. Kerro ihmeessä uutisesta ja järjestäkää vaikka ne kihlajuhlat, olet sitten mukana sillä tavoin kuin kykenet. Mutta älkää järjestäkö häitä ennen kuin paranet. Haluat varmasti nauttia niistä aidosti. Tosin aina on mahdollisuus että mies on alitajuntaisesti osasyy masennukseesi, ehkä koet ettei hän ymmärrä sinua tarpeeksi ja koet olevasi ansassa ja siksi mielesi vetäytyy lamaan. Tai sitten ei, ja siinä tapauksessa onnea kihlauksesta, kyllä ne tunteetkin vielä palaavat.
Kyvyttömyys tuntea saattaa johtua ihan vaan masennuksesta, mutta myös lääkityksestä jonka tarkoitus/tehtävä on osaltaa tasata/latistaa mielialoja. Puhu tilanteesta avoimesti ja rehellisesti sekä miehesi että terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Lääkkeen vaihtamisesta saattaa olla apua, mutta hätiköiden ei kannata edetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kihlajaisia ei tartte juhlia. Ihan turhaa rahankerjuu hömppää mun mielestä. Riittää, että ne häät juhlitaan. Ja jos haluaa kesähäät, niin ensi vuodelle aika raskas ellei mahdotonkin jo järjestää tilojen saamisen yms kannalta. Eli kesään 2018 on vielä reippaasti aikaa. Ei tartte heti suunnitella :)
Mutta masennus ja/tai lääketys kyllä vie tunteet. Ei oo ilon eikä surun huippuja.
Kiitos teille. Tiedän että syyllisyyden tunne on yksi mun masennuksen oireista ja yritänkin tässä pyristellä siitä eroon, vaikka kovasti meinaakin tulla kauheen syyllinen olo siitä etten olekaan nyt ihan "pää pilvissä" kuten tällaisessa tilanteessa olettaisi olevan.
Ja ei liity masennus/lamaannus mieheen mitenkään. Olin henkisesti raskaassa työssä ja työyhteisössä, jossa paloin loppuun ja siitä sitten alkoi unettomuus yms. joka johti tähän. Lääkitys tosiaan latistaa tunteita, mutta en usko että ilman lääkkeitäkään kauheasti jaksaisin asiasta riemuita. Ehkä vollottaisin ja ahdistuisin enemmänkin. Aion kyllä lopettaa lääkkeet kunhan pääsen aloittamaan terapian ja tilanne muutenkin tasoittuu vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap jatkaa... Mua kuitenkin hiukan ihmetyttää ja hämmentää, että miten mies oikein valitsi tämän hetken kosimiseen. Siis ajatteliko voivansa piristää mua tai osoittaa, että haluaa sitoutua minuun vaikeinakin hetkinä, vai eikö hän oikeasti vain käsitä että olen tällä hetkellä sairas enkä pysty ajattelemaan kovin suuria elämänmuutoksia? Haluaisin ottaa asian puheeksi, mutta pelkään loukkaavani toisen tunteita, kun kihlauksestakin on nyt kuitenkin jo sovittu.
Kuinka yllättävää, että kommentoijista suurin osa ei tunnu edes tietävän, mitä masennus tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
:( Mulla vähän sama juttu eli meillä on jo hääpäiväkin sovittuna mutta vanha masennus on nostanut uudelleen päätään ja suoraan sanottuna en jaksa ajatella koko häitä tällä hetkellä... :( Mietitään hääpäivän siirtämistäkin, mutta paikka on jo varattuna ja vieraat ehkä tehneet jotain järjestelyjä. Häihin olisi 4 kuukautta aikaa, enkä usko, että olen siihen mennessä kauhean hyvässä kunnossa vielä :/
Alue: Aihe vapaa
Pelkäsin jo, että tää olisi taas yksi "mies kosi väärällä tavalla eikä polvistunut eteeni Pariisin kuutamon alla miljoonan ruusun kanssa ja nyt masentaa" -keskustelu av:lla.