Uskotko ikuiseen rakkauteen?
Itse en ennen uskonut, mutta nyt kun huomaan edelleen lähes 20v jälkeen rakastavani ihmistä, jonka kanssa en edes ole, niin ikuinen rakkaus tuntuu todellakin todelliselta.
Jos rakkaus ei ole sammunut näin pitkässä ajassa, niin mitä muuta se voi olla kuin ikuista rakkautta?
Kommentit (15)
Uskon, yli 20 vuoden jälkeen rakastan edelleen miestäni samalla tavalla kuin silloin yli 20 vuotta sitten. Varmasti rakastan myös loppuikäni, tapahtui sitten mitä tahansa.
Rakastan vanhempiani edelleen vaikka he ovat jo kuolleet. Hyviä ihmisiä joilta sai aitoa rakkautta.
Jos olisit sen ihmisen kanssa, rakkaus olisi jo vähintään haalistunut. Kertoo kyynikko. Onko ihmiselämä 80-100 vuotta ikuisuus? Entäs mitä se rakkaus oikeasti on? Kiima ei voi kestää kovin pitkään, ainakaan samaa ihmistä kohtaan, varsinkaan jos arkea eletään yhdessä. Platonisempi rakkaus ja välittäminen toki voi kestää koko ihmisiän.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit sen ihmisen kanssa, rakkaus olisi jo vähintään haalistunut. Kertoo kyynikko. Onko ihmiselämä 80-100 vuotta ikuisuus? Entäs mitä se rakkaus oikeasti on? Kiima ei voi kestää kovin pitkään, ainakaan samaa ihmistä kohtaan, varsinkaan jos arkea eletään yhdessä. Platonisempi rakkaus ja välittäminen toki voi kestää koko ihmisiän.
Niin... voihan tuossakin olla hyvinkin perää. Mutta jos rakkaus ei ole ikuista, niin luulisihan sen hiipuvan silloinkin, jos 20v sen eteen ei tee mitään? Jos toista ei juurikaan edes näe.
ap. (kunhan pohtii, miksi edelleen ja aina vaan edelleen rakastaa sitä samaa)
Todellisuudessa rakkaus on ohi menevä illuusio, jonkinasteen mielentilanhäiriö.
Rakkaus on ikuista, kohde vaan vaihtuu.
Uskon..Rakkaus on ikuista, kohteet vaihtuu !
Vielä tovi sitten uskoin, en taida uskoa enää. Mutta voi se olla mahdollista jos kaksi ihmistä löytää toisensa aidolla tavalla.
En usko minkäänlaiseen rakkauteen...sanahelinää ja paskapuhetta että joku saa hetken hyötyä..loppupeleissä täyttä kusetusta.
Uskon. Koko elämäni olen rakastanut itseäni ja rakkaus on vain syventynyt, mitä vanhemmaksi olen tullut. M66
Riippuu rakkauden kohteen varallisuudesta sekä hyötysuhteesta. Naiset laittavat lisäksi rakkausarvoa rakkaansa kookkaalle kullille. Miehet puolestaan suihinottohalukkuudelle tms.
Vierailija kirjoitti:
Uskon. Koko elämäni olen rakastanut itseäni ja rakkaus on vain syventynyt, mitä vanhemmaksi olen tullut. M66
Sinä oletkin tärkein rakkautesi kohde. Jos ei rakasta itseään, rakkaus muita kohtaan on huonolla pohjalla. Onko se silloin enemmän läheisriippuvuutta, tarvitsee toista ihmistä rakastamaan itseään, kun ei itse siihen pysty? Sellaisella suhteella ei ole onnistumisen mahdollisuutta, kukaan normaali ihminen ei jaksa kannatella toista kovin pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu rakkauden kohteen varallisuudesta sekä hyötysuhteesta. Naiset laittavat lisäksi rakkausarvoa rakkaansa kookkaalle kullille. Miehet puolestaan suihinottohalukkuudelle tms.
Jos kutsut hyötyä rakkaudeksi, et ole koskaan ollut oikeasti rakastunut. Eikä rakastuminen johda aina rakastamiseen, rakastuminen on usein ohimenevä olotila, jota mielenhäiriöksikin kutsutaan.
En usko, en tunne tarvetta miettiä omalta kohdaltani tätä asiaa. Toistaiseksi riittää ihan hyvin minulle.