Mitä pitäisi tehdä, kun elämä tuntuu valuvan hukkaan nykyisen työn ja perhe-elämän puristuksessa?
En tunne saavani itselleni mitään nykyisessä elämäntilanteessani enkä pysty toteuttamaan itseäni lainkaan. Voimia eikä rahaa kuitenkaan ole työpaikan saati alan vaihtoon.
Kommentit (107)
Sulla on siis mies, lapsia, työ. Olet terve?
Mitä niinku haluaisit esim?
Vierailija kirjoitti:
Sulla on siis mies, lapsia, työ. Olet terve?
Mitä niinku haluaisit esim?
Toteuttaa itseäni, elää itseni näköistä elämää, olla rauhassa. Määrätä vapaammin ajankäytöstäni. Saada aikaan jotain merkittävää ja huomiota. Ap
Jos et saa mitä haluat , halua sitä mitä saat.
Voi itku, kun se elämä on just tuota.
Vierailija kirjoitti:
Jos et saa mitä haluat , halua sitä mitä saat.
Se ei ota onnistuakseen, tietysti olen yrittänyt. Olemme myös miehen kanssa erikseen sopineet systeemistä jossa saisin enemmän omaa aikaa, mutta se ei ole koskaan taattua jos sattuu jotain yllättävää kuten esim miehen töihin liittyen saattaa sattua. En pysty suunnittelemaan mitään omaa tavoitteellista asiaa ja tuntuu siltä että ihan koko ajan tingin omista haluistani muiden takia. Ap
Sitä se elämä nyt vaan on. Samaa paskaa se meillä muillakin on. Työtä, työtä ja työtä. Jos lapsia on, vapaa-aikaa ei vaan ole. Opettele nauttimaan elämästäsi, kas pian se jo onkin ohi.
Jätä työ ja perhe ja lähde muutamaksi vuodeksi Intiaan eheytymään.
Ennen työtä ja perhettä elämä oli kyllä tosi mageeta. Tai siis olisi ollut, jos olisin osannut ja ymmärtänyt nauttia siitä. Nyt jos saisin saman vapauden ja mahdollisuudet, osaisin kyllä! Ap
Minä joudun odottamaan siihen asti että lapset on aikuisia ja omillaan. Olen nuoremman lapseni omaishoitaja. En käsitä mitä terveiden lasten vanhemmat valittaa.
Harva meistä elämässään niin suuria tekee. Kun saa lapset kasvatettua ja ruoan pöytään se riittää useimmille. Monesti oikea tyytyväisyys ja onni on pienissä hetkissä ja asioissa.
Miehille ei ongelma eikä mikään vastaavassa tilanteessa häipyä toteuttamaan itseään.
Jätä lapset miehelle, jätä työsi ja ryhdy elämäntapaintiaaniksi.
Lyhennä työaikaa. Osa-aikatyö on vaihtoehto. Saat enemmän aikaa itsellesi ja perheelle. Kokoaikatyön tekeminen perheellisenä on silkkaa hulluutta!
Vierailija kirjoitti:
Ennen työtä ja perhettä elämä oli kyllä tosi mageeta. Tai siis olisi ollut, jos olisin osannut ja ymmärtänyt nauttia siitä. Nyt jos saisin saman vapauden ja mahdollisuudet, osaisin kyllä! Ap
No, niinhän sitä sanotaan että jos nyt menettäisit kaiken sen mitä sinulla on, antaisit mitä tahansa saadaksesi sen takaisin. Elämä on valintoja ja niiden valintojen kanssa elämistä. Jos menettäisit työsi ja perheesi nyt, olisit riekaleina. Työn suhteen voit vielä tehdä jotain muutoksia mutta lapset pysyvät - paitsi jos otat ja häivyt ja jätät lapset miehelle/ sosiaalihuollon vastuulle. Opettele kiitollisuutta. Mikään ei ole itsestäänselvää.
Elämä haltuun kirjoitti:
Lyhennä työaikaa. Osa-aikatyö on vaihtoehto. Saat enemmän aikaa itsellesi ja perheelle. Kokoaikatyön tekeminen perheellisenä on silkkaa hulluutta!
Olen vakavasti harkinnutkin sitä, mutta juuri nyt se ei tehtävänkuvani puolesta ole mahdollista enkä halua yhtään vähempää lomia enkä palkkaa. Joten se ei oikeastaan ole vaihtoehto. Ap
Aloitus kuulostaa hieman "ammattivalittajan" jorinoilta. Kirjoitustyyli on sama.
Vierailija kirjoitti:
Elämä haltuun kirjoitti:
Lyhennä työaikaa. Osa-aikatyö on vaihtoehto. Saat enemmän aikaa itsellesi ja perheelle. Kokoaikatyön tekeminen perheellisenä on silkkaa hulluutta!
Olen vakavasti harkinnutkin sitä, mutta juuri nyt se ei tehtävänkuvani puolesta ole mahdollista enkä halua yhtään vähempää lomia enkä palkkaa. Joten se ei oikeastaan ole vaihtoehto. Ap
No tunteja on vuorokaudessa meillä kaikilla se 24. Ne eivät lisäänny, joten valintoja on tehtävä.
Lasten kanssa vietetystä ajasta en voi suositella vähentämistä, joten vaihtoehdoksi jää työajan vähentäminen. Työpaikan vaihto, työajan lyhentäminen nykyisessä on vaihtoehtoja. Palkka pienenee, se on sen hinta. Jostain on luovuttava, jos tunnit ei riitä ja haluaa lisää omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen työtä ja perhettä elämä oli kyllä tosi mageeta. Tai siis olisi ollut, jos olisin osannut ja ymmärtänyt nauttia siitä. Nyt jos saisin saman vapauden ja mahdollisuudet, osaisin kyllä! Ap
No, niinhän sitä sanotaan että jos nyt menettäisit kaiken sen mitä sinulla on, antaisit mitä tahansa saadaksesi sen takaisin. Elämä on valintoja ja niiden valintojen kanssa elämistä. Jos menettäisit työsi ja perheesi nyt, olisit riekaleina. Työn suhteen voit vielä tehdä jotain muutoksia mutta lapset pysyvät - paitsi jos otat ja häivyt ja jätät lapset miehelle/ sosiaalihuollon vastuulle. Opettele kiitollisuutta. Mikään ei ole itsestäänselvää.
Olen sitäkin yrittänyt, jostain syystä kiitollisuuspuheet suorastaan oksettavat vaikka totta on se että varmasti olisin riekaleina jos yhtäkkiä menettäisi perheen tai työnikin.
Haluaisin vain varmuuden siitä että niin sanotusti aikani tulee vielä ha saan (tehdä) mitä haluan ja etteivät kaikki kykyni ole kadonneet viimeisen kymmenen vuoden aikana jona en ole niin sanotusti elänyt itselleni. Ap
Odota nyt rauhassa että lapset kasvavat.. Sitten on sitä omaa aikaa.
Up