Vastaketju! Mitä huonoa 1980-luvussa oli?

Heti tuli muuten se Pyykön Osasto 10 mieleen, hyi kamala. Lasten kipu ja kärsimys jätettiin tarkoituksella huomioimatta, koska eihän niistä muka ollut veronmaksajiksi. -ap

Suomi oli yhden totuuden maa eli Neuvostoliiton miellyttäminen oli poliitikkojen ykkösasia. Salaa ylläpidettiin hyviä suhteita länteen. Yhdenmukaisuuden vaatimus oli kova. Helsingissä oli vapaampaa mutta maaseutu eli vielä täysin vanhakantaisessa yhtenäiskulttuurissa. Homoilla ja muilla valtaväestöstä poikkeavilla oli rankkaa. 

Koulukiusaaminen ja poikien välinen väkivalta oli kaikkien miekestä "normaalia". Samoin alaikäisten tupakointi ja kännit.

Vierailija kirjoitti:

Suomi oli yhden totuuden maa eli Neuvostoliiton miellyttäminen oli poliitikkojen ykkösasia. Salaa ylläpidettiin hyviä suhteita länteen. Yhdenmukaisuuden vaatimus oli kova. Helsingissä oli vapaampaa mutta maaseutu eli vielä täysin vanhakantaisessa yhtenäiskulttuurissa. Homoilla ja muilla valtaväestöstä poikkeavilla oli rankkaa. 

Mä sanoin tuossa toisessa ketjussa tästä, ja sain kamalan tyrmäyksen. Kuinka aika kultaakaan muistot! Sanoisin että koko Suomi oli kasarilla ihan karsee paikka. 

vaimoa sai panna väkisillä kakkoseen kuivanma ja ihan läpällä hei.. ilman seuraamuksia.

Tupakointi oli ihan tavallista. Kun oli ollut ravintolassa, vaatteissa oli kaamea tupakan haju. Työpaikoilla poltettiin työhuoneissa. Toimistoissa kirjoitettiin kirjoituskoneilla, mikä oli hankalaa, koska lyöntivirheitä oli työläs korjata.

Miksi se sinua ahdistaa? Synnyin itse 82 ja ei mitään traumoja ole tullut erityisemmin. 

Omia / vanhempien muistoja (Hki)

-koulussa asenne "pojat on poikia" ja "rakkaudesta se hevonenkin potkii". Ai joku poika kouri / repi tukasta / mitä vaan? EVVK

-kouluruokailu: ruokaa ei saanut ottaa itse mutta ei myöskään jättää, sai nuhteita jos meni yhtään roskiin. Asenne oli "kaikesta ruuasta pitää oppia tykkäämään"

-pienempi valikoima ruokakaupoissa, äiti on kertonut että esim. tuoretta kalaa sai torilta tai kauppahallista, muttei yhdetäkään tavallisesta kaupasta. Kalatiskejä ei siis ollut ainakaan meidän perheen käyttämissä kaupoissa

-kamalat suomi-versiot tunnetuista biiseistä

Vierailija kirjoitti:

Suomi oli yhden totuuden maa eli Neuvostoliiton miellyttäminen oli poliitikkojen ykkösasia. Salaa ylläpidettiin hyviä suhteita länteen. Yhdenmukaisuuden vaatimus oli kova. Helsingissä oli vapaampaa mutta maaseutu eli vielä täysin vanhakantaisessa yhtenäiskulttuurissa. Homoilla ja muilla valtaväestöstä poikkeavilla oli rankkaa. 

Tuo oli huono esimerkki, homous on sairautta ja sen on ollut rikollista myös Suomessa.

Muutama kieroon kasvanut sisäsiittoinen mt-potilas puhuu fiksuja 😨

Sovinismi oli yleistä ja hyväksytympää.

Matkailu oli kalliimpaa, menopaluulennot Euroopan kaupunkeihin monta kertaa kalliimpia (suhteessa rahanarvoon) kuin nykyään jne. Thaimaan-matkat ja muut kaukomatkat oli vain vähän varakkaammille. Muutenkin matkojen ostaminen oli vaikeampaa, piti käydä matkatoimistossa tai soittaa sinne ja ei ollut samalla tavalla valinnanvaraa kuin nykyään kun voi itse netin avulla suunnitella ja ostaa kaiken itse.

Lukio oli luokalllinen. Kaikki suoritti samassa ajassa ja kirjoitti kaikki aineet kerralla.

Juuri tuo poikien välinen väkivalta (joka oli useimmiten ihan puhdasta koulukiusaamista eikä mitään "reilua välienselvittelyä", jollaisena aikuiset sen näkivät) oli nuorelle pojalle se pahin juttu. Asuttiin pikkukaupungissa, mutta ei sen ilmapiiri muuten ahdistanut, vaikka varmaan aika yksitotinen olikin. Piti olla kova jätkä, macho. Muuten joutui kiusatuksi tai vähintäänkin jäi syrjään. No, oma selviytymisstrategiani rakentui kahdesta asiasta. Kirjat jäivät muutamaksi vuodeksi vähemmälle ja opettelin aika taitavaksi yhden mopomerkin tee-se-itse  -mekaanikoksi. Lisäksi aloin urheilemaan. Urheilu oli vielä kasarinuorten keskuudessa ehdottoman arvostettua, melkeinpä laji kuin laji. En siis lähtenyt uimaan vastavirtaan vaan ikään kuin alistuin siihen kulttuuriin uimalla itse sen sisään. Mutta näin jälkeenpäin ajatellen en kyllä voi katuakaan sitä, että lähdin opettelemaan miehisiä kädentaitoja ja urheilemaan. Molemmista on ollut paljon iloa ja hyötyä.

Kasarin loppupuolella ikävintä oli yltiömäinen pinnallisuus. Piti ainakin näyttää silt, että rahaa on. Tulevaisuudenunelmat olivat monilla jotain älytöntä pilvenhattaraa urheiluautoineen ja muskeliveneineen. Yhdeksänkymmentäluvun alun lama oli monelle meistä kova koulu, esim. moni vähän pidemmälle opiskellut valmistui juuri siihen aikaan. Mutta se on toinen tarina.

kovalevyt oli helvetin pieniä ja saatanallisen kalliita.

M

Opiskelijana jouduin alivuokralaisasuntoon. Muita ei ollut tarjolla. Varaa olisi ollut maksaa, kun olin hyväpalkkaisissa kesätöissä. Julkisen puolen hammaslääkäriin ei päässyt kuin lapset ja raskaana olevat ja ehkä jotkut muut erityisryhmät, mutta mm. opiskelijana piti käydä yksityisellä, eikä siitä taidettu mitään kelakorvauksiakaan maksaa. Omistusasuntoon vaadittiin pääsääntöisesti 30 % säästöt. Korot lähelle 20 %, inflaatio kuulemma söi, mutta oli se helkutin kova korko silti. Opiskelijoille ei ollut hanttihommia tarjolla, varsinkaan pienissä kaupungeissa. Harva sain opiskelun ohelle töitä, vaikka yritti niitä hakea. 

Päivähoitopaikkaa ei saanut kaikki vaan ne oli varattu esimerkiksi yksinhuoltajien lapsille. Näin siis 1980-luvun alussa, puolenvälin kohdalla tilanne muuttui.

Vierailija kirjoitti:

Päivähoitopaikkaa ei saanut kaikki vaan ne oli varattu esimerkiksi yksinhuoltajien lapsille. Näin siis 1980-luvun alussa, puolenvälin kohdalla tilanne muuttui.

Joo! Mun vanhemmat oli kokopäivätöissä, ja tarhasta vaan ilmoitettiin että BTW lapsellanne on kesän jälkeen enää puolipäiväpaikka. Sen jälkeen kiersinkin sitten vaihtelevan tasoisilla pph:lla, jotkut oli oikeasti tosi ihania, mutta esim. yhden lapset kiusasivat minua tosi paljon.

Ei näkynyt kuin 3 kanavaa ja meillä oli tietokone johon tungettiin paksu "korppu" ja pelin aiheena oli saada avaruusalus laskeutumaan ja se grafiikka oli järkyttävän rumaa ja silmiinpistävää. Onneksi seuraava kone oli Commondore 64 ja hauskuus alkoi.

Porno piti katsella VHS:ltä, ja pornoleffoissa miehillä oli viikset ja pulisongit ja naisilla rehottavat römpsät.

Muistoni 80-luvusta ovat enimmäkseen hyviä, mutta jotain huonoakin löytyy: Muoti oli kamalaa, pahimpana pikkiriikkiset ihan ohutpohjaiset kengät, joilla sai jalkansa kipeäksi. Jätehuolto ei pelannut nykyiseen malliin, ihan yleisesti kaikki paitsi paperi vain kipattiin kaatopaikalle sekaisin. Alkossa oli töykeä palvelu (tai "palvelu"), juomat tiskin takana. Ja tietenkään ei ollut mitään nettipalveluita; se onkin ehkä huonoin juttu.

Maailman kahtiajako ei tuntunut mitenkään erityisen pahalta, ei ainakaan sen kurjemmalta kuin tämä nykyään joka nurkalla päätään esiin nostava kiihkokansallismielisyys.