Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onkohan suomenruotsalaisille tullut koskaan mieleen, että heidän elämää helpottaisi kovasti, jos

Vierailija
12.12.2016 |

he opettelisivat suomen kielen? Ei tarvitsisi käydä tällaisia massiivisia sotia jostain päivystyssairaalan sijainnista tai vastaavasta.

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
12.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkään en ymmärrä logiikkaa, että pienen vähemmistön mielestä muiden pitää opetella heidän kielensä, sen sijaan että pienenä vähemmistönä opettelisivat sen valtakielen. Aikamoista resurssien tuhlausta, että kaikkien muiden pitää opetella jonkun tajuttoman pienen ihmisryhmän kieli vain että voisi muka palvella heitä heidän kielellään. Itse en kyllä edes osaa ruotsia, pääsin ruotsin läpi rimaa hipoen, peruskoulussa oli ruotsi todistuksessa 5/10 (nelonen olis ollut hylsy) ja ammattikoulussa 1/5.

Vierailija
2/12 |
12.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen näin suomenruotsalaisena miettinyyt samaa :) Olen siis ainoa sukulaisistani joka puhuu sujuvaa suomea ilman minkäänlaista murretta ja teen kaikki arkipäiväiset asiat suomeks. Opiskelen myös nykyään suomeksi, paljon helpompaa kun ahtautua samaan kouluun kaikkien bättrefolkien kanssa :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
12.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onkohan muissa maissa yhtä pientä vähemmistöä, joka katsoo perusoikeudekseen olla opettelematta maan pääkieltä ja vaativat muut opettelemaan oman kielensä?

Eihän oman kielen säilyttäminen ja maan pääkielen opettelu ole toisensa poissulkevia asioita.

Vierailija
4/12 |
12.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jostain syystä kaksikielisyys on rikkaus, kun kyse on pakkoruotsin tuputtamisesta suomenkielisille. Mutta kaksikielisyyden rikkaus katoaakin yhtäkkiä, kun ruotsinkielisten pitäisi hoitaa asioitaan suomen kielellä.

Vierailija
5/12 |
12.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun tutuista (pk-seutu) suurin osa puhuu niin hyvin suomea ettei heistä arvaa ettei se ole äidinkieli, lisäksi huomattava osa on oikeasti täysin kaksikielisiä. Hankalimpia ovat erikoissanastot esim virastojen kapulakielisissä teksteissä ja lääkäreiden käytössä. Pikkupaikkakunnilla joissa ruotsi on valtakieli tilanne on varmaan eri.

Vierailija
6/12 |
12.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ette ymmärrä nyt sitä, että ruotsinkieliset olivat täällä ensin. Siis heillä oli kaikki maan johtopaikat. Suomea puhuttiin vain piikojen ja renkien suusta. Alaluokka puhui suomea ja paremmat ruotsia.

Sitten ne ruotsinkieliset alkoivat pitää yllä suomenmielisyyttä ja nostaa kansallista itsetuntoa myös kielen avulla. Ruotsinkieliset antoivat mitättömille suomenkielisille valtaa runsaat 100 vuotta sitten.

Suomenkieli ottikin vallan ja alkoi nyt sortaa ruotsinkielisiä. Käytännössä ruotsi ei ole enää tasavahva kieli, vaikka se oli aiemmin se ainoa yliopistokieli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
12.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen näin suomenruotsalaisena miettinyyt samaa :) Olen siis ainoa sukulaisistani joka puhuu sujuvaa suomea ilman minkäänlaista murretta ja teen kaikki arkipäiväiset asiat suomeks. Opiskelen myös nykyään suomeksi, paljon helpompaa kun ahtautua samaan kouluun kaikkien bättrefolkien kanssa :)

Hassua kun totuus kuitenkin on, että ruotsinkielisen koulutuksen aloituspaikkoija on suhteessa paljon enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin on huomattavasti helpompi päästä sisään (esim. Hanken vs. Kauppakorkeakoulu (nyk. Aalto)).

Vierailija
8/12 |
12.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ette ymmärrä nyt sitä, että ruotsinkieliset olivat täällä ensin. Siis heillä oli kaikki maan johtopaikat. Suomea puhuttiin vain piikojen ja renkien suusta. Alaluokka puhui suomea ja paremmat ruotsia.

Sitten ne ruotsinkieliset alkoivat pitää yllä suomenmielisyyttä ja nostaa kansallista itsetuntoa myös kielen avulla. Ruotsinkieliset antoivat mitättömille suomenkielisille valtaa runsaat 100 vuotta sitten.

Suomenkieli ottikin vallan ja alkoi nyt sortaa ruotsinkielisiä. Käytännössä ruotsi ei ole enää tasavahva kieli, vaikka se oli aiemmin se ainoa yliopistokieli.

Saamen kielet olivat ensin, sitten suomen varhaisemmat muodot ja suomen kieli. Vasta muutama sata vuotta sitten tuli ruotsinkieliset Ruotsin alueelta nykyisen Suomen rannikoille. Historiallisessa mittakaavassa ruotsia on siis puhuttu hyvin lyhyt aika tällä alueella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
12.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen näin suomenruotsalaisena miettinyyt samaa :) Olen siis ainoa sukulaisistani joka puhuu sujuvaa suomea ilman minkäänlaista murretta ja teen kaikki arkipäiväiset asiat suomeks. Opiskelen myös nykyään suomeksi, paljon helpompaa kun ahtautua samaan kouluun kaikkien bättrefolkien kanssa :)

Hassua kun totuus kuitenkin on, että ruotsinkielisen koulutuksen aloituspaikkoija on suhteessa paljon enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin on huomattavasti helpompi päästä sisään (esim. Hanken vs. Kauppakorkeakoulu (nyk. Aalto)).

No ainakin täälläpäin on helpompi päästä suomenkieliseen ammattikorkeaan kuin ruotsinkieliseen ja naapurikaupungin ruotsinkielisen ammattikorkean opetustaso on aivan eri luokkaa kun siinä missä itse opiskelen. Tosin opiskelen pikkukaupungin amkssa, niin taso onkin sitten sen mukaista... taitaa olla vähän alakohtaista kummalla kielellä on enemmän aloituspaikkoja :p

Vierailija
10/12 |
12.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Ette ymmärrä nyt sitä, että ruotsinkieliset olivat täällä ensin. Siis heillä oli kaikki maan johtopaikat. Suomea puhuttiin vain piikojen ja renkien suusta. Alaluokka puhui suomea ja paremmat ruotsia.

Sitten ne ruotsinkieliset alkoivat pitää yllä suomenmielisyyttä ja nostaa kansallista itsetuntoa myös kielen avulla. Ruotsinkieliset antoivat mitättömille suomenkielisille valtaa runsaat 100 vuotta sitten.

Suomenkieli ottikin vallan ja alkoi nyt sortaa ruotsinkielisiä. Käytännössä ruotsi ei ole enää tasavahva kieli, vaikka se oli aiemmin se ainoa yliopistokieli."

- Tjaa,a. Ja mitähän kaikkea sitä on lupa oikeuttaa sillä, mitä oli kauan sitten historiassa? - Joskus tuntuu, että osa kuvittelee, että kun ruotsinkieli on kerran ollut Suomessa erityisesti valtaa pitävien ja oppineiden kieli, niin näin pitäsi olla jatkossakin. Enää ei riitä, että vain "eliittiä" palveltaisiin, vaan jokaisen suomalaisen olisi osattava suomenruotsia, jos vain kuka hyvänsä sattuisi häneltä sitä pyytämään ja odottamaan. Kovin vään annetaan arvoa sille, että jonkin toisen kielen oaaminen tai opiskelu saattaisi olla monelle suomalaiselle paljon hyödyllisempää.  - Toivoa sopii, ettei Putinkin kaiva historian kirjaa esiin ja ala kertoa, että mitä Suomen tulisi olla.      

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
12.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieluummin opettelisin saamenkieltä. Ei sillä, että siitä hirveästi hyötyä olis, kun eihän sitä puhuta juuri missään, mutta olispa edes SUOMALAINEN kieli, alkuperäisväestön kieli. Saamenkieli katoaa, jos sitä ei ihmiset opettele ja osaa. Ruotsinkieli ei katoa minnekkään vaikkei suomalaiset sitä opettelisikaan.

Vierailija
12/12 |
12.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mie oon kyl ihan hito tyytyväine et puhun mollempii kielii.

Ei, totta se on että aika suuri etu siinä on jos osaa molempaa kieltä. Tietysti syrjäseuduilla missä porukka puhuu majoriteettinä ruotsia on vähemmän niitä jotka osaa sitä suomea mutta kyllä neki aina suomeksi yrittää puhua kun "ihmisten ilmoille" tullaan tarvittessa. Sitäpaitsi nämä suomalaiset jotka ovat ehkä just ja just päässeet ruotsin kursseilta läpi ja mollottavat pakkoruotsista, niin kyllähän niissä ruotsinkielisissä kouluissa ihan samalla tavalla on pakko suomi. Ja ne ruotsinkieliset jotka sitä suomenkielestä sit mollottavat ovat niitä jolle joku suomalainen on istunu käkättäen nauramassa kun ne on suomea yrittäny puhua. Sellaseen tilanteeseen on muuten monen kieliopinnot tyssänny. Asenteesta se loppupeleissä on kiinni eikä kielestä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yhdeksän kahdeksan